Kansainväliset matkailijat kiinnostuneita Suomen vesistöistä

Suomen vesistömatkailulla on vahvaa kansainvälistä kiinnostusta. Suomen veneteollisuus ja vesistömatkailu nousuun tutkimusyhteistyön avulla -hankkeen toteuttama matkailijatutkimus osoittaa, että kansainväliset matkailijat näkevät Suomen houkuttelevana vesistömatkailukohteena, jonka vetovoima perustuu erityisesti puhtaaseen luontoon, järviin ja saaristoon.

Tutkimus toteutettiin boot Düsseldorf 2026 -messuilla Saksassa, joka on yksi maailman suurimmista veneilyn ja vesiurheilun tapahtumista. Messuilla toteutettuun kyselyyn vastasi 215 vesistömatkailusta kiinnostunutta kävijää. Kirjoituksessa sukellamme tutkimustulosten lisäksi messukävijöiden kanssa käytyihin keskusteluihin.

Suomen vesistömatkailu herättää laajaa kiinnostusta

Tutkimuksen mukaan Suomi nähdään kansainvälisten matkailijoiden silmissä erittäin kiinnostavana vesistömatkailumaana. Jopa 80 prosenttia vastaajista pitää Suomea vähintään melko kiinnostavana vesistömatkailukohteena, ja lähes puolet arvioi sen erittäin kiinnostavaksi.

Samalla on kuitenkin huomattava, että Suomen vesistömatkailukohteiden tuntemus on monilla vielä melko vähäistä, minkä vuoksi kiinnostus kohdistuu usein yleisellä tasolla koko maahan yksittäisten kohteiden sijaan.

Tutkimustulosten perusteella Suomi näyttäytyy kiinnostavuudessa samantasoisena Ruotsin, Norjan ja Tanskan kanssa. Tämä ei suoraan tarkoita samaa toteutunutta kysyntää. Visit Finlandin tilastojen mukaan Suomen kesämatkailu on edelleen selvästi jäljessä muita Pohjoismaita (Suomen osuus kansainvälisistä yöpymisistä vain 8 %), kun taas talvimatkailussa Suomi on vahvimmassa asemassa (osuus yöpymisistä 29 %) (Visit Finland).

Tämä näkyi osittain myös messukeskusteluissa, joissa Suomi miellettiin usein tuntemattomaksi ja kylmäksi kohteeksi. Näin ollen kiinnostus Suomea kohtaan on olemassa, mutta mielikuvat ja saavutettavuuteen liittyvät tekijät vaikuttavat edelleen matkustuspäätöksiin.

Suomen mielikuvissa korostui luonnonläheisyys ja rauha

Kansainvälisten matkailijoiden mielikuvissa Suomi näyttäytyy ennen kaikkea luonnonläheisenä ja rauhallisena vesistömatkailukohteena. Vastauksissa korostuivat erityisesti järvet, saaristo, metsät sekä puhdas ja koskematon luonto.

Vesistöihin liittyvistä aktiviteeteista esiin nousivat muun muassa purjehdus, melonta ja kalastus. Lisäksi Suomeen liitettiin vahvasti mökki- ja saunakulttuuri, jotka muodostavat monille matkailijoille kiinnostavan osan suomalaista elämäntapaa.

Kun vastaajia pyydettiin nimeämään kiinnostavimpia vesistömatkailukohteita Suomessa, esiin nousivat erityisesti rannikko- ja saaristoalueet. Eniten mainintoja saivat Helsinki ja rannikkoalueet, Turun saaristo ja Ahvenanmaa. Järvialueista erityisesti Päijänne ja Saimaa herättivät kiinnostusta.

Monilla vastaajilla kiinnostus Suomea kohtaan on kuitenkin vielä melko yleisluonteista. Kohteet kiinnostavat, mutta niiden tuntemus on usein rajallista ja monet vastaajista eivät osanneet nimetä yhtäkään aluetta.

