Pro
Siirry sisältöön
Opiskelu

Kieli haltuun kertaamalla

Kirjoittajat:

Anna-Reetta Kokkonen

lehtori
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Julkaistu : 27.05.2026

Kertaus on opintojen äiti myös suomen kielen opiskelussa. Kun suomea opiskellaan toisena tai vieraana kielenä alkeista lähtien, säännöllinen kertaaminen on kielitaidon kumuloituvan luonteen vuoksi tärkeää. Kertaaminen edistää kielellisten rakenteiden vakiintumista ja sujuvoitumista (Kim et al. 2020; Suzuki, Eguchi & de Jong 2022). Suomen kielen opiskelussa uudet sisällöt perustuvat lähes poikkeuksetta aiemmin opittuun eikä moniakaan asioita voi opiskella vain irrallisina sisältöinä. Esimerkiksi verbien eri muodot perustuvat verbityyppijaotteluun, jonka hyvä hallinta on edellytys verbintaivutuksen oppimiselle.

Korkeakoulujen kansainvälisten opiskelijoiden kielitaidon kehittymiseen on tärkeää tarjota mahdollisimman kattavaa ja monipuolista tukea. Kielitaito on olennainen tekijä yhteiskuntaan integroitumisessa (Työ ja elinkeinoministeriö 2024), ja mitä enemmän opiskelijoille tarjotaan tilaisuuksia oppia kieltä opintojen alusta lähtien, sitä vahvemmaksi heidän kielitaitonsa ehtii valmistumiseen mennessä kehittyä.

Kielenoppimisen lisätueksi loimme Haaga-Heliassa 3AMK-yhteistyönä kaksi uutta opintojaksoa: Kertaa ja kuuntele – Polish your Finnish skills 1 ja 2. Virtuaalisilla itseopiskelukursseilla tavoitteena on vahvistaa ja vakiinnuttaa kielen perusrakenteiden hallintaa.

Ohjattua kertausta ja kuuntelua

Kertaa ja kuuntele -opintojaksot suunniteltiin ja luotiin syksyllä 2024 ja 2025. Suunnittelun lähtökohtana oli laatia opintojaksot, joilla keskitytään vain aiemmin opitun kertaamiseen eikä uusia opiskeltavia sisältöjä ole. Pedagoginen käsikirjoitus on molemmilla opintojaksoilla rakenteeltaan sama.

Kumpikin opintojakso jakautuu kahteen kokonaisuuteen, joihin kuuluu luettava ja kuunneltava teksti, rakenneosio tehtävineen sekä erilaisia kuunteluharjoituksia. Opintojaksojen sisällöiksi valittiin suomen kielen kahden alkeiskurssin tärkeimmät rakenteisiin ja sanastoon liittyvät aihealueet, kuten omistuslause ja paikansijat sekä itsestä ja omasta arjesta kertominen. Lisäksi opintojaksoilla haluttiin tarjota opiskelijoille tilaisuus vahvistaa yksittäistä kielitaidon osa-aluetta, kuullun ymmärtämistä.

Kuullun ymmärtäminen valittiin painotukseksi kolmesta syystä. Ensinnäkin suomen oppijat toivovat kurssipalautteissaan säännöllisesti lisää harjoitusta juuri kuullun ymmärtämiseen. Toiseksi kuullun ymmärtäminen on kielitaidon osa-alue, jota opiskelija voi melko helposti harjoitella itsekseen. Kolmanneksi opiskelija ei kielenopiskelun alkuvaiheessa vielä pysty juurikaan hyödyntämään kuuntelun harjoittelemisessa autenttista materiaalia, kuten suomenkielisiä uutisia tai elokuvia. Kuullun ymmärtämisen harjoitteluun alkeistasolla tarvitaan siis opettajan luomaa, kielellisesti helpotettua materiaalia. Molemmille kertauskursseille laadittiin useita erityyppisiä kuunteluharjoituksia, kuten saneluja, dialogeja ja kertovia tekstejä.

Virtuaalisilla Kertaa ja kuuntele -opintojaksoilla opiskelija etenee tekemällä automaattisesti arvioituja tehtäviä määrätyssä järjestyksessä oman aikataulunsa mukaan. Harjoituksia voi tehdä niin monta kertaa kuin haluaa, joten opiskelija pystyy varmistumaan siitä, että hän ymmärtää asian täysin ennen kuin siirtyy eteenpäin. Kurssipalautteen perusteella monet opiskelijat arvostivat tätä mahdollisuutta.

It is really good because we can practice alot as well as we can do it until we feel confident.

Tuloksena vahvempi alkeiskielitaito

Kertaa ja kuuntele 1 -opintojakson ensimmäinen toteutus oli keväällä 2025, ja sen jälkeen opintojakso on toteutettu kaksi kertaa. Kertaa ja kuuntele 2 -opintojakson ensimmäinen toteutus oli keväällä 2026.

