Tukea ja osaamista kestävyysraportoinnin muutoksiin

EU:n kestävyysraportointia ohjaava sääntely on viime vuosina muuttunut nopeasti. Ensin voimaan tuli iso uudistus, kun kestävyysraportointidirektiivi CSRD (2023) laajensi suurten ja keskisuurten yritysten raportointivelvoitteita ja toi mukanaan uudet eurooppalaiset kestävyysraportointistandardit (ESRS).
Taloudellisen epävarmuuden ja poliittisen suunnanmuutoksen jälkeen sääntelyn suuntaa tarkennettiin Euroopan komission valmistelemalla niin sanotulla Omnibus-paketilla (2025), joka sisälsi muutoksia kestävyysraportointidirektiiviin – sekä sen soveltamisalaan että raportointiaikatauluun. Poukkoileva sääntely on luonut yrityksille epävarmuutta siitä, millaista kestävyystyötä ja –raportointia niiltä vaaditaan ja millaista osaamista vaatimuksiin vastaaminen edellyttää.

Haaga-Helia ammattikorkeakoulun ja Laurea-ammattikorkeakoulun yhteisessä Impact – kestävyyssääntelystä kilpailukykyä -hankkeessa olemme tukeneet yrityksiä tarjoamalla tietoa muuttuvasta kestävyyslainsäädännöstä sekä kehitettiin työkaluja yrityksille kestävyysraportointiin valmistautumisen tueksi. Toisessa, KESTÄ – kestävyysosaamisen kehittäminen -hankkeessa taas kehitimme uusia vaatimuksia vastaavia vastuullisuustyön ja kestävyysraportoinnin virtuaalikursseja talouden ja vastuullisuustyön ammattilaisten osaamisen päivittämiseksi ja työllistymisen tukemiseksi.

ESR-standardit yksinkertaistuvat

Uusien linjausten mukaan CSRD koskeekin vain suuria yrityksiä, joilla on yli 1 000 työntekijää ja yli 450 miljoonan euron liikevaihto, mikä vähentää raportointivelvollisten yritysten määrää merkittävästi: esimerkiksi Suomessa raportoivien yritysten määrä vähenee noin 90 prosenttia, vain 130 yritykseen (TEM 26.3.2026).

Samalla käynnistettiin raportointia ohjaavien ESR-standardien yksinkertaistaminen. Muutosten tavoitteena on ollut keventää raportointitaakkaa, selkeyttää vaatimuksia, lisätä raportoitavan tiedon hyödyllisyyttä yrityksille ja sidosryhmille sekä parantaa eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä (European Commission 1.4.2025). Osana uudistusta EFRAG (3.12.2025) julkaisi päivitetyt ja yksinkertaistetut ESRS-luonnokset. Työn taustalla oli laaja palautekierros, jossa yritykset ja muut sidosryhmät toivat esiin raportointiprosessin työläyden, raportointivaatimusten monimutkaisuuden ja liian suuret tietopistevaatimukset.

Standardeja on yksinkertaistettu vähentämällä raportointivaatimusten määrää ja poistamalla päällekkäisiä tai vähemmän olennaisia datapisteitä. Uudistuksessa standardien rakennetta ja kieltä on selkeytetty sekä niiden yhteensopivuutta muihin kansainvälisiin raportointikehyksiin on vahvistettu. Tavoitteena on helpottaa yritysten raportointityötä ja ohjata raportointia entistä vahvemmin olennaisiin kestävyysseikkoihin.

Kaksoisolennaisuuden arviointia on uudistuksessa pyritty selkeyttämään ja keventämään. Aiemmin yritysten tuli arvioida erikseen toimintansa kestävyysvaikutuksia, -riskejä ja -mahdollisuuksia sekä niiden merkittävyyttä, mikä johti usein monimutkaisiin pisteytysmalleihin ja laajoihin arviointiprosesseihin. Jatkossa olennaisuusarvioinnin lähtökohtana korostuvat yrityksen strategia ja liiketoimintamalli. Lisäksi yritykset voivat hyödyntää saatavilla olevaa tietoa ilman kohtuutonta tiedonkeruuta.

Arvoketjun tiedonkeruuta kevennetään rajaamalla vaatimukset olennaisiin ja todennäköisiin vaikutuksiin sekä sallimalla joustavamman arvio- ja vertailutiedon käytön. Pk‑yrityksille osoitettavat tietopyynnöt pyritään rajoittamaan vapaaehtoisen kestävyysraportointistandardin (VSME) sisältöön, jonka on tarkoitus vähentää pienten ja keskisuurten yritysten raportointitaakkaa. Samalla yrityksille annetaan mahdollisuus ilmoittaa avoimesti raportointirajoitteista, mikä lisää läpinäkyvyyttä ja uskottavuutta.

VSME tarjoaa pk-yrityksille kevyen mallin raportointiin

Samaan aikaan pk-yrityksille kehitetty vapaaehtoinen kestävyysraportointistandardi (VSME) hyväksyttiin Euroopan komission (30.7.2025) suositukseksi. Sen tavoitteena on tarjota kevyempi ja selkeämpi raportointimalli yrityksille, jotka eivät kuulu CSRD:n piiriin mutta joilta esimerkiksi rahoittajat tai isot yritysasiakkaat pyytävät kestävyystietoja. VSME-standardia kehitetään edelleen, ja sen pohjalta valmistellaan tulevaa vapaaehtoista raportointistandardia CSRD:n ulkopuolelle jääville yrityksille. Tavoitteena on, että Euroopan komissio vahvistaa standardin myöhemmin delegoidulla säädöksellä.

