Yritysyhteistyö kuntien liikuntapalveluissa

Kuntien rooli suomalaisten liikuttamisessa on merkittävä. Kunnat voivat tuottaa liikuntapalveluita monella tavalla, ja jokainen kunta voi itse määritellä, miten palvelunsa järjestää.

Pääasiassa kunnat tuottavat palveluita yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Yhteistyötä tehdään erityisesti hyvinvointialueen ja kunnan eri sektoreiden, kuten opetustoimen, nuoriso- ja kulttuuritoimen kanssa (Kuntaliitto 2025).

Myös seurojen ja yhdistyksien kanssa tehtävä yhteistyö on luontevaa ja monipuolista. Yhteistyö on laajentunut yhdistyksen tukemisesta kumppanuuksiin ja edelleen erilaisiin ostopalveluihin.

Kunnat tuottavat liikuntapalveluja myös yritysten kanssa. Yritysten kanssa tehtävä yhteistyö voi olla monipuolista ja laajaakin, mutta toisaalta nämä yhteistyömallit ovat vasta monilta osin kehittymässä.

Liikuntapalveluiden täydentäminen ostopalveluilla ja tilojen vuokraamisella

Vain harva kunta järjestää liikuntapalveluja perinteiseen tapaan, jossa pääasiassa kunnan omat työntekijät tuottavat palvelut. Useimmat kunnat täydentävät ohjauspalveluitaan ostopalveluilla.

Kunta voi ostaa ohjauspalveluita tilanteissa, joissa ohjaajalta kaivataan jotakin erityisosaamista tai ohjaustilanteessa tarvitaan erityisvälineistöä ja -tiloja, joita kunnan työntekijöillä tai kunnalla ei ole. Tämä tilanne saattaa tulla vastaan erityisesti Suomen harrastamisen mallia toteutettaessa, kun pyritään tuottamaan oppilaille mieluisia harrastuksia koulupäivien yhteydessä (OPH 2026).

Ostopalveluilla voidaan myös täydentää kunnan liikuntapalveluita, kun kunnan työntekijöiden työaika ei riitä kaikkien ryhmien ohjaamiseen tai liikuntapaikkojen hoitamiseen. Lisäksi ostopalveluilla voidaan sujuvoittaa palveluiden tarjoamista eri puolilla kuntaa, jos kunnan työntekijän matkustaminen esimerkiksi sivukylille ei ole ajallisesti järkevää. Kuntien liikunnasta vastaavat arvioivat, että ostopalveluratkaisut ovat lisääntyneet kuntien laajentuessa maantieteellisesti kuntaliitosten seurauksena: matkaa kuntakeskuksesta sivukylille voi olla usein kymmeniä kilometrejä.

Liikuntatilojen vuokraus on tyypillinen kuntayritysyhteistyön muoto. Kunta voi vuokrata yritykseltä tiloja laajentaakseen tarjontaansa esimerkiksi asuinalueelle, jossa ei ole kunnan omia tiloja, ja tuoda näin palvelut lähemmäksi kuntalaisia. Toisaalta kunta voi vuokrata yksityiseltä tiloja tarjotakseen kuntalaisille mahdollisuuden harrastaa liikuntalajeja, joihin kunnalla ei ole tiloja tai tilat ovat riittämättömät.

Yhteistyö liikuntatiloja omistavien yritysten, kuten kuntokeskusten, kanssa, lisää liikuntatilojen käyttöastetta, sillä usein liikuntatilojen kysyntä on vähäisempää päivisin, jolloin kunnat erityisesti voivat tarjota palveluitaan. Tilojen vuokraus voi toimia myös toisin päin: liikunta-alan yrittäjä vuokraa kunnalta tilan yksittäisen toiminnan toteuttamiseksi tai vastaa kokonaan esimerkiksi kunnan kuntosalin pyörittämisestä.

Liikuntapalveluiden ulkoistaminen

Yksittäisten ostopalveluiden sijasta kunta voi ulkoistaa jonkin osan liikuntapalveluista, kuten liikuntapaikkojen hoidon tai uimahallitoiminnan. Kunnat ovat ulkoistaneet erityisesti uimahallitoimintaa eli uinninvalvontaa ja -opetusta sekä kassa- ja kahvilapalveluita.

Kunnat ulkoistavat uimahallitoimintaa yhä enemmän, ja näitä palveluja tarjoavien yritysten määrä kasvaa. Tämä näkyy siinä, että kunnan järjestämiin kilpailutuksiin osallistuu aiempaa enemmän yrityksiä.

Kunnat voivat ulkoistaa myös ohjaus- tai neuvontapalvelut, kuten liikuntaneuvonnan. Tällöin kunnan työntekijät vastaavat pääasiassa liikunnanohjauspalveluiden suunnittelusta ja koordinoinnista. Ohjaajina toimivat kunnan tuntityöntekijät tai yhdistyksen tai yritysten kautta palkatut liikunnanohjaajat. Muutamat kunnat ovat ostaneet liikuntaneuvonnan liikunta-alan yritykseltä tai toiminimiyrittäjältä.

