Oppimismuotoilu yhteiskehittämisen välineenä

Työelämän nopea muutos, jatkuvan oppimisen tarve ja osaamisvaatimusten jatkuva uudistuminen haastavat koulutuksen kehittämään uusia toimintatapoja. Oppimismuotoilu tarjoaa tähän yhden vastauksen.

Haaga-Helian Work & Study -hankkeessa tavoitteena oli vahvistaa yhteistyötä ja vuoropuhelua työnantajien, oppijoiden ja korkeakoulun välillä, ja siksi valitsimme oppimismuotoilun kehittämistyön keskeiseksi lähestymistavaksi.

Tässä kirjoituksessa tarkastelemme, miten oppimismuotoilu toimi yhteiskehittämisen välineenä monitoimijaisessa verkostohankkeessa.

Oppimismuotoilun kokonaisvaltaisempi tarkastelu

Koulutusteknologian kehitys on mahdollistanut uudenlaisen, vuorovaikutteisen oppimismuotoilun. Pelkästä oppimateriaalien tuottamisesta tai yksittäisten verkkokurssien suunnittelusta on siirrytty kokonaisvaltaisempaan tapaan tarkastella oppimista osana laajempaa oppimiskokemusta (Wasson & Kirschner 2020).

Kansainvälisessä keskustelussa tätä muutosta kuvaavat käsitteet instructional design, learning design ja learning experience design. Ne painottavat hieman eri näkökulmia, mutta kaikkia yhdistää siirtymä opetuskeskeisestä ajattelusta kohti oppijalähtöisiä, kokemuksellisia ja osallistavia oppimisratkaisuja. Instructional design korostaa opetuksen systemaattista ja tavoitteellista suunnittelua. Learning design laajentaa näkökulmaa oppijan toimintaan, oppimisprosessiin ja oppimisaktiviteetteihin. Learning experience design puolestaan yhdistää oppimisen ja käyttäjäkokemuksen suunnittelun painottaen motivaatiota, vuorovaikutusta ja oppijan kokemusta. (Teachers.Institute 2025; Mäenpää 2023; Schmidt, Earnshaw, Tawfik & Jahnke 2024.)

Voidaankin ajatella, että oppimismuotoilu kokoaa nämä näkökulmat yhteen. Tällöin oppimismuotoilu tarkoittaa sekä tehokkaan oppimisprosessin suunnittelua että käyttäjäystävällisen, saavutettavan ja vuorovaikutteisen oppimisympäristön rakentamista.

Saavutettavuus on yksi onnistuneen oppimismuotoilun tärkeimmistä lähtökohdista. Korkeakoulukontekstissa tämä tarkoittaa oppijoiden monimuotoisuuden, erilaisten elämäntilanteiden ja vaihtelevien oppimistarpeiden huomioimista. Samalla se tukee yhdessä tekemistä, kokeilevaa kehittämistä ja jatkuvaa oppimista, jotka ovat myös Haaga-Helian strategisia tavoitteita.

Oppimismuotoilu osana oppimisen ekosysteemejä

Oppiminen tapahtuu yhä harvemmin yhden organisaation sisällä. Sen sijaan sitä rakennetaan verkostoissa ja ekosysteemeissä, joissa koulutuksen järjestäjät, työelämän toimijat ja oppijat toimivat yhdessä.

Monialaisessa yhteistyössä eri alojen asiantuntijat tuovat kehittämiseen omat näkökulmansa ja osaamisensa laajentaen ymmärrystä sekä kohderyhmän tarpeista että kehitettävän toiminnan tavoitteista. Oppimisen ekosysteemeissä koulutusorganisaatiot ja työelämän toimijat kehittävät osaamista yhdessä hyödyntäen myös digitaalisia ympäristöjä.

Kuten biologisessa ekosysteemissä, myös oppimisen ekosysteemissä eri toimijat ovat riippuvaisia toisistaan. Oppija, työnantaja ja koulutuksen järjestäjä muodostavat kokonaisuuden, jossa yhden osapuolen tarpeita ei voida tarkastella irrallaan muista.

Tämän vuoksi oppimismuotoilun tulisi kohdistua yksittäisen koulutuksen sijasta koko toimintaympäristöön. Avoin vuoropuhelu eri toimijaryhmien välillä auttaa tunnistamaan sekä nykyisiä että tulevia osaamistarpeita. Samalla se tukee organisaatioiden ja yksilöiden jatkuvaa oppimista.

Work & Study -hanke oppimismuotoilun kokeilualustana

Perinteisesti vuorovaikutusta käydään lähinnä oppijan ja korkeakoulun tai oppijan ja työnantajan välillä. Work & Study -hankkeessa näkökulma laajennettiin kolmen toimijan muodostamaan oppimisen ekosysteemiin. Keskeiseksi tavoitteeksi nousi työnantajan roolin vahvistaminen opiskelijan oppimisen tukijana sekä työn ja opintojen yhteensovittamisen mahdollistajana. Oppimismuotoilu ei kohdistunut vain oppimissisältöihin vaan myös siihen, miten yhteistyötä ja yhteistä oppimista mahdollistetaan.

Hankkeen toteutus pohjautui oppimismuotoilun keskeisiin periaatteisiin, jotka ovat oppijalähtöisyys, konstruktivistinen oppimiskäsitys, iteratiivinen kehittäminen, yhteisöllisyys ja vuorovaikutus sekä tavoitteellisuus ja vaikuttavuus (Oppimismuotoilutyökirja 2023; Huhtanen 2019; Perämäki 2022).

Kehittämistyö lähti liikkeelle eri käyttäjäryhmien tarpeiden ymmärtämisestä. Emme halunneet rakentaa ratkaisua organisaation näkökulmasta, vaan oppilähtöisesti selvittää millaisia odotuksia, haasteita ja mahdollisuuksia oppijoilla, työnantajilla ja korkeakoululla oli työn ja opiskelun yhdistämiseen liittyen.

