Hankkeet oman osaamisen kehittämisen alustoina

Jotta ammattikorkeakoulut voivat laadukkaasti toteuttaa laissa määriteltyjä tehtäviään, on tärkeää huolehtia siitä, että henkilöstöllä on mahdollisuus ylläpitää korkeaa osaamistaan ja asiantuntijuuttaan. Tämä voi tarkoittaa erilaisille kursseille ja koulutuksiin osallistumista, tai itsenäistä opiskelua esimerkiksi kirjallisuuden tai podcastien avulla. Monesti tällaisten osaamisen kehittämisen tapojen painoarvo tarkastelussa korostuu, sillä ne on helppo merkitä henkilöstöhallinnon järjestelmiin ja siten todentaa. Osaamisen kehittymistä kuitenkin tunnetusti tapahtuu myös epämuodollisemmin työn ohessa, kollegoiden kanssa keskusteltaessa tai erilaisissa verkostoissa toimiessa.

Viimeisimmissä rahoitusmalleissa TKI-toiminta on saanut kasvavassa määrin painoarvoa, vaikka valtaosa ammattikorkeakoulujen rahoituksesta edelleen tuleekin tutkinnoista. Jotta tutkimus- ja kehittämistoiminta ei jäisi vain harvojen harteille, ja jotta ammattikorkeakoulun lehtoreiden asiantuntemus saataisiin mahdollisimman laajasti hyödyntämään alueellista kehittämistä, on Haaga-Heliassa pyritty aktiivisesti tukemaan laajempaa osallistumista TKI-työhön. Hanketyössä ei ole kuitenkaan kyse vain rahasta, resursseista tai lakisääteisen tehtävän toteuttamisesta, vaikka ne kenties korostuvatkin keskustelussa. Hankkeet nimittäin tarjoavat aivan loistavan alustan oman osaamisen kehittämiselle.

Osaamisen jatkuva kehittyminen osana hanketyötä

Tutkimus- ja kehittämistoiminnassa yhdistyvät yrityslähtöiset, ajankohtaiset ilmiöt ja tietynlainen ratkaisukeskeinen tutkimuksellinen ote. Hankkeet tarjoavat mahdollisuuden soveltaa tietoja ja taitoja uusissa toimintaympäristöissä ja erilaisten yritysten kanssa. Tämän myötä osaamisen kehittymisen paikkoja löytyy niin aiheeseen tai hanketyöhön vasta perehtyville, kuin kokeneille konkareillekin.

Hankkeissa toteutuvat monet erilaiset osaamisen kehittämisen menetelmät. Hanketta toteuttaessa osaaminen kehittyy soveltamalla, käytännössä kokeilemalla sekä viestimällä ja sen myötä sanallistamalla asioita. Samalla hankkeessa työskennellään yhdessä muiden kanssa, jolloin tapahtuu myös yhteistyössä ja verkostoissa oppimista. Usein hankkeissa työskennellessä tulee vastaan tilanteita, joissa omaa osaamista pitää kartuttaa lukemalla, kuuntelemalla webinaareja tai osallistumalla koulutuksiin. Kaikki hanketyöhön osallistuvat altistuvat varmasti kaikille näille osaamisen kehittämisen muodoille. Samalla hankkeissa on mahdollista valita ne omaan oppimistyyliin parhaiten soveltuvat tavat oppia.

Hanketyössä oppimisessa on kaikuja useammasta erilaisesta pedagogisesta mallista. Hanketyötä voitaisiin pitää projektioppimisena, jossa yhdistyvät työelämälähtöinen ongelma sekä ihannetilanteessa monitieteellinen kehittäminen tämän ongelman ratkaisemiseksi. Samalla tapahtuu yhteisöllistä oppimista, kun hanketyöryhmän jäsenet jakavat tietoa ja pyrkivät saavuttamaan hankkeelle asetetut tavoitteet.

Monesti hankkeissa toteutuu myös David Kolbin oppimissykli, jossa ensin altistutaan erilaisille työelämälähtöisille tilanteille, tehdään niistä havaintoja reflektoiden, muodostetaan havaintojen pohjalta uusia ideoita ja teorioita, joita sitten kokeillaan käytännössä (Alaniska ym. s.a.).

Toisaalta hankkeet ovat oivallinen ympäristö korkeakoulun henkilöstön integratiiviselle oppimiselle, jossa teoreettinen tieto ja käytännön kokemukset muotoutuvat yksilön metataitojen sekä sosiaalisten suhteiden ja yhteisen toimintakulttuurin myötä uudeksi tiedoksi, taidoiksi tai vaikkapa uusiksi ratkaisuiksi (Brauer, Kangasoja & Räisänen 7.6.2022).

