Ammatilliset opettajakorkeakoulut tarjoavat pedagogisen osuuden kelpoisuudesta

Ammatillisen opettajakorkeakoulun koulutuksiin tullaan hankkimaan uusia eväitä ja osaamista työelämään. Kelpoisuusasiat hämmentävät usein opiskelijoita ja valmistuneita, jos he eivät ole koulutukseen hakiessa tai valmistumisvaiheessa tulleet tarkistaneeksi lakiin kirjattuja seikkoja. Opintoneuvojana opastan opettajankoulutukseen hakeutuneita kelpoisuuksiin ja todistuksiin liittyvissä kysymyksissä.

Tässä kirjoituksessa selvennän erillisten pedagogisten opintojen osuutta opettajan kelpoisuudessa opintoneuvojan saamien kysymysten ja lainsäädännön valossa.

Kelpoisuuden monta osatekijää

Yliopistotutkintoon sisältyvien pedagogisten opintojen kohdalla sekä pedagoginen että alakohtainen kelpoisuus selviävät yhdestä dokumentista (Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista ja erikoistumiskoulutuksista 794/2004, 26 §). Kun opiskelija suorittaa pedagogiset opinnot erillisinä esimerkiksi meillä ammatillisessa opettajakorkeakoulussa, koostuu hänen kelpoisuutensa useammasta eri palasesta ja dokumentista.

Nämä kelpoisuuden antavat osiot usein sekoittuvat yhteen kysyjien mielessä. Saamme säännöllisesti kysymyksiä opiskelijoilta, jotka pyytävät meiltä työnantajaa varten lisätodistuksia kelpoisuutensa toteamiseksi tietylle alalle tai koulutusasteelle. Tässä emme ole kuitenkaan oikea taho.

Kelpoisuus jonkin alan tai koulutusasteen opetustehtävään ei riipu pedagogisten opintojen suorituspaikasta, vaan muista henkilön suorittamista tutkinnoista tai opinnoista: niiden sisällöistä, laajuuksista ja tutkintojen tasoista. Tietyn alan opintojen tuottamaan alakohtaiseen kelpoisuuteen voi ottaa kantaa kyseiset todistukset myöntänyt oppilaitos, ei ammatillinen opettajakorkeakoulu.

Eri oppilaitosten edellyttämät opetettavan aineen opinnot

Eri koulutusasteilla ja oppilaitoksissa on erilaiset kelpoisuusvaatimukset pedagogisten opintojen lisäksi. Esimerkiksi perusopetuksen, lukion ja ammatillisen koulutuksen aineenopettajan kelpoisuuksista säädetään omissa pykälissään asetuksessa opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (986/1998).

Perusopetuksen aineenopettajalla tulee asetuksen 5 §:n mukaan olla ylempi korkeakoulututkinto sekä kunkin opetettavan aineen osalta vähintään 60 opintopisteen laajuiset perus- ja aineopinnot. Lukiossa vaatimus nousee, siellä opetettavan aineen opintojen tulee 10 §:n mukaan olla yhdessä aineista vähintään 120 opintopisteen perus-, aine- ja syventävät opinnot, muissa aineissa riittää 60 opintopisteen perus- ja aineopinnot.

Huomionarvoista on, että yllä mainituissa pykälissä säädetään, että kyseessä tulee olla ’aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot’. Näin ollen aineenopettajan paikkaa havittelevalle opastamme, että työnhakua varten voi tarvita yliopistolta maksullisen vastaavuustodistuksen silloin, kun ei ole valmistunut aineenopettajalinjalta. Vastaavuustodistus todistaa henkilön hankkineen opetettavasta aineesta vastaavat tiedot kuin aineenopettajan koulutuksessa (Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista ja erikoistumiskoulutuksista 794/2004, 26 §).