Vastuullisuus on tärkeä osa matkakohteen valintaa

Tutkimus nosti esiin vastuullisuuden merkityksen matkailijoiden päätöksenteossa. Peräti 80 prosenttia vastaajista pitää vastuullisuutta tärkeänä tekijänä vesistömatkakohdetta valittaessa. Vastuullisuus on selvästi tärkeä tekijä ja jopa oletusarvo, mutta ei yleensä pääsyy valita jotakin tiettyä kohdetta. Keskusteluissa korostui puhtaan veden merkitys – ei vain mielikuvana, vaan konkreettisena vetovoimatekijänä.

Osastolla oli tarjolla viimeisimmän jääkauden muovaamien maaperäkerrosten suodattamaa, ’maailman parasta’ vettä. Vesi herätti paljon kiinnostusta messuyleisössä ja toimi luontevana keskustelun avaajana. Monelle oli kiinnostavaa kuulla, että Helsingin hanavesi tulee Päijänteestä ja sitä juo päivittäin yli miljoona ihmistä. Samalla vesistöt ovat keskeinen osa suomalaista elämäntapaa: sama vesi toimii sekä juomavetenä että virkistysympäristönä, jossa uidaan ja veneillään. Tämä konkretisoi vastuullisuuden merkitystä suomalaisessa vesistömatkailussa – vesistöistä pidetään huolta, koska ne ovat elintärkeitä sekä arjen että matkailun näkökulmasta.

Keskusteluissa tiedon puute ja epävarmuus nousivat esteeksi

Välimatkat nousivat tärkeänä tekijänä omalla veneellä matkustamiseen, mutta monet kaipaavat uusia kokemuksia. Keskusteluissa nousi esiin Ruotsin suosio omalla veneellä matkustamiseen välimatkan vuoksi. Suomen sijainti Itämeren perukoilla on monelle Keski- ja Länsi-Euroopasta matkustavalle liian pitkä yhden kesän matkalle.

Messuvierailijoilta saimme kuitenkin kuulla usean jättävän veneensä talven yli Suomeen, tämän mahdollistaessa useamman kauden vieton Suomen rannikolla. Tämän mahdollisuuden esiin tuominen Suomen vesistömatkailukohdemarkkinoinnissa on mielestämme tärkeä unohdettu seikka.

Kiinnostus Suomesta vesistömatkailukohteena kumpusikin osalla halusta nähdä ja kokea uutta Ruotsin rannikon tultua vuosien varrella jo tutuksi. Tuntemattomuus kuitenkin herätti epävarmuutta, ja keskusteluissa nousi esiin kysymykset satamapalveluista, syvyyksistä, reiteistä ja muista käytännön seikoista. Tiedon löytyminen englanniksi osoittautui paikon haasteelliseksi, joka varmasti vaikuttaa matkustuspäätöksiin.

Keskusteluissa osastolla nousi esiin vahva kiinnostus Suomen järvistä, mutta yhteys merelle vaikuttaa huomattavasti matkan toteutumiseen omalla veneellä. Monet kaipasivat lisätietoa veneen kuljetusmahdollisuuksista ja vaihtoehtoisesti veneen vuokrausmahdollisuuksista. Valitettavasti suuri osa venevuokrasivustoista on saatavilla vain suomenkielisenä. Tämä on suuri harmi tutkimuksen paljastaessa vastaajista 81 prosentin ollessa vähintään potentiaalinen kiinnostus vuokraveneilyyn Suomessa.

Monet osastolla vierailleista kysyivät veneen ajamiseen liittyvistä luvista, ja reaktiot olivat usein positiivisen hämmentyneitä heidän kuullessa, ettei Suomessa tarvita erillisiä lupia veneilyyn. Myös kalastamisen helppous yleisesti yhden netistä saatavan luvan kautta yllätti monet positiivisesti, jonka myötä keskustelut usein syvenivät Suomen matkakohdesuosituksiin ja parhaisiin matkustusajankohtiin.

Keskusteluiden ja tutkimusten perusteella kansainväliset vesillä liikkumisesta kiinnostuneet kaipaavat kattavaa tietoa matkustamisen varmuuden saavuttamiseksi. Tämän tiedon saatavuuden kehittäminen tulisi nostaa prioriteettilistalle, jos haluamme nostaa Suomen kansainvälisesti tunnetuksi vesistömatkailukohteeksi.

