Opiskelu
Julkaistu : 20.04.2026
Viinikulttuuri ja palveluiden kuluttaminen ovat murroksessa. Kuluttajat eivät enää tyydy pelkkään tekniseen laatuun tai tehokkaaseen palveluun, vaan he etsivät merkityksellisiä, tunteita herättäviä kokemuksia. Matkailu- ja ravintola-alalla viininmaistelu tarjoaa tähän erinomaisen laboratorion: viininmaistelu voi olla joko puhtaasti kognitiivinen oppimistilanne tai moniaistinen matka tuotteen tarinaan.
Tuoreessa Haaga-Heliassa tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin, miten elämyksellinen lavastaminen ja moniaistinen teknologia muuttaa osallistujan kokemusta perinteiseen, faktoihin keskittyvään tastingiin verrattuna.
Tutkimusasetelma: sama viini, eri konteksti
Tutkimuksessa selvitettiin kahden erilaisen maistelutyypin vaikutusta osallistujakokemukseen. Vertailussa olivat pelkistetty, ’opetusmainen’ maistelu sekä Haaga-Helian theBox immersiivisessä ympäristössä toteutettu elämyksellinen, tarinallisuutta ja moniaistisuutta korostava tilaisuus.
Tutkimuksessa käytettiin kolmea perinteisellä menetelmällä valmistettua kuohuviiniä. Juomien laadulliset ominaisuudet pidettiin vakioina, mutta ympäristöä, viestintää ja osallistujien roolia muunneltiin.
- Maistelu 1 (Pelkistetty): Kliininen luokkahuonetila, tekniset faktat, neutraali valaistus ja passiivinen kuuntelijan rooli.
- Maistelu 2 (Elämyksellinen): Tunnelmallinen (digitaalinen) kellarimiljöö, kynttilänvalo, musiikki, tarinankerronta ja osallistujien aktivoiminen aistiharjoitusten (esim. kuplien kuuntelu silmät suljettuina) avulla.
Tutkimukseen osallistui 14 henkilöä, jotka kokivat molemmat tilaisuudet, mikä mahdollisti tarkan parittaisen vertailun.
Tarina sitouttaa, oppiminen säilyy
Tutkimustulokset osoittavat, että elämyksellinen muotoilu parantaa kokemuksen laatua merkittävästi ilman, että asiatiedon välitys kärsii.
Moniaistisuus on elämyksen perusta
Suurin ero tilaisuuksien välillä syntyi moniaistisuudessa (keskiarvot 3,68 vs. 4,89). Valaistus, musiikki ja esteettinen ympäristö aktivoivat osallistujia tavalla, joka vastaa Pine ja Gilmoren (1999) teorian eskapismin ulottuvuuksia.
Tarinallisuus korreloi suositteluun
Tarinoiden ja kulttuuristen elementtien käyttö lisäsi merkityksellisyyden tunnetta. Tarinallisuuden ja suositteluhalukkuuden välillä havaittiin vahva korrelaatio (r = 0,65), mikä korostaa emotionaalisen kytköksen merkitystä muistijäljen syntymisessä.
Oppiminen ei vaadi kliinisyyttä
Ehkä yllättävin tulos oli se, ettei oppimiskokemuksessa ollut tilastollista eroa tilaisuuksien välillä (ka. 4,71 molemmissa). Elämyksellinen lähestymistapa pystyi siis välittämään faktatietoa yhtä tehokkaasti kuin perinteinen malli.
Kolme vinkkiä palvelumuotoiluun
Tutkimuksen perusteella annamme seuraavassa konkreettisia eväitä ravintola- ja matkailualan ammattilaisille palveluiden kehittämiseen.
Vaihda faktat tarinoiksi: Pelkän rypälelajikkeen sijaan kerro tuottajien intohimosta, viinitalon historiasta ja alueen kulttuurista. Tämä luo aitoutta, joka on elämyskolmion keskiössä.
Rakenna juonellinen kokonaisuus: Sido tila, sisältö ja vuorovaikutus teeman ympärille. Käytä teknisen terminologian sijasta vertauskuvia, jotka auttavat asiakasta uppoutumaan hetkeen.
Aktivoi kaikki aistit: Hyödynnä valaistusta ja äänimaailmaa luomaan kontrasti arkeen. Rohkaise asiakkaita aktiiviseen havainnointiin – esimerkiksi kuuntelemaan kuplien ääntä tai sulkemaan silmät maiston ajaksi.
Elämyksellinen muotoilu ei ole vain pintakoristelua, vaan strateginen työkalu, jolla luodaan pitkäkestoisia muistijälkiä ja vahvistetaan asiakasuskollisuutta.
Kirjoitus perustuu Viininmaistelun elämyksellistäminen ja sen vaikutus asiakaskokemukseen opinnäytetyöhön liittyvään tukimukseen. Suokas, M. 2026. Haaga-Helia.
Lähteet
Pine, B. J., & Gilmore, J. H. 1999. The Experience Economy. Harvard Business School Press.
Kuva: Shutterstock