Havaintoja korkeakouluyhteisön motiiveista liikkeeseen

Pihvi, kahvi vai setämäisyyden pelko? Siinä vastauksia, joita opiskelijat ja henkilökunta antoivat kysymykseen Mikä saa sinut liikkumaan? Haaga-Helian Liikevälkkä-tapahtumassa. Vastaukset paljastivat moninaiset motiivit liikkeen taustalla, mutta myös paljon yhdistäviä inhimillisiä tekijöitä. Kun ymmärrämme paremmin, mikä ihmisiä liikuttaa, tai vaihtoehtoisesti estää liikkumasta, voimme tukea aktiivisempaa arkea korkeakouluyhteisössä tarkoituksenmukaisemmin. 

Liikevälkkä ja liike-etiketti

Liikevälkkä-tapahtuma järjestettiin Pasilan tapahtumatorilla marraskuussa 2025 jo toista kertaa. Tapahtuman tarkoituksena on luoda koko korkeakouluyhteisölle liikemyönteinen tapahtuma, joka kutsuu kaikki pelailemaan, leikkimään ja palautumaan opiskeluiden ja töiden ohella. Tapahtuman käynnistäjänä on AMK Liikuttaa -hanke, ja tapahtuma on yksi tapa jalkauttaa Haaga-Heliassa käyttöön otettua liike-etikettiä. 

Liike-etiketti on Haaga-Helian, Laurean ja Metropolian yhdessä rakennettu linjaus siitä, miten liikettä toteutetaan korkeakoulun arjessa. Se ohjaa ja edistää korkeakouluyhteisön oppimista, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä. Liike-etiketti tiivistää toimintaperiaatteita liikemyönteisyyteen niin opetuksessa ja ympäristössä kuin yhteisönä ja yksilöinä, jotta liike todella tulisi osaksi korkeakoulujemme arkea. 

Tapahtumapäivien aikana Pasilan tapahtumatorilla osallistujia oli liikuttamassa eri Haaga-Helian toimijoita: hyvinvointipalvelut, kirjastopalvelut, opiskelijakunta Helga, ainejärjestö Atkins sekä AMK Liikuttaa -hanke. Tehtävinä oli mm. tarkkuusheittoa, reaktionopeustestiä, kirjojen lajittelua laatikoihin ja helppoja taukoliikkeitä. AMK Liikuttaa -hankkeen rastilla tehtävä oli pikemminkin aivojumppaa, sillä siellä haettiin vastausta kysymyksiin mikä saa ihmiset liikkumaan, ja toisaalta mikä estää heitä liikkumasta.

Liikunta arjessa

Saaduista vastauksista liikkumisen syihin (n=70) selvästi suurimpana ryhmänä (n=19) erottui mielen hyvinvoinnin teema. Toiselle sijalle sijoittui musiikki ja tanssi (n=11). Seuraavilla sijoilla melko tasaväkisinä olivat luonto, terveys ja fyysinen hyvinvointi, lapset, urheilu, sosiaalinen kanssakäyminen, lemmikkieläimet ja kategoria muut. 

Liikunnan yhteys virkistäytymiseen tai rauhoittumiseen kunkin omien tarpeiden mukaan oli tuttua monille. Aivoterveyden ja oppimisen näkökulmasta kaikki liike, liikuskelu ja liikunta on hyvästä: liikunta parantaa mielialaa, lievittää masennusta, parantaa muistia ja vähentää stressiä (Huotilainen, 2019). 

Liikunnan ja stressin lievityksen yhteys perustuu ihmisen psykofysiologiseen kokonaisuuteen. Aivotutkija Anders Hansen (2017) on tutkinut paljon liikunnan vaikutusta hormonitoiminnan säätelyyn. Ihmiseen on sisäänrakennettu palkitsemisjärjestelmä, joka ohjaa käyttäytymistä hyvänolon tunteen kautta liikkumaan. Nykypäivänä tämä voi toimia myös ylikuormittumiselta ja stressiltä suojaavana tekijänä. 

Toiselle sijalle sijoittunut musiikki ja tanssi kertoo liikkumisen elämyksellisestä puolesta. Erityisesti musiikki ja musiikin mukaan tapahtuva liikkuminen stimuloi useita aivoalueita (Huotilainen 2019), mikä voi lisätä motivaatiota ja tehdä liikkeestä mielekästä. Luonnossa oleskelu nousi esiin yhtenä liikkumisen motiivina. Luonto tunnetusti rauhoittaa ja tasapainottaa mieltä ja kehoa, ja tutkimusten mukaan luontoympäristö saattaa toimia jopa kivunlievittäjänä (Steininger et al. 2025). 

Eri vastauskategorioita voidaan tarkastella myös itsemääräämisteorian (self-determination theory, SDT, Ryan & Deci 1985; 2000), sisäisen ja ulkoisen motivaation kautta. Sisäinen motivaatio saa harrastamaan liikuntaa sen itsensä takia, esimerkiksi hyvän olon tai nautinnon vuoksi. Ulkoinen motivaatio taas syntyy ulkoa tulevien palkkioiden toivosta tai ulkoa aiheutuvien paineiden alla. Ulkoisia motivaatiotekijöitä voivat olla esimerkiksi terveyshyödyt, ulkonäöstä saatava palaute (positiivinen tai negatiivinen), jonkun muun asettamat tavoitteet tai sosiaalinen paine. Myös lasten takia liikkuminen tai koiran ulkoiluttaminen ovat ulkoisia motivaatiotekijöitä, mutta ne voivat muuttua sisäisiksi liikunnasta saatavan nautinnon ansiosta.

Liike osakasi opiskelu- tai työpäivää

Vastaukset osoittavat, että liikkumisen taustalla on moninaisia ja yksilöllisiä motiiveja. Erityisesti mielen hyvinvoinnin korostuminen viittaa siihen, että liikkumista ei tulisi tarkastella vain fyysisen terveyden näkökulmasta, vaan osana kokonaisvaltaista hyvinvointia ja oppimista. 

Ympäristö ja yhteisö voivat tukea tai heikentää motivaatiota. Liike-etiketin yhtenä tavoitteena on mahdollistaa sellainen ympäristö ja yhteisön tuki, että aktiivinen arki mahdollistuu osana opiskelu- tai työpäivää. 

Korkeakoulussa tämä voi tarkoittaa esimerkiksi liikkeen integroimista osaksi opetusta, arjen tauottamista sekä matalan kynnyksen mahdollisuuksia liikkua. Opettajan näkökulmasta keskeistä on pohtia, miten liike voi tukea oppimista ja opiskelijoiden jaksamista osana pedagogisia ratkaisuja. 

Toivottavasti onnistuimme Liikevälkän ulkoisen motivoinnin ja itsereflektion kautta sytyttämään kipinöitä, jotka johtaisivat sisäisen motivaation syntyyn liikkeeseen, aktiivisuuteen ja hyvän olon lisääntymiseen. Seuraava Liikevälkkä -tapahtuma Pasilan kampuksella järjestetään 28.4.2026. 

Kuva: Shutterstock