Tunnetaanko meidät todella tuhansien järvien maana?

Osastolla oli suuri Suomen kartta, jossa vesialueet olivat korostettuja. Karttaa käytettiin usein keskusteluiden pohjana messujen aikana, ja monet olivat yllättyneet sekä järvien paljoudesta että koosta. Monille esimerkiksi Päijänteen pituus herätti mielenkiinnon, jonka myötä nousi usein jatkokeskustelua vesistömatkailumahdollisuuksista alueella. Suomea on markkinoitu jo vuosikymmenten ajan tuhansien järvien maana, mutta silti vesistöjen mittakaava yllätti monet messukävijät. Sekä järvien suuri määrä ja koko että maailman laajin saaristo tulivat useille uutena tietona.

Visit Finlandin tutkimuksessa, jossa selvitettiin Suomen kiinnostavuutta matkailukohteena Suomen harkintaa ajavissa attribuuteissa vain espanjalaisilla vastaajilla ’Tuhansien järvien maa’ nousi keskitärkeäksi harkinnan ajuriksi (Visit Finland 2025). Konkretisoituuko Suomen järvien ja saariston todellinen koko tällä hetkellä tarpeeksi? Mielikuvien vahvistaminen ja mittakaavan laajuuden visuaalinen esittely voi olla tarpeen.

Messukeskusteluiden perusteella kiinnostus Suomea kohtaan konkretisoitui monen kävijän kohdalla selvästi. Useat vierailijat poistuivat osastolta matkasuunnitelmia jo hahmotellen, ja keskustelut etenivät käytännön tasolle, kuten reittien suunnitteluun, palveluiden kartoittamiseen ja matkustusajankohtien pohdintaan. Osastolla olleet materiaalit ja osastolla työskentelevien suomalaisten kanssa käydyt keskustelut onnistuivat maalaamaan matkaa harkinneiden mieleen konkreettisemman kuvan Suomesta vesistömatkailukohteena. Mukana olleilta yrittäjiltä saadun palautteen perusteella messut tuottivat myös konkreettisia liidejä ja yhteydenottoja.

Vesistömatkailun kasvun avaimet

Tutkimuksen ja keskustelujen perusteella Suomen vesistömatkailun kiinnostavuus on jo lähtökohtaisesti korkea. Kasvupotentiaalia löytyy kuitenkin erityisesti matkailijoiden tiedonsaannin ja palvelujen saavutettavuuden parantamisesta. Vastaajat nostivat esiin muun muassa:

• Paremman tiedon vesistöreiteistä ja kohteista
• Helpommat varaus- ja maksujärjestelmät
• Sujuvat ja selkeät palvelupolut matkasuunnittelusta varaukseen
• Enemmän palveluita reittien varrella, kuten ravintoloita ja kahviloita
• Venevuokrauksen ja charter-palveluiden parempi saatavuus ja löydettävyys

Näiden tekijöiden kehittäminen voi madaltaa matkailijoiden kynnystä valita Suomi vesistömatkailun kohteeksi.

Kiinnostavimmat vesistömatkailuun liittyvät palvelut rakentuvat kokonaisuudesta, jossa yhdistyvät luonto, tekeminen ja toimivat palvelut. Erityisesti kansallispuistot, luontokohteet ja retkeily nousevat keskeiseen rooliin, mutta myös kulttuurinähtävyydet sekä ravintolat ja kahvilat täydentävät matkakokemusta. Majoitus on luonnollinen osa kokonaisuutta. Veneilyyn liittyvistä palveluista korostuvat erityisesti vuokra- ja charter-veneet, mutta myös satama- ja vierasvenesatamapalvelut sekä sauna- ja spa-elämykset ovat tärkeä osa vesistömatkailun kokonaisuutta.

Keskusteluiden ja tutkimustulosten pohjalta kriittisimmäksi kehityskohteeksi nousee tiedon saatavuus. Kiinnostusta on osattu jo herättää, mutta pelkkä kiinnostus useilla ei konkretisoidu matkustuspäätökseen tiedonpuutteen tuoman epävarmuuden myötä.

Kuva: Boating Finland/ Damon Beckford