Ammatillisessa koulutuksessa kelpoisuusvaatimus pedagogisten opintojen lisäksi riippuu alasta, ja se on erilainen ammatillisten tutkinnon osien ja yhteisten tutkinnon osien opettajilla. Ammatillisten tutkinnon osien opettajalla tulee asetuksen 13 §:n mukaan olla esimerkiksi tehtävään soveltuva korkeakoulututkinto ja kolmen vuoden työkokemus alalta. Yhteisten tutkinnon osien opettajilta vaaditaan 14 §:n mukaan ylempi korkeakoulututkinto sekä siihen sisältyvät yhden opetettavan osa-alueen 120 opintopisteen opinnot ja muiden opetettavien osa-alueiden 60 opintopisteen opinnot. Asetuksessa säädetään myös tiettyjen alojen ja osa-alueiden poikkeuksista näihin. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla on korkeampi vaatimus joko työkokemuksen tai tutkinnon tason suhteen.

Kelpoisuusasiat hämmentävät opiskelijoita ja valmistuneita, jos he eivät ole koulutukseen hakiessa tai valmistumisvaiheessa tulleet tarkistaneeksi lakiin kirjattuja seikkoja. Osa ajattelee olevansa ’pätevä’ eri koulutusasteille, kun on tullut valituksi yleisen kelpoisuuden antaviin pedagogisiin opintoihin tiettyjä hakukriteereitä vasten. On kuitenkin huomattava, että ammattikorkeakoululain (932/2014, 25 §) mukaan ammatilliseen opettajankoulutukseen hyväksymisen edellytyksenä on ammatillisen koulutuksen tai ammattikorkeakoulun opettajan toimeen vaadittava koulutus ja työkokemus. Näin ollen opiskelija ei taustansa puolesta ole välttämättä kelpoinen opettamaan tiettyä ainetta vaikkapa perusopetuksessa tai lukiossa, vaikka pedagogisten opintojen osalta yleinen kelpoisuus onkin.

Todistus pedagogisista opinnoista

Opiskelijat tiedustelevat usein, mikä on meiltä saatavan opettajankoulutuksen todistuksen sisältö suhteessa heidän omaan alaansa ja tavoitteisiinsa. Ammatillisen opettajakorkeakoulun todistus 60 opintopisteen ammatillisesta opettajankoulutuksesta ei ota kantaa opiskelijan kelpoisuuteen muilta osin kuin meillä suoritettujen opettajaopintojen osalta. Todistus annetaan siitä, että näissä opinnoissa kyseessä ovat opettajalta vaadittavat 60 opintopisteen pedagogiset opinnot, jotka asetuksen (986/1998, 22 §) mukaan antavat pedagogisten opintojen osalta kelpoisuuden kaikille kouluasteille samoin kuin yliopiston pedagogiset opinnot.

Niitä opintoja, joiden perusteella koulutukseemme on tullut valituksi, ei merkitä todistukseen. Henkilöllä voi nimittäin olla koulutukseen tullessaan – tai meiltä valmistumisen jälkeen – usean eri alan opintoja ja tutkintoja. Kelpoisuutta voi laajentaa myöhemmin, sillä pedagogisten opintojen jälkeen suoritetut uuden alan opinnot voivat tuoda lisäkelpoisuuksia, mikäli kyseiset opinnot lain ja työnantajan mukaan kelpaavat kyseiseen tehtävään. Todistuksessa ei myöskään ole tietoja siitä, missä opetusharjoittelun on suorittanut. Opetusharjoittelun suorittaminen tietyn alan tai tason opetustyössä ei rajaa kelpoisuutta.

Opettajakorkeakoulut tarjoavat siis pedagogisen osuuden kelpoisuudesta, ja on työnantajan vastuulla tarkistaa työnhakijan muun taustan soveltuvuus. On myös suositeltavaa, että pedagogisiin opintoihin hakeutuva tutustuu opintojen myötä saavutettavaan kelpoisuuteensa ennalta, jottei tule yllätyksiä töitä hakiessa. Voimme antaa yleisvinkkejä asian selvittelyn tueksi ja ohjeistaa, että kelpoisuusasiat kannattaa aina varmistaa sekä lainsäädännöstä että siltä työpaikalta, jonka tehtäviin hakee.

Kuva: Haaga-Helia