Kiertotalouden liiketoimintakonsepteja rakennusalle

Rakennusala tuottaa merkittävän osuuden globaaleista hiilipäästöistä, jopa 34 %. Ala on viime vuosina ottanut kohtalaisia kehitysaskelia, ja onnistunut vähentämään esimerkiksi rakennusmateriaalien päästöjä, mutta kokonaisuutena laahaa perässä vuonna 2015 Pariisin sopimuksessa sovituista tavoitteista. Sopimuksessa rakennusala sitoutui siihen, että kaikki uudet rakennukset olisivat hiilineutraaleja vuoteen 2030 mennessä, mutta ei tällä hetkellä näytä saavuttavan tavoitetta. (United Nations Environment Programme 2025.) Rakennusalalla Suomessa rakennus- ja purkujätteestä hyödynnetään alle 60 % (Ympäristöministeriö n.d).

Syksyllä 2025 Haaga-Helia järjesti innovaatiotyöpajan, jossa etsittiin uusia kiertotalouden keinoja ja liiketoimintamalleja vähentämään rakennusjätettä ja materiaalihukkaa rakennustyömailla. Rakennuskohteissa muovieristeistä ja muista rakennusmateriaaleista jää usein ylijäämämateriaalia, joka on ominaisuuksiltaan edelleen ensiluokkaista ja uudelleenkäyttökelpoista. Tavoitteena oli löytää ratkaisuja ylijäämämateriaalin kierrätykseen ja jätteen minimoimiseen.

Haaga-Heliassa on innovaatio-osaamista, jota voi soveltaa esimerkiksi rakennusalan kiertotalousratkaisuihin. Tässä kirjoituksessa avaamme, mitä ideoita yhdestä ARVOA – Kiertotalouden seuraava luku -hankkeen innovaatiotyöpajasta syntyi. Työpajassa olivat mukana rakennusmateriaalien valmistaja, valtakunnallinen rautakauppaketju sekä haagahelialaisia opiskelijoita kiertotalouden liiketoiminnan ja palveluiden kehittämisen opintojaksolta.

Innovointia palvelumuotoilun keinoilla

Innovointiprosessi seurasi palvelumuotoilun tuplatimanttimallia (ks. esim. Koskimäki & Suihkonen 7.3.2022), ja siinä hyödynnettiin Palvelukokemusten laboratorio Lab8:n sivuilta löytyviä palvelumuotoilutyökaluja. Palvelumuotoilun menetelmien avulla varmistettiin, että innovoinnista voisi syntyä jotakin aidosti hyödyllistä ja käyttäjälähtöistä.

Aineistoa kerättiin haastattelemalla loppuasiakkaita ja esimerkiksi rakennustyömaalla työskenteleviä henkilöitä, ja sitä jäsennettiin sidosryhmäkartoiksi, palvelupolkiksi ja persooniksi. Työskentelyn myötä syntyi yhteensä kuusi kiertotalouden liiketoimintakonseptia, jotka tarjoavat mahdollisuuksia materiaalien tehokkaampaan hyödyntämiseen rakennusalalla. Seuraavaksi esittelemme nämä konseptit ja kannustamme soveltamaan niitä liiketoiminnassa.

Mitä kätevämpää on kierrättää sitä parempi

Jotta kiertotalous integroituu osaksi yhteiskunnan perustoimintaa, tarvitaan helppoutta ja käytännöllisyyttä. Keshavarzin, Álvarezin ja Garcían (2025) mukaan lukuisissa tutkimuksissa on todistettu, että ihmiset tekevät kiertotaloutta tukevan valinnan huomattavasti todennäköisemmin, jos siihen sopiva infra on kunnossa, eli että kierrätys- ja keräyspisteet ovat lähellä ja saavutettavissa.

Rakennusmailla on tyypillistä, että jätehuoltoa ei ole optimoitu. Pahimmillaan työmaa tilaa rakennusjätteelle kierrätyskontit yksittäin. Tästä ajatuksesta syntyi innovaatiotyöpajassa Moduulilavan liiketoimintakonsepti. Idea on, että työmaalle kuljetetaan vaihtolava, joka on jaettu työmaan kierrätystarpeiden mukaan.