VSME rakentuu kahdesta osasta, perusmoduulista ja laajennetusta moduulista, ja se sisältää tiiviin joukon keskeisiä ympäristö-, sosiaali- ja hallintotietoja (ESG). Raportoitavia teemoja ovat esimerkiksi energiankulutus, kasvihuonekaasupäästöt, henkilöstöön liittyvät tunnusluvut sekä liiketoiminnan hallinnoinnin käytänteet.

Raportoinnin aloittamisen tukemiseksi EFRAG on julkaissut useita digitaalisia työkaluja, kuten Excel-pohjaisen raportointipohjan (VSME-template), ohjemateriaaleja, vertailun digitaalisista työkaluista sekä suosituksia päästölaskureista (EFRAG 25.9.2025). ImpAct-hankkeessa tarjosimme suomenkielisen pohjan ja tukea vapaaehtoiseen kestävyysraportointiin valmistautumiseen. KESTÄ-hankkeessa puolestaan tuotimme kestävyysraportoinnin prosessikuvan ja tunnistimme vaiheiden vaatiman osaamisen.

Hankkeista tukea muuttuvassa tilanteessa

Kestävyysraportointivelvollisten yritysten määrän pienentymisen, aikataulumuutosten sekä muuttuvien raportointistandardien vuoksi molempien hankkeiden toteutus oli jatkuvaa muutokseen reagoimista ja vaati sisältöjen ja toimenpiteiden päivittämistä (Gröhn & Vehkaperä 5.9.2025). Tästä huolimatta hankkeet herättivät ajankohtaisuutensa vuoksi paljon kiinnostusta, ja tilaisuuksista ja koulutuksista saatu palaute on ollut erittäin myönteistä.

ImpAct-hankkeen osalta kohderyhmään kuuluvien yritysten määrä pieneni olennaisesti ja standardit kevenivät, mikä siirsi kehittämisen painopistettä kohti vastuullisuustyön kehittämistä ja vapaaehtoista raportointia. Toisaalta monet kehittämisen aloittaneet yrityksen jatkoivat raportointiin valmistautumista vapaaehtoisen kestävyysraportointistandardin (VSME) pohjalta. Lisäksi vastuullisuustyön kehittämiseen, kestävyyssääntelyyn seuraamiseen ja vapaaehtoiseen kestävyysraportointiin liittyvät webinaarit ja työpajat keräsivät osallistujia hankkeen aikana yli sadasta yrityksestä.

KESTÄ-hankkeen koulutusten osalta muutokset edellyttivät koulutusmateriaalien jatkuvaa kehittämistä ja sisältöjen päivittämistä vastaamaan kulloistakin tilannetta. Hankkeen aikana kuitenkin selvisi, että osaamiselle ja koulutuksille oli tarvetta, sillä koulutuksiin osallistui hankkeen aikana yli 200 ihmistä, ja monet seurasivat koulutusalustalta myös lainsäädännön muutoksia.

Kestävyysraportointi edellyttää systemaattista kestävyystyötä

Kestävyysraportoinnin keventymisen pelätään heikentävän yritysten kestävyystiedon läpinäkyvyyttä ja vertailtavuutta, vaikeuttavan sijoittajien päätöksentekoa sekä lisäävän niin sanotun viherpesun riskiä. Toisaalta uudistus tarjoaa yrityksille selkeämmän, kevyemmän ja liiketoimintalähtöisemmän raportointikehyksen, joka mahdollistaa keskittymisen olennaisiin kestävyysvaikutuksiin, -riskeihin ja -mahdollisuuksiin.

Kun kestävyystyöhön suunnatut resurssit ehdittiin parin vuoden ajan laittaa kestävyysraportointiin ja sen kehittämiseen, nyt on taas mahdollisuus keskittyä perusasioihin eli vastuullisuustyöhön, jossa pyritään tavoitteellisesti vähentämään kielteisiä ja lisäämään myönteisiä vaikutuksia ihmisiin, yhteiskuntaan ja ympäristöön. Kyse on jatkuvasta kehittämisestä, jossa asetetaan tavoitteita ja mittareita, kehitetään toimintaa, arvioidaan onnistumista ja parannetaan. Vastuullisuuden johtamisen, kehittämisen ja raportoinnin lähtökohtana on aina johdonmukaisesti kerätty, todennettava ja vertailukelpoinen tieto.

Vastuullisuustyö ja kestävyysraportointi voi tarjota pk-yrityksille monenlaisia hyötyjä: se voi mahdollistaa pääsyn isojen yritysten arvoketjuun, lisätä läpinäkyvyyttä ja sidosryhmien luottamusta ja auttaa erottumaan työnantajana. Lisäksi sen avulla voi parantaa riskienhallintaa, kehittää liiketoimintaa ja tuoda arvoa asiakkaille. Siten hankkeissamme tuotetut materiaalit, mallit ja työkalut tarjoavat yrityksille hyötyä kehittämiseen jatkossakin.

Kuva: Shutterstock