Erityisesti pienemmissä kunnissa liikuntaneuvonnan lisäksi on voitu ostaa ohjaustoimintaa ja jopa kunnan liikuntapalveluiden kehittämistä liikuntaneuvonnan lisäksi samalta palveluntuottajalta.

Liikuntapalveluiden yhtiöittäminen

Näiden liikuntapalveluiden tuottamismallien lisäksi muutamissa kunnissa kunnan liikuntapalvelut tuotetaan kuntaomisteisen yhtiön kautta. Nämä yhtiöt voivat – samalla tavalla kuin kunnan liikuntapalvelut – tuottaa palveluitaan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Koko kunnan liikuntapalveluiden yhtiöittämisen sijasta jotkin kunnat ovat yhtiöittänee osan liikuntapaikoista, esimerkiksi jäähallin. Liikuntapaikkojen yhtiöittämien voi tarjota ketterämmän kehittämisen ja hankintojen tekemisen kuin perinteinen kuntaorganisaatio.

Erilaisia kumppanuuksia ja yhteiskehittämistä

Kunta-yritysyhteistyön lähtökohtana on, että kunnassa tunnetaan eri toimijat ja niiden roolit kuntalaisten liikuttamisessa. Eri toimijoiden tunteminen tarjoaa kunnalle mahdollisuuden kohdentaa palvelunsa erityisesti niihin asiakasryhmiin, joille muut toimijat, yksityiset tai yhdistykset, eivät tuota palveluita. Näin kunta ei myöskään toimi markkinaperustaisesti toimivien liikunta-alan yritysten kilpailijana.

Kunta-yritysyhteistyö voi näyttäytyä myös liikuntapalvelupolkuna. Useat kunnat pyrkivät erityisesti tarjoamaan palveluita kuntalaisille, jotka tarvitsevat tukea liikunnallisen elämäntavan löytämisessä. Toimiva liikuntapalvelupolku toimii kuntalaisten hyväksi: kuntalainen löytää liikunnan ja vahvistaa pystyvyyttä liikkujana kunnan liikuntapalveluissa mutta ohjautuu jatkamaan liikunnallista elämäntapaa yksityisen sektorin palveluihin. Palveluun ohjausta tukee eri sektoreiden välinen tiivis yhteistyö.

Kuntien ja yritysten väliltä voidaan tunnistaa myös muita yhteistyömalleja, jotka perustuvat kumppanuuksiin: yhteiset tapahtumat, olosuhteiden, osaamisen tai jopa henkilöstöresurssien jakaminen. Yritys voi tarjota kunnalle liikunnanohjauspalveluita ja saa vastineena käyttää kunnan liikuntatiloja omien asiakkaidensa kanssa, tai yrityksellä ja kunnalla voi olla yhteiskäytössä kuntosali, jossa toinen tarjoaa tilan ja toinen tuo välineet. Näiden lisäksi kunta ja yritys voivat jakaa henkilöstöresurssin, jossa työntekijä työskentelee esimerkiksi kesäisin golfkenttäyrityksen palvelussa ja talvisin täydentää kunnan liikuntapaikkahoidon henkilöstöä.

Kunta-yritysyhteistyö voi myös laajentua tietoisuudesta ja palvelupoluista palvelujen yhteiskehittämiseen. Yhteistyökehittämisen lähtökohtana on yleensä kunnassa tunnistettu tarve, johon yhdessä lähdetään etsimään ratkaisua. Tällainen yhteistyö on syntynyt esimerkiksi, kun on haluttu parantaa olemassa olevan ulkokuntosalin esteettömyyttä tai kehittää kuntaan uusia liikuntapalvelukonsepteja. Yhteiskehittämisen tukena on voinut olla hankerahoitus.

Kuntien erilaiset lähtökohdat näkyvät palveluiden tuotantotavoissa

Jokainen kunta valitsee tuottamismallit omista lähtökohdistaan – se, mikä toimii toisessa kunnassa, ei välttämättä toimi toisessa. Samassa kunnassa voi toimia samanaikaisesti useita eri tuottamismalleja.

Tuottamismallien valintaan vaikuttavat myös kunnan historia, strategia sekä ympäristötekijät. Kunnan strategia voi ohjata liikuntapalveluiden ulkoistamiseen, palveluiden ostamiseen. Toisaalta pienemmissä kunnissa palveluiden tuottaminen omalla työvoimalla voi olla käytännön ratkaisu, sillä haasteena voi olla löytää sopivia yritysyhteistyökumppaneita tai yhdistyksiä, joilla on riittävät resurssit ja osaaminen vastata kunnan tarpeeseen.

Näin ollen jokaisen kunnan onkin tunnistettava omaan toimintaympäristöönsä sopivat yhteistyö- ja palveluiden tuottamismallit. Vaikka palveluiden tuotantotavat vaihtelevat kunnittain, säilyy kunnalla keskeinen vastuu siitä, että palvelut ovat laadukkaita, yhdenvertaisia, kunnan arvojen ja toimintatapojen mukaisesti sekä kuntalaisten tarpeisiin sopivia.