Ihmisiä voi tehokkaasti ohjata kiertotalousvalintojen ääreen myös taloudellisilla houkuttimilla, kuten palkkioilla tai verotuksella (Keshavarz, Álvarez & García 2025). Yksi innovaatiopajassa syntynyt konsepti olisi soveltaa rahallista houkutinjärjestelmää rakennusmateriaaleihin. Jos jokaisesta kierrätetystä pussillisesta ylijäämäeristettä saisi tietyn summan alennusta seuraavasta rakennusmateriaaliostosta, se voisi kannustaa kiinnittämään tarkempaa huomiota esimerkiksi rakennustyömaan sivuvirtojen tehokkaampaan kierrätykseen.

Kierrätyssovellus tuo rakennusalan kiertotalousmahdollisuudet käden ulottuville

Kiertotalouden yleistymisen näkökulmasta yksi keskeinen pullonkaula on se, että ihmisillä ei ole riittävästi ymmärrystä siitä. Opiskelijoiden ideoima rakennusalalle räätälöity kiertotaloussovellus tarjoaa käyttäjälleen tietoa kierrätyksestä ja materiaalien uusiokäytöstä. Sieltä löytyy sekä ammattilaiselle että kuluttajalle soveltuvia vinkkejä ympäristöystävällisempään rakentamiseen ja remontoimiseen.

Sovelluksesta löytyisi myös kaupankäyntiosasto. Vihreiden vinkkien inspiroimana ammattilaiset ja kuluttajat voisivat ostaa kierrätettyä rakennusmateriaalia sekä ottaa hyötykäyttöön tuotannon sivuvirtoja suoraan sovelluksen kautta. Tämä ratkaisu vetoaisi aiemmin mainittuun käytännöllisyyden ja saavutettavuuden tarpeeseen.

Kiertotalous perustuu verkostoihin

Koska kiertotaloudessa hyödykkeet kiertävät, on olennaista, että (yritys)verkostot ovat kunnossa. Verkostojen kautta tavaroiden laittaminen kiertoon on sujuvaa. Siksi työpajassa ideoitiin verkostoitumis- tai koulutustapahtuman konseptia, jossa kiertotaloustoimijat, rakennusalan myyjät ja asiakkaat kokoontuvat ja kohtaavat toisiaan. Tapahtuman voisi toteuttaa messumaisesti niin, että esimerkiksi kierrätettyjä materiaaleja myyvät toimijat voisivat esitellä tuotteitaan ja palveluitaan.

Tapahtuman ympärille rakennettaisiin viestinnällistä synergiaa uutiskirjeen ja muiden viestintäkeinojen kautta, jotta aiheesta saadaan levitettyä tietoa, tietoiskuja, menestystarinoita ja tulevia tapahtumia.

Ympyrä sulkeutuu

Kaikki työpajassa kehitetyt ratkaisut voisi teoriassa nivoa kokonaisuudeksi: kiertotaloustapahtumasta rakennusalan myyjät ja asiakkaat saavat uusia kontakteja ja ymmärrystä kiertotalousratkaisuista. Heitä kannustetaan lataamaan sovellus, jossa on rakennusalalle kohdennettuja kiertotalousvinkkejä ja kierrätettyjen materiaalien kauppapaikka. Lopuksi yritys saisi rahallista kompensaatiota sen mukaan, mikä sen sivuvirtojen ja jätteen kierrätysaste on. Konseptiin voisi rakentaa myös sertifikaatti- tai palkintojärjestelmän, jota yritys voisi käyttää vastuullisuusviestinnässään.

Innovaatiopajan jälkeen pallo on yrityksillä. Kenellä olisi rohkeus ja resurssit lähteä toteuttamaan näitä kiertotalousinnovaatioita?

Kuva: Shutterstock