TKI-työssä muilta oppimista tapahtuu, kun eri alojen asiantuntijat tekevät yhteistyötä. Opetustyö on hyvin itsenäistä, ja substanssiosaamisen kehittäminen ja ylläpitäminen on yleensä opettajan henkilökohtaisella vastuulla. Hanketyössä työtä tehdään sen sijaan yhteistyössä erilaisista koulutus- ja työtaustoista tulevien henkilöiden kanssa, jolloin oppimista tapahtuu luontevasti työn ohessa myös substanssiosaamisen ulkopuolelta (Ojaranta 2025).

Hanketyössä kehittyvä osaaminen

Osaaminen voidaan määritellä laajemmaksi kokonaisuudeksi, jossa yhdistyvät tiedot, taidot, asenne, kyvykkyydet ja valmiudet. Tiedot ja tehtäväkohtaiset taidot muodostavat osaamisesta ikään kuin jäävuoren huipun, kaiken rakentuessa yleisempien kyvykkyyksien, valmiuksien ja asenteiden varaan. (Naqvin 2009.; Viitala 2005.)

Vaikka monesti hanketyöntekijöillä on vähintäänkin jonkinlainen osaaminen liittyen hankkeen aiheeseen, tarjoavat hankkeet kiistatta oivallisen tilaisuuden osaamisen syventämiseen ja laajentamiseen. Hanketyön lomassa voi perehtyä tutkittavana olevaan aiheeseen ajan kanssa, ja päivittää omaa ydintietämystään alan viimeisimpien kehityssuuntien mukaan. Olemme huomanneet, että monella alalla muutoksia on tapahtunut paljon, ja kokonaan uusia teemoja on noussut esiin. Esimerkkinä tästä voi mainita automaatioon, tekoälyyn ja kiertotalouteen liittyvät asiat, joita on ollut helppo oppia hankkeiden myötä. Nämä uudet opit ja oivallukset on sittemmin voinut siirtää osaksi opetustyötä.

Jos opettajat osallistuvat vain erityisen substanssialansa opettamiseen, saattaa iso osa heidän aidosta potentiaalistaan jäädä hyödyntämättä. Toiset motivoituvat erityisesti siitä, että voivat olla tietyn alan erityisasiantuntijoita, mutta toisille tyytyväisyyttä työhön voi tuoda se, että heidän on mahdollista näkyä kokonaisvaltaisina osaajina ja useammassa erilaisessa roolissa. Hanketyö antaa mahdollisuuden monialaiseen ja laajaan osaamisen vahvistamiseen, jolloin kaikki voittavat: työnantaja saa osaamiseltaan vahvempia työntekijöitä, ja työntekijä sitoutuu paremmin tarjoamaan oman osaamisensa työnantajan käyttöön.

Sen lisäksi, että tutkimus- ja kehittämistoiminnassa on mahdollista vahvistaa tiettyjen substanssialojen osaamista, syntyy samalla TKI-toiminnalle spesifiä osaamista. Oman kokemuksemme mukaan hanketyössä kehittyviä erityisiä tietoja ja taitoja voisivat edustaa esimerkiksi hankkeen substanssin osaaminen, tutkimusosaaminen, erilaisten rahoitusinstrumenttien tuntemus sekä hankkeen hallintoon ja raportointiin liittyvä osaaminen. Näiden taustalla ja tukena on suuri joukko muita valmiuksia ja kyvykkyyksiä: projektinhallintaan liittyvä osaaminen, talouden suunnitteluun ja seurantaan liittyvä ymmärrys, ongelmanratkaisukyky, luovuus, yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot, kyky verkostoitua, viestintäosaaminen, myyntitaidot sekä kyky hahmottaa suurempia kokonaisuuksia ja asioiden välisiä yhteyksiä.

Joustavia urapolkuja ammattikorkeakouluihin

Mäki, Kotila, Fred ja Kinanen (2024) peräänkuuluttavat julkaisussaan ammattikorkeakouluihin joustavia urapolkuja, jotka osaltaan varmistavat henkilöstön laadukkaan ja ajantasaisen osaamisen. Joustavaan urapolkuun voisi kuulua erilaisia työskentelyjaksoja oman kotiorganisaation ulkopuolella, mutta yksinkertaisimmillaan se tarkoittaisi joustavampaa osallistumista erilaisiin projekteihin ja hankkeisiin. Näitä voitaisiinkin entistä systemaattisemmin ja laajemmin hyödyntää korkeakoulun asiantuntijoiden ja opettajien osaamisen kehittämisen alustoina.

Hankkeet eivät ole vain yksi rahoituksen lähde tai lakisääteinen velvollisuus, vaan hankkeissa kehittyvä osaaminen on arvokasta koko korkeakouluyhteisön kannalta – puhutaanpa sitten henkilöstä itsestään tai opiskelijoista.

Kuva: Haaga-Helia