Oppimista tarkastelimme konstruktivistisen oppimiskäsityksen mukaisesti aktiivisena prosessina, jossa uusi osaaminen rakentuu aiemman tiedon ja kokemuksen pohjalta. Kehittämisessä painottuivat aidot työelämätilanteet, käytännön kokeilut sekä mahdollisuus soveltaa opittua omassa työssä.

Ratkaisua rakensimme iteratiivisesti vaiheittain kokeilemalla, arvioimalla ja kehittämällä palautteen perusteella. Käyttäjäpalautetta keräsimme hankkeen eri vaiheissa, ja sen avulla kehitimme sekä sisältöjä että käyttäjäkokemusta.

Tarkoituksena meillä oli luoda aitoa vuoropuhelua ja vahvistaa yhteisöllisyyttä eri toimijaryhmien välillä, vastata työelämän osaamistarpeisiin ja tukea opiskelijoiden mahdollisuuksia suorittaa opintoja työn ohessa. Samalla pyrimme vahvistamaan työnantajien ja korkeakoulun välistä yhteistyötä, mikä osaltaan lisää yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

Tekoäly osana oppimismuotoilua

Vuorovaikutuksen ja yhteiskehittämisen ollessa Work & Study -hankkeen keskiössä päätimme hyödyntää tekoälyä erityisesti rutiininomaisissa tehtävissä, kuten kuvamateriaalin tuottamisessa. Näin hanketiimille jäi enemmän aikaa sisällön suunnitteluun ja käyttäjien osallistamiseen.

Tekoälyn käyttö tarjosi samalla mahdollisuuden kehittää hanketiimin omaa tekoälyosaamista, ja nosti samalla esiin tekoälyn käyttöön liittyviä haasteita kuten kuvamaailman kautta ilmeneviä olettamuksia sukupuolisesta jakaumasta tai henkilöiden hierarkia-asemasta. Tämä tekoälyn vahvistama ajatusvinouma aiheutti paljon keskustelua, mikä johti kuvamateriaalin osittaiseen uudelleenmuotoiluun.

Oppimismuotoilussa tarvitaankin jatkuvaa lähdekriittisyyttä tekoälyn käytössä.

Oppimismuotoilu lisäsi hanketyön vaikuttavuutta

Work & Study -hankkeen keskeinen oivallus oli, että oppimismuotoilu voi toimia tehokkaana yhteiskehittämisen välineenä silloin, kun tavoitteena on rakentaa uusia toimintamalleja usean toimijan yhteistyönä.

Korkeakoulun sisäinen monialainen hanketiimi koostui opettajista, opinto-ohjaajista ja palvelumuotoilun asiantuntijoista. Myös hankkeen ulkoiset sidosryhmät olivat aktiivisesti mukana kehittämistyössä. Erityisen tärkeässä roolissa olivat opiskelijat ja työelämän edustajat, joiden näkemykset auttoivat muotoilemaan Work & Study -mallista aidosti käyttäjälähtöisen.

Eri näkökulmien yhdistäminen lisäsi osaamisen jakamista, vahvisti sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin ja madalsi eri organisaatioiden sisäisiä ja niiden välisiä yhteistyön esteitä. Tämä näkyi myös hankkeen etenemisessä, sillä tiivis yhteistyö mahdollisti tavoitteiden saavuttamisen tiukasta aikataulusta huolimatta.

Palautekierrokset osoittivat, että eri käyttäjäryhmät tarkastelevat samoja ratkaisuja hyvin erilaisista näkökulmista. Käyttäjäpalautteessa korostuivat muun muassa saavutettavuuteen, käytettävyyteen ja visuaaliseen viestintään liittyvät kysymykset. Vaikka kaikkia kehitysehdotuksia ei ollut mahdollista toteuttaa, palaute auttoi tunnistamaan Work & Study -mallin jatkokehityskohteita.

Kokemuksemme perusteella oppimismuotoilu ei välttämättä vaadi suuria teknologisia investointeja, mutta se edellyttää aikaa, osaamista ja johdon tukea. Erityisen tärkeää on mahdollistaa eri toimijaryhmien osallistuminen suunnitteluun jo kehitystyön alkuvaiheessa.

Vaikuttavinta oppimismuotoilua syntyy, kun koulutuksen järjestäjä, työnantaja ja oppija nähdään tasavertaisina toimijoina yhteisessä oppimisekosysteemissä. Kolmen toimijan yhteistyö auttaa vastaamaan työelämän osaamistarpeisiin aiempaa ketterämmin ja rakentamaan uudenlaisia, joustavia tapoja yhdistää työ ja opiskelu.

Work & Study -hankkeen keskeinen vaikuttavuus syntyi juuri tästä yhteistyöstä. Oppijat saivat uusia mahdollisuuksia osaamisensa kehittämiseen ja näkyväksi tekemiseen. Työnantajat löysivät keinoja vahvistaa organisaationsa veto- ja pitovoimaa sekä tukea henkilöstön jatkuvaa oppimista. Korkeakoulu puolestaan vahvisti oppimismuotoiluosaamistaan, kokeilukulttuuriaan ja työelämäyhteistyötään.

Oppimismuotoilu on mainio väline rakentaa yhteistä ymmärrystä, vahvistaa vuorovaikutusta ja luoda ratkaisuja, joiden kehittämisessä kaikki osapuolet oppivat toisiltaan, ja tarjoaakin siten mahdollisuuksia tulevaisuuden työelämän ja koulutuksen yhteiseen kehittämiseen.

Kuva: Haaga-Helia