Ammattikorkeakoulut sillan rakentajina muuttuvassa toimintaympäristössä

Suomen talous tarvitsee uusia kasvun lähteitä. Kasvu ei synny itsestään vaan se vaatii ennakkoluulottomuutta, investointeja ja kykyä hyödyntää muuttuvaa toimintaympäristöä (Elinkeinoelämän keskusliitto 2025). Kasvun edellytyksenä ei ole pelkästään uusien teknologioiden käyttöönotto vaan ratkaisevaa on kyky muuttaa ideat kokeiluiksi, tuotteiksi ja liiketoiminnaksi. Tässä työssä ammattikorkeakouluilla voi olla merkittävä rooli yhdistäessään työelämän tarpeet ja tulevaisuuden osaajat.

Tekoäly palvelukehityksessä

Tekoäly on noussut keskeiseksi puheenaiheeksi talouden uudistamisessa. Asiasta käytävä keskustelu keskittyy pääasiassa työvaiheiden automatisointiin, tehokkuuden parantamiseen sekä uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin (Elinkeinoelämän keskusliitto s.a.) Palveluliiketoiminnan näkökulmasta kiinnostavaa on miten tekoäly tuottavuuden lisäksi auttaa tunnistamaan asiakasarvoa ja luomaan uusia palveluja asiakkaiden tarpeisiin. Juuri tässä piilee tekoälyn merkittävin kasvupotentiaali.

Tekoäly on konkreettinen työkalu, jonka avulla voidaan kehittää tehokkaampia palveluja, automatisoida työvaiheita, parantaa asiakaskokemusta ja luoda jopa kokonaan uusia liiketoimintamalleja. Tekoälyn merkitys palvelukehityksessä näkyy erityisesti siinä, että sen avulla voidaan testata uudenlaisia ratkaisuja sekä palvelurooleja, joita ei aiemmin ole ollut mahdollista toteuttaa. Esimerkkinä yhdysvaltalainen Andon Labs kokeilee Tukholmassa kahvilaa, jonka toimintaa johtaa Mona-niminen chatbot. Kahvilan toiminnassa testataan muun muassa sitä, miten tekoäly voisi toimia esihenkilön roolissa ja osallistua päivittäiseen päätöksentekoon. (Piiroinen 2026.)

Vaikka kyseessä on yksittäinen kokeilu, se havainnollistaa laajempaa muutosta, jossa tekoälyä ei enää hyödynnetä ainoastaan työn automatisoinnissa, vaan sen avulla voidaan suunnitella ja testata kokonaan uusia palvelu- ja liiketoimintakonsepteja.

Samankaltaista tulevaisuuteen suuntautuvaa ajattelua tarvitaan myös suomalaisessa palvelukehityksessä. Ammattikorkeakouluilla on tässä merkittävä rooli, sillä ne tarjoavat ympäristön, jossa uusia palveluideoita voidaan kehittää ja testata matalalla kynnyksellä.

Kehittyvä liiketoimintaosaaminen

Haaga-Helian palveluliiketoiminnan suuntautumisen Prototyypit ja tuotteistaminen opintojaksolla opiskelijaryhmät harjoittelivat tulevaisuuden palvelujen kehittämistä hyödyntämällä megatrendejä, asiakasymmärrystä ja tekoälyä. Opintojaksolla tavoitteena ei ole pelkästään tuottaa uusia ideoita, vaan lisätä ymmärrystä siitä, miten arvioida liiketoiminnallista potentiaalia ja rakentaa sen pohjalle uskottavia palveluratkaisuja.

Esimerkkinä tulevaisuusväitettä tarkastellut opiskelijaryhmä, joka ideoi viiden vuoden kuluttua kodeissa toimivan, ja arkeen integroidun tekoälyn optimoimaan asumista, hyvinvointia ja päivittäisiä valintoja dataohjautuvasti. Ideoinnin ja arvioinnin pohjalta syntyi AIToveri -konsepti, joka yhdistää ohjauksen, hyvinvoinnin seurannan ja arjen hallinnan yhdeksi palveluksi.

Varsinaista konseptia kiinnostavampaa onkin se, mitä sen kehittäminen kertoo palveluinnovaatioista. Opiskelijaryhmä tunnisti, että teknologia ei itsessään tuota arvoa käyttäjälle vaan arvo syntyy, kun eri palvelut, tieto ja päätöksenteko yhdistyvät käyttäjän näkökulmasta saumattomaksi kokonaisuudeksi.
Tällä opintojaksolla yhdistyivät tulevaisuuden palvelun tarve, liiketoiminta- ja asiakasymmärrys, digitaalinen kehitys sekä tekoälyn tarjoamat mahdollisuudet.

Ideoista kasvuksi

Uusia liiketoimintaideoita syntyy kyllä, mutta haasteena onkin se, että ideat jäävät usein opintojaksoille, hankkeisiin tai organisaatioiden sisäisiin kehitysprojekteihin. Kuilu ideasta käytääntöön siirtymiseen ja tuotteistamiseen markkinoille on suuri. Syynä voi olla rahoituksen tai muun resurssin puute, riskin välttäminen tai se, että yksinkertaisesti yritykset ja korkeakoulut toimivat liian erillään toisistaan.

Ammattikorkeakoulun rooli voisi toimia innovaatioekosysteemin osana. Tämä tarkoittaa sitä, että opiskelijaprojektit voisivat toimia yrityksille matalan kynnyksen kokeiluympäristöinä, joissa palvelukonsepteja voidaan testata aidossa liiketoimintaympäristössä vähäisellä riskillä. Parhaimmillaan yhteistyö voi johtaa tilanteisiin, joista syntyy aidosti uutta liiketoimintaa, uusia työpaikkoja osaaville tekijöille sekä opiskelijoille työelämälähtöistä kokemusta palvelukehittämisestä ja tuotteistamisesta.

Rohkeasti ja yhteistyöllä kohti tulevaisuutta

Suomen tulevaisuuden kasvu ja kilpailukyky rakentuu osaamisen, teknologian ja liiketoiminnan yhdistämisestä. Esimerkki opiskelijaprojektista osoittaa, että ratkaisuja tulevaisuuden tarpeisiin syntyy jo nyt. Tekoäly tarjoaa uusia mahdollisuuksia, mutta on muistettava, että kasvu ei synny teknologiasta itsestään. Kasvua syntyy, kun ideat jalostuvat kokeiluiksi, kokeilut käyttäjille arvoa tuottaviksi palveluiksi ja palvelut edelleen kannattavaksi liiketoiminnaksi.

Yhteistyöllä luodaan uusia tuotteita, palveluja, työpaikkoja ja kansainvälistä kilpailukykyä – eli Suomen tulevaisuuden kasvua. Tässä ammattikorkeakoulut voivat toimia tärkeänä sillanrakentajana opiskelijoiden, yritysten ja julkisen sektorin välillä.

Kuva: Haaga-Helia