Moniammatillista yhteistyötä pidetään toivottavana toimintatapana useilla hallinnonaloilla ja elinikäisessä ohjauksessa. Haaga-Heliassakin ohjaus perustuu moniammatilliseen yhteistyöhön, jossa eri asiantuntijoiden osaamista hyödynnetään opiskelijoiden etenemisen tueksi.
Muutama vuosi sitten uudistettu ohjausmalli muunsi työnkuvia opintopalveluissa ja vei opintoneuvojat opinto-ohjaajien rinnalle työskentelemään hyväksilukujen ja HOPS-neuvonnan parissa. Muutoksen vakiintumisprosessi vie aina aikaa ja vaatii yhteistä kehittämistä lukuvuosien varrella. Oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen välillä on paljon eroja ohjauksen järjestämistavoissa, joten tarvitaan jatkuvaa tiedotusta opiskelijoille siitä, kuka meillä on pääasiallinen yhteydenottotaho missäkin asiassa.
Uudenlainen työnjako on etenkin ensimmäisinä vuosina keskusteluttanut kehittämispäivissä ja kahvipöydissä, ja sittemmin saanut pohtimaan tässä kirjoituksessa esiteltyjä moniammatillista työskentelyä edellyttäviä tekijöitä. Karikoiden välttämiseksi tarvitaan ymmärrystä kunkin ohjauksen toimijan työnkuvasta ja asiantuntemuksesta, dialogista viestintätapaa sekä koordinoituja keskustelun ja tiedon jakamisen paikkoja.
Moniammatillisuus ja monialaisuus ohjauksessa
Ohjauksen moniammatillisuutta ja monialaisuutta korostetaan useissa kansallisissa alan julkaisuissa, kuten Hyvän ohjauksen kriteereissä (OPH 2023), Ohjausalan ammattilaisten osaamiskuvauksissa (Vuorinen ym. 2023) ja Elinikäisen ohjauksen strategiassa (Valtioneuvosto 2020).
Pukkila (2023) toteaa, että monialaisuus ja moniammatillisuus ovat toistensa lähikäsitteitä, joita käytetään usein tarkoittamaan samaa. Hänen mukaansa usein monialaisuudella kuitenkin viitataan eri alojen ja sektoreiden rajat ylittävään yhteistyöhön, kun taas moniammatillisuudella viitataan suppeammin esimerkiksi saman hallinnonalan asiantuntijoiden yhteistyöhön. Tässä käytän moniammatillisuuden käsitettä kuvaamaan korkeakoulun sisäisten toimijoiden välistä yhteistyötä.
Ohjausalan ammattilaisten osaamiskuvauksissa (Vuorinen ym. 2023) moniammatillisuus nostetaan esiin omana moniammatillisen verkostotyön osa-alueena, mutta myös muun muassa asiantuntijaviestinnän, ohjausprosessin sekä jatkuvan kehittämisen osa-alueiden alla. Osaamiskuvausten mukaan moniammatillista ohjaustyötä tekevän on työnjaon kannalta tärkeää tunnistaa, mikä on oma rooli ohjausprosessin eri vaiheissa, ja mitkä ovat muiden ammattilaisten vastuut, osaamisalueet ja tehtävät. Yhteistyö on otettava huomioon viestinnässä, prosesseissa ja kehittämisessä.
Haaga-Helian moniammatillisessa ohjausmallissa jaetaan vastuut
Moniammatillinen yhteistyö näkyy Haaga-Helian ohjausmallissa, jonka mukaan kaikilla työntekijöillä on omassa roolissaan vastuu ohjata opiskelijaa. AMK-tutkintojen ohjausmallin sisäkehällä ovat koulutusten opinto-ohjaajat, opintopalveluiden opintoneuvojat ja opettajat.
Opinto-ohjaajien rooliin kuuluu yksilö- ja ryhmämuotoinen opinto-ohjaus opintoihin ja uraan liittyvissä asioissa, kuten HOPSin eli henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisessa. Opintoneuvojat neuvovat opintoihin liittyvissä käytännön asioissa ja teknisissä kysymyksissä, kuten HOPS-työkalun käytössä sekä käsittelevät hyväksilukuhakemukset tarvittaessa opinto-ohjaajia konsultoiden. Opettajat tarjoavat opiskelijalle ohjausta omien opintojaksojensa rajoissa.
