Yhteistyöstä kumppanuuteen: Liikunta-alan yrittäjien näkemyksiä kunta-yritysyhteistyöstä

Kunnilla on vahvat käytänteet tehdä yhteistyötä alueellisten liikuntaseurojen ja yhdistysten kanssa. Tätä ohjaa toisaalta liikuntalakikin, jonka mukaan kuntien vastuulla on tukea kansalaistoimintaa, mukaan lukien seuratoimintaa. Paikallisten urheiluseurojen ja yhdistysten kanssa tehtävälle yhteistoiminnalle on kunnissa vakiintuneet käytänteet ja yhteistyön foorumit, kuten seurafoorumit.

Yksityinen sektori on kasvanut 2000-luvulla merkittäväksi liikuntapalvelujen ja -olosuhteiden tuottajaksi (Valtion liikuntaneuvosto VLN). Kunnan liikuntapalvelujen ja liikunta-alan yrittäjien välinen yhteistyö on ollut seura- ja järjestömaailmaa harvinaisempaa, mutta ei kuitenkaan tavatonta.

Monet kunnat ostavat ainakin joitain liikuntapalveluilta yksityisiltä toimijoilta, mutta käytännön yhteistyön mallit ovat vielä muotoutumassa. Tässä artikkelissa avataan yrittäjien kokemuksia kuntien kanssa tehdystä yhteistyöstä.

Haastattelimme liikuntayritysten edustajia ja tarkastelimme heidän kokemuksiaan kuntien kanssa tehdystä yhteistyöstä. Haastateltavana oli niin isoja valtakunnallisia kuntosaliketjuja, alueellisia kuntosaliketjuja kuin toiminimiyrittäjiäkin.

Haastattelut ovat osa Haaga-Helia ammattikorkeakoulun Kuntien liikuntapalvelut 2030: innovaatiot ja yhteistyö -hanketta.

Osalla haastateltavista oli pidempi kokemus kuntien kanssa tehdystä yhteistyöstä ja osalla kokemusta oli vähemmän, mutta tahtotila ja yritys tehdä yhteistyötä kuntien kanssa oli olemassa. Lähes kaikki yritykset perustelivat kuntien kanssa tehtävää yhteistyötä halulla osallistua liikkumiseen edistämiseen alueellisesti ja olla mukana ratkaisemassa liikkumattomuuden ongelmaa.

Haastatteluista nousee viisi keskeistä teemaa, jotka liittyvät

• yhteistyön laatuun ja vuorovaikutukseen
• palveluiden laatuun ja palveluiden sopimuksiin sekä niihin liittyvää valvontaan
• resurssien tehokkaaseen hyödyntämiseen ja ketteriin malleihin
• koordinointiin ja tiedon kulkuun sekä
• yrittäjän asemaan.

Yrittäjät jäävät sivuun alueellisilta liikuntavaikuttamisen foorumeilta

Moni yrittäjä koki, että kunnassa on haasteellista päästä mukaan kunnan liikunnan foorumeihin. Tämä voi johtua siitä, että kunnissa ei ole eri sektorit ylittävää liikunnan foorumia, vaikka monessa kunnassa on yrittäjiä tukeva elinkeinopalvelupuoli.

Lisäksi osa yrittäjistä koki, että kunnat ovat pääsääntöisesti kiinnostuneita isojen yritysten toiminnasta, kun taas pienten liikunta-alan yrittäjien asema on heikko tai näkymätön.

Yrittäjät tunnistavat, että itsensä näkyväksi tekeminen vaati ponnisteluja. Moni heistä olikin nähnyt paljon vaivaa: he olivat kutsuneet itsensä esimerkiksi seurafoorumiin tai olleet useissa kontakteissa kunnan liikuntapuoleen.

Sen jälkeen kun oli päästy oikeisiin vaikuttamisen foorumeihin, yhteistyö kunnan liikuntapuolen ihmisten kanssa oli yrittäjien kokemuksen mukaan ollut avointa ja melko sujuvaa.

Uudet avaukset vaativat aikaa ja luottamuksen rakentamista

Liikunta-alan yrittäjät nostivat esiin, että uusien toimintamallien ja kokeilujen rakentaminen yhteistyössä kuntien kanssa vie aikaa ja resursseja. Koska monet yritykset ovat melko pieniä ja kunnan kanssa tehtävä yhteistyö saattaa olla vain pieni osa liiketoimintaa, yrittäjät joutuvat miettimään, mihin kaikkeen panoksensa laittavat.

Pidempään kuntayhteistyötä tehneet yrittäjät kokivat yhteistyön kumppanuudeksi, jossa ymmärretään toisen toimijan vahvuudet ja heikkoudet. Yrittäjien ja kunnan välillä nähtiin luottamuksellinen suhde. Yrittäjät ajattelivat, että kumppanuuden myötä he pystyvät kunnan kanssa täydentämään toistensa palveluita ja tekemään aitoa yhteistyötä – ja samalla vaikuttavampaa liikunnan edistämistä alueellisesti.

Tämän onnistumisessa yrittäjät pitivät tärkeänä osapuolten jatkuvaa yhteydenpitoa, hyviä keskusteluvälejä ja toisen tilanteen ymmärtämistä.

Laatu, valvonta ja sopimukset askarruttavat yrittäjiä

Haastatteluissa mainittiin erilaiset palveluiden kilpailuttamiseen ja sopimuksiin liittyvät tekijät. Ensinnäkin aika harvalla yrittäjällä oli entuudestaan osaamista kuntapuolen kilpailutuksista ja siihen liittyvistä järjestelmistä. Toisekseen pienemmät ostot, jotka eivät vaadi kilpailutusta, saattoivat vaikuttaa yrittäjän näkökulmasta epäselviltä.