Molemmille opintojaksoille ilmoittautui 50–100 opiskelijaa, joista noin 60 prosenttia aloitti kurssin suorittamisen. Kertaa ja kuuntele 1 -opintojakson aloittaneista hieman yli puolet suoritti kurssin loppuun asti, kun taas Kertaa ja kuuntele 2 -kurssin suoritusprosentti oli selvästi korkeampi: opintojakson suoritti 83 prosenttia kurssin aloittaneista. Molemmilla opintojaksoilla oli ristiinopiskeluopiskelijoita, avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijoita sekä opiskelijoita kaikista 3AMK-oppilaitoksista: Haaga-Heliasta, Laureasta ja Metropoliasta.

Tähän mennessä kerätyssä opintojaksopalautteessa opiskelijat ovat kertoneet, että kurssi auttoi heitä kertaamaan ja vahvistamaan ensimmäisillä suomen kurssilla opittuja perusrakenteita ja sanastoa. Materiaalit olivat opiskelijoiden mielestä selkeitä ja monipuolisia.

The course is good because it helps practice Finnish in many ways reading, listening, writing, and speaking. The exercises are clear and useful. I also like the interactive tasks.

Palautteiden perusteella kurssi toimi itseopiskelumateriaalina hyvin. Opiskelijat arvostivat kurssin selkeää rakennetta, joka oli helppo hahmottaa ja jota oli yksinkertaista seurata. Opiskelijat pitivät tärkeänä mahdollisuutta opiskella ja edetä oman aikataulun mukaan. Oppimista edisti se, että harjoituksia oli runsaasti ja niitä pystyi tekemään useita kertoja. Vastaavia kursseja toivottiin seuraaville kielitaitotasoille ja eri kielioppiaiheista.

The course is helpful, and I would like even more practice exercises for different grammar topics.

Kuunteluharjoituksia opiskelijat pitivät hyvin tärkeinä, ja monet opiskelijat olisivat toivoneet vielä lisääkin kuunneltavaa.

Vaikka opintojaksot olivat virtuaalisia itseopiskelukursseja, opettajan merkitys oli suuri. Opiskelijat kiittivät palautteissaan sitä, että opettaja oli hyvin tavoitettavissa ja vastasi keskustelualueella esitettyihin kysymyksiin nopeasti ja perusteellisesti.

Opiskelijapalautteissa esitetyt parannusehdotukset liittyivät lähinnä tehtävien teknisiin läpäisyvaatimuksiin, kuten läpipääsyprosenttiin ja tenttien aikarajoihin. Pieni osa vastanneista piti tehtävämäärää liian suurena yhden opintopisteen kurssille. Suurimman osan mielestä tehtäviä oli kuitenkin juuri sopivasti.

Palautteen perusteella opiskelijat arvostavat ja tarvitsevat pieniä, ajasta ja paikasta riippumattomia opintojaksoja, joilla heidän on mahdollista vahvistaa kielen perusteiden hallintaa.

Kielitaito edistää integroitumista

Kotoutumisen kokonaiskatsauksen mukaan kielitaito on kotoutumisen ja integroitumisen kannalta ratkaiseva tekijä (Työ ja elinkeinoministeriö 2024). Kielitaito sitouttaa yhteiskuntaan ja vahvistaa yhteiskunnan pitovoimaa lisäämällä vuorovaikutusmahdollisuuksia, osallisuutta sekä työllistymis- ja opiskelumahdollisuuksia (Varjo & Jokela 2023; Työ ja elinkeinoministeriö 2024). Tietyn tasoinen kielitaito myös takaa pysyvämmän aseman yhteiskunnassa, koska Suomen kansalaisuuden saaminen riippuu yleisen kielitutkinnon läpäisemisestä.

Suomeen saapuvien ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden kannalta on tärkeää, että peruskielitaidon saavuttamiseen tarjotaan riittävät mahdollisuudet. Kun opiskelija pystyy jo opintojensa aikana saavuttamaan toimivan peruskielitaidon, yhteiskuntaan kiinnittyminen vahvistuu, opintojen jälkeisen työllistymisen edellytykset paranevat ja Suomeen jääminen tuntuu kenties realistisemmalta vaihtoehdolta.

Lähteet

Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM). 2024. Kotoutumisen kokonaiskatsaus 2023: Näkökulmana väestösuhteet. TEM oppaat ja muut julkaisut 2024:1. Viitattu 21.5.2026.

Varjo, M. & Jokela, H. 2023. Suomen kielen taidon merkitys akateemisten suomenoppijoiden kokemana. Viitattu 21.5.2026.

Kuva: Haaga-Helia