Ohjausmallin ulkokehällä on muita asiantuntijoita, kuten eri suuntautumisissa osaamista ohjaavat opettajat, erityisopettajat sekä hyvinvointipalvelut, eli opintopsykologit, opintovalmentajat ja korkeakoulupappi. Ura-asioissa tukee urapalvelut ja kansainvälistymisessä kansainvälisyyspalvelut. Kirjastoista saa tukea esimerkiksi lukivaikeuteen ja opinnäytetyöhön liittyvissä asioissa. Myös opiskelijaviestintä, kuten verkkosivut ja sähköpostiviestit nähdään osana ohjauksen kokonaisuutta. Sitä hoidetaan niin opintopalveluiden kuin opinto-ohjaajien toimesta.
Vaikka ohjausmalli on rakennettu opinnot aloittaneita varten, ei sovi unohtaa hakuvaiheen osuutta opintoihin orientoitumisessa. Hakijapalvelut vastaavat hakemiseen ja tarjolla oleviin opintoihin liittyvästä neuvonnasta ollen siten tärkeä linkki nivelvaiheessa toisen asteen ohjauksen suuntaan. Opintojen etenemisen kannalta hakuvaiheessa saatu täsmällinen tieto koulutusten sisällöistä ja toteutustavoista on tarpeen. Tätä tietoa tuotetaan usein tutkinnoissa. Näin rakentuu monitahoinen joukko, joka tukee jaetun tiedon, neuvonnan ja ohjauksen kautta mahdollisimman sujuvaa opintojen aloitusta.
Neuvontaa ja ohjausta moninaisilla taustoilla
Moniammatillisessa yhteistyössä tavoitteena on hyödyntää asiantuntijoiden erilaista osaamista voimavarana työskentelyssä (Pukkila, Helander & Rantala 2020). Koulutustaustat, ammatilliset suuntaukset ja työnkuvat luovat erilaisia lähtökohtia ohjausrooleihin myös meillä Haaga-Heliassa.
Korkeakoulujen opinto-ohjaajien kelpoisuuksista ei ole säädetty laissa, mutta Elinikäisen ohjauksen strategian (Valtioneuvosto 2020) mukaan ammattikorkeakouluissa opinto-ohjaajat ovat usein kelpoisuuden hankkineita. Opintoneuvojien moninaiseen joukkoon Haaga-Heliassa mahtuu kasvatustieteilijöitä, maistereita ja ohjausalan opintoja suorittaneita, mutta todennäköisempää on pedagoginen tai ohjausalan opintotausta opinto-ohjaajilla.
Ohjauksen eri ammattiryhmät tarkastelevat asioita omista lähtökohdistaan ja käyttämiensä käsitteiden kautta (Onnismaa 2021). Erilaisten taustojen myötä moniammatillisessa työssä on huomioitava osallistujien käyttämän terminologian, tieteenalataustan ja ajattelutapojen mahdolliset erot. Korkeakoulun sisällä nämä tosin ovat todennäköisemmin yhtenäisiä verrattuna hallinnonrajat ylittävään yhteistyöhön. Olemme toki havainneet, että hallinnollisempi tai ohjauksellisempi ote kuitenkin korostuu eri henkilöillä.
Ohjausmallissa opintoneuvojat toimivat työpareina koulutusten opinto-ohjaajien kanssa siten, että tehtävät jakautuvat roolin mukaan ja meillä opintoneuvojilla painottuu opintohallinnollinen työ. Käytännössä moniammatillisuus on joskus parityöskentelyä samassa tilassa vaikkapa orientointipäivillä, ja useammin toisen työntekijän konsultaatiota tai toiselle työntekijälle siirtämistä (vrt. Lilja, Pukkila & Helander 2021). Laadimme yhteisille pohjille orientointipäivien esityksiä ja autamme porukalla HOPSien rakentamisessa sekä opintojaksoilmoittautumisissa.
Haaga-Heliassa moniammatillista ohjaustyötä tukee se, että opintopalveluilla on oikeudet osaamisensa puitteissa tehdä tarvittavia muutoksia opiskelijoiden HOPSeihin, jolloin kaikki HOPS-työskentely ei jää opinto-ohjaajille. Kaikkialla vastaavaa mallia ei ole.
Avoimen ammattikorkeakoulun ja ammatillisen opettajakorkeakoulun opintoneuvojilla opintoihin liittyvää ohjausta tulee vastaan paljon. Jokaista avoimen opinnoista kyselevää ei ole järkevää ohjata opinto-ohjaajalle. Opettajakorkeakoulussa opintoihin liittyvä ohjaus limittyy kouluttajien ja opintoneuvojan työnkuviin, sillä sadat uudet opiskelijamme saavat kouluttajista oman ohjaajan vasta ryhmäprosessin alussa. Hakevia, aloittavia ja keskeyttäneitä ohjaan eteenpäin opintoneuvojan työpöydällä ja yhteistyössä esimerkiksi koulutussuunnittelun ja -johdon kanssa.
