Kohti vaikuttavampaa asiantuntijatyötä  

Vaikuttavuudesta puhutaan korkeakouluissa ja työelämässä yhä enemmän, mutta sen käytännön merkitys asiantuntijan arjessa on usein vaikeasti hahmotettavissa. Vaikuttavuus ei synny vain organisaatioiden rakenteista ja tavoitteista, vaan asiantuntijoiden kyvystä vaikuttaa ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa.

Tässä kirjoituksessa pohdin vaikuttavuuden merkitystä asiantuntijatyössä ja reflektoin omaa oppimistani Haaga-Helian järjestämän Vaikuttava asiantuntija ‑koulutuksen näkökulmasta.

Vaikuttavuus ilmiönä

Vaikuttavuus on vaikea käsite, eikä sille ole selkeitä mittareita (Wegmüller 2019). Sen merkitys vaihtelee asiayhteyden, tieteenalan, ammatillisen roolin sekä tarkastelun ja arvioinnin näkökulman mukaan (Laihonen ym. 2024). Sitran tulevaisuussanasto määrittelee vaikuttavuuden tavoitteelliseksi, pitkän aikavälin yhteiskunnalliseksi muutokseksi, joka syntyy eri toimijoiden yhteisestä toiminnasta ja näkyy sekä mitattavina että laadullisina tuloksina (Sitra 2026).

Vaikuttavuus on viime vuosina noussut keskeiseksi tavoitteeksi organisaatioiden toiminnassa. Havaintojeni perusteella vaikuttavuuden merkityksen kasvu on johtanut uusien, sitä tukevien työnkuvien perustamiseen tai olemassa olevien kehittämiseen ja niiden rekrytointeihin eri organisaatioissa. Esimerkiksi korkeakouluissa, järjestöissä ja yrityksissä työskentelee vaikuttamiseen kytkeytyvillä nimikkeillä monenlaisia asiantuntijoita, päälliköitä ja johtajia, joiden työ keskittyy arvioinnin, kehittämisen, viestinnän ja strategian rajapintaan. Näillä tehtävillä on mahdollisesti pyritty vahvistamaan organisaation vaikuttavuusmahdollisuuksia yhteiskunnassa.

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus on keskeinen tavoite myös tutkimus‑, kehitys‑ ja innovaatiotyötä (TKI) tekeville organisaatioille (Koivisto & Huttunen 2024). TKI-hankkeen vaikuttavuus rakentuu pitkäjänteisestä sitoutumisesta ja eri toimijoiden yhteistyöstä, jonka vaikutukset näkyvät usein vasta pitkällä aikavälillä. Sen vuoksi hankevalmistelussa ja hankkeen aikana on tärkeää miettiä vaikuttavuutta, johon on tarjolla erilaisia työkaluja. (kts. aikaisempi kirjoitukseni Vaikuttavan hankkeen jäljillä).

Vaikuttavuus kytkeytyy aina myös ihmisten väliseen vuorovaikutukseen. Haaga-Helian TKI‑vaikuttavuusvisio rakentuu rohkeiden, uusia ratkaisuja synnyttävien ihmisten varaan (Koivisto & Huttunen 2024). Vaikuttavuus edellyttää kykyä käydä vuoropuhelua, rakentaa luottamusta ja edistää yhteistä ymmärrystä erilaisten toimijoiden välillä.

Vaikuttavaksi asiantuntijaksi – oppimista vuorovaikutuksen kautta

Nämä teemat tulivat esille myös Haaga-Helian ja Imactionin järjestämässä Asiantuntija vaikuttajana -koulutukseen ensimmäisessä osassa huhtikuussa 2026. Koulutus rakentui keskusteluista ja ryhmätöistä, joiden avulla vahvistettiin valmiuksia edistää erilaisia asioita yhteistyössä toisten ihmisten kanssa.

Koulutuksen tavoitteena on oppia menetelmiä ja tapoja vaikuttamiseen, ihmisten sitouttamiseen ja osallistamiseen sekä luottamuksen luomiseen. Sen lisäksi koulutus auttoi ymmärtämään ja perustelemaan sekä omaa että toisten toimintaa. Työskentelyä tehtiin perinteisesti fläppipaperille ja se pohjautui keskusteluun, esimerkkeihin ja ryhmätöihin, kouluttajan johdolla.