Moni yrittäjä oli epätietoinen, millä perustein yritykset valikoituivat palveluun tuottajiksi ja miten pääsisi mukaan tarjoamaan omia palvelujaan. Osa yrittäjistä myi muille yrityksille kunnan kilpailutuksiin liittyvää ohjaus- ja neuvontapalvelua.

Vakiintuneet yhteistyötavat koettiin toimiviksi. Moni yritys oli tuottanut palveluja Suomen harrastamisen mallin kerhoille, mutta se koettiin lähinnä hyväntekeväisyystyöksi, koska saatu korvaus ei ollut riittävä.

Haastateltavissa oli joitakin yrittäjiä, joiden koko liiketoiminta perustui kunnille tarjottaviin palvelukokonaisuuksiin. Heille kilpailutusten rakentaminen oli selkeää. Toisaalta he olivat huolissaan siitä, miten kunta pystyy tarkkailemaan kilpailutuksen voittaneen yrityksen palvelun laatua, koska laadukkaiden palveluiden nähtiin vaikuttavan koko alaan liittyvään mielikuvaan.

Nämä yrittäjät korostivat, että ensimmäisten yhteistyöpilottien merkitys on iso: ne rakentavat kuntapuolelle luottamusta yksityisen sektorin kyvystä hoitaa asioita ammattimaisesti. He painottivat, että kuntien kanssa tehdyt sopimukset ovat todella tarkkoja ja jotkin sopimusten kriteerit jopa kohtuuttomia, varsinkin jos inhimillisille erehdyksille ei jää lainkaan varaa vaan niistä tulee yrittäjälle suuret sanktiot.

Osaaminen ja resurssit yhteiskäyttöön

Yrittäjät kokivat, että he voivat tuoda kunnille lisää osaamista ja hyödynnettävää kapasiteettia. Heidän mukaansa tulevaisuudessa heidän osaamiselleen, ketteryydelleen ja resursseilleen on kysyntää, kun liikkumattomuus lisääntyy ja kuntaresurssit tiukentuvat. Yrittäjillä ja heidän henkilökunnallaan on vahvaa osaamista, jota kunnassa voisi hyödyntää vielä paremmin, sekä hyvä infra erilaisten ryhmien hyödynnettäväksi.

Erityisesti nousi esille tilojen yhteiskäytön hyödyntäminen esimerkiksi päiväsaikaan. Jos kunnalla on puutetta tiloista ja yrittäjillä tiloja vajaakäytöllä, voisi tilanteen ratkaista yhdessä.

Yrittäjät myös näkivät, että heillä on nopeat valmiudet kehittää uusia asiakaslähtöisiä palveluja. Kuitenkin ymmärrys palveluista tulee rakentaa yhdessä kunnan ja yrityksen välillä, jotta palvelu vastaa kunnan asiakkaiden tarpeisiin.

Kunnan päätöksenteon hitaus ja byrokratia mietityttivät yrittäjiä

Yrittäjät kokivat kunnan toiminnan ajoittain melko byrokraattiseksi. Myös kunnan tiedonkulku ja koordinointi näyttäytyivät monesti pirstaleisena. Yrittäjät korostivat nopeaa reagointia vallitsevaan markkinaan sekä ketteriä palvelukokeiluja, mutta tässä suhteessa kunnan toiminta tuntui hitaalta.

Toisaalta yritykset, joilla oli pidempi historia kuntien kanssa tehtävästä yhteistyöstä, ilmoittivat asioiden sujuvan hyvin: kuntabyrokratiaan tulee osata asennoitua oikein.

Lisäksi yrittäjät kokivat, että kuntien tarjonta kilpailee heidän kanssaan samasta toiminnasta. Kuntaan oli esimerkiksi rakennettu uusi kuntosali, ja yrittäjät kokivat, että kunta astuu osittain heidän toimintakentälleen. Joissakin kunnissa taas yrittäjien toiveita ja ajatuksia kartoitettiin kattavasti uusien tilojen suunnittelun yhteydessä ja pyrittiin asetelmaan, jossa kunta ja yrittäjät eivät keskenään kilpailisi kuntosalien pääkohderyhmistä.

Yrittäjät toivoivat, että heitä kuultaisiin ja heidän kanssaan tehtäisiin yhteistyötä hankintaprosessien varhaisessa vaiheessa. Lisäksi toivottiin, että he voisivat vaikuttaa niin uusiin liikuntastrategioihin kuin liikuntapaikkojen suunnitteluihin. Osa toivoi kunnalta kiinnostusta myös yrityksien liiketoimintastrategioihin ja kasvuajatuksiin; yritykset tulisi nähdä kunnassa verotuloja tuottavana ja elinvoimaa vahvistavana tekijänä.

Lopuksi

Haastatteluaineiston perusteella voi sanoa, että liikunta-alan yritysten ja kuntien liikuntapalvelujen välillä on yhteistyön kenttiä. Yhteistyö on vahvinta niillä toimijoilla, joilla palveluiden tuotantomallit ovat vakiintuneet. Toisaalta nähdään, että yhteistyön mahdollisuudet on kentällä osin tunnistettu, mutta toimivan kunta-yritysyhteistyön rakenteet ovat vielä muotoutumassa.