Moniammatillista yhteistyötä edistäviä tekijöitä
Ohjausalan ammattilaisten osaamiskuvausten (Vuorinen ym. 2023) mukaan ohjaustyötä tekevän on tarpeen hallita moniammatillisessa yhteistyössä tarvittavia vuorovaikutus- ja viestintätaitoja. Tutkimusten mukaan myös monialaisen yhteistyön toimivuuden kannalta tärkeää on toimijoiden välinen hyvä vuorovaikutus sekä dialogisuus, joka keskeisen merkityksensä lisäksi on eräs suurimmista haasteista yhteistyössä (Michelsson & Pukkila 2025).
Dialogisuuteen nähdään kuuluvan tekijöitä, kuten kuulluksi tuleminen, symmetrinen osallistuminen osallistujien kesken sekä yhteisen ymmärryksen ja kokonaiskuvan rakentaminen (Michelsson & Pukkila 2025). Ohjauksen tulee olla koordinoitua ja tapahtua luottamusta ja yhteistä keskustelua edistävällä tavalla (OPH 2023). Keskusteluihin ja säännöllisiin tapaamisiin on hyvä olla halukkuutta ja aikaa, ja jonkun tulee niitä koordinoidusti järjestää.
Tärkeää on panostaa tiedonkulkuun ja siihen, että tarvittavat tahot ovat kartalla opiskelijoille viestityistä asioista. Haaga-Heliassa hyödynnämme esimerkiksi eri tahojen yhteistä Teams-alustaa viestipohjien jakamisessa ja ryhmärajat ylittävissä kysymyksissä, ja tahtotila on tavata jälleen säännöllisemmin uuden lukuvuoden myötä.
Monialaisen yhteistyön toimijoilla tulee olla yhteinen käsitys ohjauksen tavoitteista, sisällöistä ja työtavoista sekä selkeä työnjako, jossa hyödynnetään jokaisen asiantuntemusta (OPH 2023). Oppilaitoksissa työnjaon pohtimista pidän merkityksellisenä senkin vuoksi, että osa ammattilaisista kuuluu opetushenkilöstöön ja loput asiantuntija- ja tukihenkilöstöön, joihin sovelletaan keskenään erilaisia työehtosopimuksen määräyksiä työehdoista.
Päällekkäisyyksiltä tuskin täysin vältytään, kun opiskelijat kontaktoivat toimijoita toisinaan sattumanvaraisestikin. Rajanveto eri ammattiryhmille jaettavien tehtävien välillä on kuitenkin tarpeen, jotta toimijoilla on selkeä käsitys ohjaukseen osallistuvien työnkuvista. Parhaimmillaan moniammatillisesta yhteistyöstä saa uusia näkökulmia opiskelijoiden tilanteisiin ja ohjauksellisia kehitysideoita omiin työkäytäntöihin.
Lähteet
Lilja, T., Pukkila, P. & Helander, J. 2021. Monialaisen ohjauksen rakentuminen ohjaustilanteissa: onko monialainen ohjaus monialaista? Kasvatus 3/2021, 282–296. Luettu: 7.5.2026.
Michelsson, R. & Pukkila, P. 2025. Dialogitaidot monialaisessa yhteistyössä. Evolving Pedagogy – Electronic Journal. Luettu: 7.5.2026.
Onnismaa, J. 2021. Ohjaus- ja neuvontatyö. Aikaa, huomiota ja kunnioitusta. Gaudeamus.
OPH. 2023. Hyvän ohjauksen kriteerit 2023. Luettu: 7.5.2026.
Pukkila, P. 2023. Monialaisen ohjauksen ja yhteistyön lähtökohdat sekä rakentuminen ohjauspalveluiden työmuodoksi. Monimenetelmällinen tutkimus Ohjaamoista. Jyväskylän yliopisto, väitöskirja. Luettu: 7.5.2026.
Pukkila, P., Helander, J. & Rantala, E. 2020. Miten toimivaa monialaista yhteistyötä voidaan arvioida työyhteisössä? HAMK Unlimited Journal. Luettu: 7.5.2026.
Valtioneuvosto 2020. Elinikäisen ohjauksen strategia 2020–2023. ELO-foorumi. Valtioneuvoston julkaisuja 2020:34. Luettu: 7.5.2026.
Vuorinen, R., Kasurinen, H., Kettunen, J., Kukkaneva, E. & Ruusuvirta-Uuksulainen, O. 2023. Ohjausalan ammattilaisten osaamiskuvaukset. Ehdotus kansalliseksi osaamiskehykseksi. Raportteja ja työpapereita 4. Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos. Luettu: 7.5.2026.
Kuva: Shutterstock