Kielikaverit kulttuurioppaina

Haaga-Heliassa toteutettiin keväällä 2026 Kielikaveri-kokeilu, jossa suomenkieliset tutkinto-opiskelijat toimivat ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden kieli- ja kulttuurikavereina. Toiminnan tarkoituksena oli tukea ulkomaalaisten opiskelijoiden kielenoppimista ja integroitumista Suomeen sekä tarjota suomenkielisille opiskelijoille kokemuksia monikulttuurisista kohtaamisista.

Kotoutuminen on aina kaksisuuntaista, ja kielenoppimisessakaan vastuu ei ole vain oppijalla itsellään, vaan vastaanottavalla yhteisöllä ja yhteiskunnalla on merkittävä rooli kielenoppimisen mahdollistajana ja tukijana (kotoutuminen.fi).

Kielikaveri-kokeilu on esimerkki kaksisuuntaisesta kotoutumisesta käytännössä, ja se toteutti osaltaan vastaanottavan yhteiskunnan vastuuta, kun ulkomaalainen opiskelija sai suomalaiselta opiskelijalta tukea arjen asioissa ja suomalaiseen kulttuuriin tutustumisessa. Kokeilun tavoitteena oli lisäksi avata suomenkielisille osallistujille uusia näkökulmia suomen kielen oppimisen prosessiin ja vahvistaa heidän kykyään ymmärtää ja tukea Suomeen muuttaneen opiskelijan arkea.

Kulttuurikeskusteluja paikalliskohteissa

Kielikaveri-kokeilu toteutettiin kahden opintojakson yhteistyönä, ja siihen osallistui yhteensä 51 opiskelijaa. Osallistujista 23 oli suomenkielisiä ja 28 ulkomaalaisia opiskelijoita. Kokeilussa suomenkielinen tradenomiopiskelija toimi ulkomaalaisen opiskelijan kieli- ja kulttuurikaverina kahdeksan viikon mittaisen jakson ajan.

Toiminta koostui itseohjautuvista pienryhmätapaamisista, joissa harjoiteltiin arjen perussanastoa ja vierailtiin vapaavalintaisissa kohteissa pääkaupunkiseudulla. Opiskelijat valitsivat vierailukohteiksi muun muassa Oodin, Kansalliskirjaston, Helsingin kaupunginmuseon ja Arkkitehtuuri- ja designmuseon. He tapasivat toisiaan myös kahviloissa ja jääkiekko-ottelussa. Tapaamisia oli kokeilun aikana 2–5, ja yli puolet ryhmistä jatkoi tapaamisia myös kokeilun päätyttyä.

Kokeilussa s2-opiskelija pääsi tutustumaan suomalaiseen kulttuuriin paitsi erilaisissa kohteissa vierailemalla, myös keskustelemalla suomalaisten opiskelijoiden kanssa kulttuurieroista ja -yhtäläisyyksistä. S2-opiskelija sai tilaisuuden käyttää suomen kieltä autenttisissa vuorovaikutustilanteissa, kuten tervehtiessä, esittäytyessä ja kahvia tilatessa. Lisäksi kokeilu tarjosi ulkomaalaiselle opiskelijalle arvokkaan mahdollisuuden löytää uusia, suomenkielisiä ystäviä.

Suomalainen opiskelija puolestaan hyötyi kielikaveritoiminnasta kerryttämällä kulttuurista ja kansainvälistä vuorovaikutusosaamista sekä ymmärrystä suomen kielen oppimispolusta. Suomenkieliset opiskelijat saivat kokeilun myötä kokemusta Suomeen muuttaneen henkilön tukemisesta eri tavoin.

Kokemuksia kokeilusta

Opiskelijoilta kerättyjen palautteiden mukaan Kielikaveri-kokeilu onnistui suomenkielisten opiskelijoiden näkökulmasta hyvin: toiminta oli avartavaa ja tarjosi mahdollisuuden oppia monikulttuurisuutta käytännössä. Opiskelijat saivat tilaisuuden havainnoida ja reflektoida sitä, mikä Suomen kulttuurissa ja suomen kielen oppimisessa on mielenkiintoista tai haastavaa ulkomaalaisen näkökulmasta.

Ulkomaalaisen opiskelijan tutustuttaminen suomalaiseen kulttuuriin ja eri vierailukohteissa käyminen oli opiskelijoiden mielestä antoisa ja myönteinen kokemus.

Suomalainen kulttuuri ja suomalaisuus ovat asioita, joita ei usein tule mietittyä, mutta saimme tämän kautta uutta arvostusta kaikelle, mitkä maassamme toimii hyvin.

Kielellistä tukemista suomenkieliset opiskelijat pitivät haastavana tehtävänä, mikä on ymmärrettävää.