Koulutuksen ensimmäisessä osassa keskityimme siihen, millaisia ihmistyyppejä vaikuttamisessa on otettava huomioon. Pohdimme muun muassa jokaisen omaa luontaista tapaa vaikuttaa muihin ihmisiin. Kävimme läpi neljä erilaista vaikuttamistyyliä ja niille luontaiset ominaisuudet, joista jokaisen osallistujan tuli tunnistaa itselleen ominaiset tavat toimia. Kouluttaja kuitenkin korosti, että vaikuttamistyylit ovat tilannesidonnaisia ja voivat vaihtua riippuen siitä kenen kanssa työskentelee.

Jakauduimme ryhmiin luontaisten vaikuttamistyylien perusteella ja teimme ryhmätöitä samanhenkisten kanssa. Tuloksia esiteltäessä luokkahuone täyttyi naurunpurskahduksista, kun kouluttaja nosti ryhmätöistämme hieman kärjistäen esiin juuri niitä ominaisia piirteitä, jotka olivat tunnistettavissa kuhunkin ryhmään kuuluvissa ihmistyypeissä.

Omassa ryhmässäni korostuivat ihmiskeskeisyys ja suunnitelmallisuus: keskustelimme yhdessä, kuuntelimme toistemme mielipiteitä ja listasimme asioita, joissa yhteistyö ja ihminen olivat keskiössä. Sen sijaan viereinen ryhmä, jonka jäsenet tunnistivat itsensä asiakeskeisiksi ja toimintalähtöisiksi, ryhtyi heti kirjaamaan ajatuksia paperille ja listaamaan heidän mielestään olennaisia asioita. Ryhmien väliset erot näkyivät myös siinä, että ihmiskeskeiset ryhmät jatkoivat keskustelua työskentelyn päätyttyä, kun taas asiakeskeiset ryhmät odottivat hiljaa seuraavia ohjeita.

Vaikuttamistyylien hahmottaminen auttoi ymmärtämään, kuinka tärkeää on tunnistaa sekä oma että keskustelukumppanien tai kohderyhmän tapa vaikuttaa. Yksilöllisen vaikuttavuuden kuvaaminen voi olla haastavaa, mutta sen merkityksen tunnistaminen mahdollistaa oman toiminnan sanoittamisen ja auttaa ymmärtämään kehittymisen suuntaa (Finell & Hermiö 2022). Ymmärtämällä omaa toimintaa suhteessa muiden luontaiseen kykyyn vastaanottaa tietoa, voi helpottaa asian esittämistä kohderyhmälle heille sopivalla tavalla.

Muutos, vuorovaikutus ja vaikuttavuuden rakentuminen

Vaikuttavuudessa on monta vaihetta ja sen ytimessä on yhteinen tavoite ja ymmärrys. Koulutuksesta päällimmäisenä jäi mieleen, että kun jotain asiaa lähdetään muuttamaan tai kehittämään, tunnereaktiopohjainen muutosvastarinta on ihmiselle luonnollinen tapa toimia. Erityisesti jos kuulijoilla ei ole ollut mahdollisuutta osallistua tai kysyä.

Kouluttaja kuitenkin korosti, että vastustajissa herännyt reaktio on aina positiivinen asia sillä, silloin nämä ovat kuunnelleet ja osaavat muodostaa asiasta mielipiteen. Tunnereaktiota voi parhaiten ennalta ehkäistä kysymällä ja osallistamalla. Koulutus kirkasti ajatusta siitä, että vaikuttavuus rakentuu ihmisten kohtaamisessa, ei valmiissa vastauksissa. Muutosvastarinta voi olla merkki osallistumisesta ja ajattelun liikkeelle lähdöstä.

Kun jonkin asian muutos tai uudistaminen on ajankohtaista, tulee muistaa huomioida kohderyhmän monimuotoiset vaikuttamistyylit. Kaikille ei toimi samat toimintatavat, vaan muutoksen kohde on osattava myydä vastaanottajalle ymmärrettävästi. Kun vaikuttavuutta tarkastellaan vuorovaikutuksen ja ihmisten kohtaamisen kautta, avautuu asiantuntijalle aivan uusia tapoja edistää muutosta ja kehittämistä.

Kuva: Shutterstock