Meille kielioppiin liittyvät haasteet ovat asioita, mitä ei tule edes mietittyä.

S2-opiskelijan kannalta kokeilun kielelliset hyödyt jäivät vähäisiksi. Ulkomaalaisten opiskelijoiden näkökulmasta suomenkielisten mahdollisuudet kielelliseen tukemiseen olivat rajalliset.

Maybe it would be nice if Finnish students would know what kind of level we have as international students.

Kielikaveri-nimi saattoi herättää turhan optimistisia odotuksia siitä, mitä kokeilulla on mahdollista saavuttaa. Oli ennakoitavissa, että suomenkielisten opiskelijoiden kyky tarjota kielellistä tukea suomen opintojensa alkuvaiheessa oleville opiskelijoille on hyvin rajallinen. Kielenoppimisen alkuvaiheessa opettajan tukea on vaikea korvata. Tehokkaimmin kieltä oppii edelleen lähiopetuksessa, jossa opettaja on opiskelijan apuna, selittää kieltä ja vastaa kysymyksiin.

S2-alkeisopiskelijalla on vielä runsaasti kielen rakenteeseen liittyviä kysymyksiä, joihin natiivipuhujat eivät ymmärrettävästi osaa vastata. Lisäksi suomen opintojen alkuvaiheessa on olennaista, että opiskelijalle tarjotaan valikoitua ja vaikeustasoltaan sopivaa kielellistä syötettä. Murteille ja slangisanoille altistuminen voi olla mielenkiintoista, mutta se ei varsinaisesti vie kielitaitoa eteenpäin vaan saattaa pikemminkin hämmentää alkuvaiheen opiskelijaa.

Toiminnalle toivottiin jatkoa

Vaikka Kielikaveri-kokeilusta ei ollut varsinaista kielellistä hyötyä s2-opiskelijoille, heille oli arvokasta saada tilaisuus löytää suomenkielisiä kontakteja ja tutustua suomalaiseen kulttuuriin samanikäisen kaverin opastuksella. Edistyneet suomenoppijat hyötyisivät Kielikaveri-kokeilun kaltaisesta toiminnasta myös kielellisesti, mutta integroitumisen kannalta toimintaan osallistuminen on hyödyllistä aivan alkuvaiheenkin s2-opiskelijalle.

Sekä suomenkieliset että ulkomaalaiset opiskelijat toivoivat Kielikaveri-kokeilulle jatkoa. Integraation syventämiselle ja monikulttuurisuusosaamiselle on Suomessa kasvava tarve, sillä taloudellisen kantokyvyn turvaamiseksi Suomeen tarvitaan vuosittain kymmeniätuhansia etenkin korkeakoulutettuja ulkomaisia työntekijöitä (Kauhanen 2026).

On tärkeää, että korkeakouluissa tarjotaan mahdollisimman kattavasti integroitumiseen kohdistuvaa tukea, joka edistää opiskelijoiden kiinnittymistä suomalaiseen yhteiskuntaan. Toisaalta myös korkeakoulujen suomenkielisiä opiskelijoita on hyvä valmistaa tulevaisuuden työelämään tarjoamalla heille tilaisuuksia kehittää monikulttuurisuusosaamistaan. Suomessa tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän työntekijöitä, joilla on kokemusta ja osaamista kulttuurienvälisistä kohtaamisista.

Suomenkielisten on tärkeää kartuttaa ymmärrystä suomen kielen oppimispolusta, ja kielenoppijan tukeminen esimerkiksi omaa puhetta sopeuttamalla on natiivipuhujille varsin hyödyllinen taito.
Kielikaveri-kokeilu on hyvä esimerkki siitä, miten kaksisuuntaista kotoutumista voidaan tukea koulutusorganisaation sisällä ja osana opintoja.

Kun kokeilun osallistujat ovat lisäksi saman alan opiskelijoita, heillä on oiva tilaisuus verkostoitua työelämää varten jo opintojen aikana. Monet osallistujat pitivätkin juuri verkostoitumista kokeilun merkittävimpänä antina.

Kielikaveri-pilotin suurin hyöty on verkostoituminen. Pilotin kautta oli helppo ystävystyä vapaa-ajanvieton äärellä ja oppia toisistamme ja erilaisista kulttuureistamme.

Ulkomaalaiset opiskelijat saivat tärkeitä ensimmäisiä kontakteja suomenkielisiin, mutta kokeilu laajensi myös suomenkielisten verkostoja. Kielikaveri-kokeilu osoittautui toimivaksi tavaksi pohjustaa tulevaisuuden monikulttuurisia työyhteisöjä ja rakentaa kaksisuuntaista kansainvälisyyttä.

Kuva: Shutterstock