Liike kuuluu myös korkeakoulun perustehtävään

Opiskelijoiden hyvinvoinnista, opiskelukyvystä ja yhteisöllisyydestä puhutaan korkeakouluissa paljon. Samalla yhä useampi korkeakoulu pohtii, miten vastata lisääntyvään paikallaanoloon sekä opiskelijoiden hyvinvointihaasteisiin.

AMK Liikuttaa -hankkeen keskeinen havainto Haaga-Heliassa oli, ettei vaikuttavin ratkaisu löydy uusista liikuntapalveluista tai kampanjoista. Vaikuttavuus syntyy silloin, kun liike integroidaan osaksi korkeakoulun perustehtävää: oppimista, ohjausta ja yhteisöä.

Liikunnan edistäminen ei yksin riitä

Perinteisesti liikkumisen lisääminen on korkeakouluissa yhdistetty liikuntapalveluihin, tapahtumiin tai hyvinvointikampanjoihin. Ne ovat tärkeitä, mutta niiden vaikutukset jäävät usein rajatuiksi. Erityisesti vähän liikkuvien opiskelijoiden tavoittaminen edellyttää ratkaisuja, jotka kytkeytyvät opiskelijan arkeen eikä vapaa-aikaan.

AMK Liikuttaa -hankkeen aikana Haaga-Heliassa lähdettiin rakentamaan liikemyönteistä toimintakulttuuria toisesta suunnasta. Tavoitteena ei ollut lisätä liikuntaa opetuksen rinnalle, vaan tuoda liike osaksi niitä rakenteita, joissa opiskelijat ja henkilöstö jo toimivat.

Liike-etiketti kirjattiin osaksi Haaga-Helian tavoitteita, se integroitui opiskelijoiden orientaatioihin, opintojaksoille, tutorointiin, opiskelukyvyn tukemiseen sekä opetuksen kehittämiseen. Samalla liikkeen merkitystä nostettiin näkyväksi osaksi korkeakoulun viestintää ja kampusympäristöjen kehittämistä, sekä korkeakoulun vastuullisuustyötä.

Tämä ajattelu perustuu näkemykseen, jonka mukaan liike ei ole vain hyvinvointikysymys. Se liittyy myös oppimiseen, vireystilaan, vuorovaikutukseen ja osallisuuteen (Mäkelä 2025; Pennanen & Roine 2026). Taustalla on ekologisen mallin mukainen ajattelu, jossa liikkumiseen vaikuttavat samanaikaisesti yksilölliset, yhteisölliset, organisatoriset ja ympäristöön liittyvät tekijät (McLeroy ym. 1988; Sallis ym. 2006). Siksi myös hankkeessa kehittämistyötä tehtiin useilla tasoilla yhtä aikaa.

Liikepedagogiikka muutti keskustelua oppimisesta

Yksi hankkeen näkyvimmistä vaikutuksista syntyi liikepedagogiikan ympärille. Liikepedagogiikassa liike ei tarkoita opetuksen taukojumppaa tai ylimääräistä aktiviteettia, vaan oppimisen tukemista toiminnallisuuden kautta. Hankkeen aikana Haaga-Helian ja Laurean yhteiseen liikementoriverkostoon koulutettiin liikementoreita ja liikeagentteja, jotka kokeilivat uusia toimintatapoja omissa yhteisöissään.

Haaga-Heliassa liikepedagogiikan kehittäminen ei rajoittunut yksittäisiin opettajiin. Hankkeen aikana rakennettiin liikementori- ja liikeagenttimalli, jossa yhdeksän liikementoria tuki 36 liikeagentin kehittämistyötä. Verkosto tuotti kymmeniä kokeiluja, joissa tarkasteltiin esimerkiksi mikroliikunnan, toiminnallisten oppimistehtävien ja kävelykeskustelujen mahdollisuuksia oppimisen tukena.

Samalla liikepedagogiikasta muodostui yhteinen kehittämisen kohde, jota vietiin eteenpäin opetuksessa, tutkimus- ja kehittämistoiminnassa sekä verkostoyhteistyössä. Osaamista levitettiin muun muassa Helsingin kaupungille toteutetuissa työpajoissa, valtakunnallisissa verkostoissa sekä hankkeen julkaisuissa.

Erityisen merkittävää oli havainto siitä, että pienilläkin muutoksilla voidaan tukea opiskelijoiden osallistumista ja oppimista. Kävelykeskustelut, toiminnalliset oppimistehtävät, mikroliike ja oppimisympäristöjen monipuolisempi käyttö eivät jääneet yksittäisiksi kokeiluiksi, vaan alkoivat muuttaa tapaa ajatella opetusta.

Toiminnallisten menetelmien on havaittu vahvistavan opiskelijoiden osallistumista ja oppimiskokemusta, kun taas liikepedagogiikka haastaa tarkastelemaan koko oppimisprosessia uudesta näkökulmasta (Heikkinen 2025; Honkanen & Tampio 2026; Kaukinen & Roos-Salmi 2026).

Rakenteellinen muutos näkyy vasta vuosien päästä

Hankkeen merkittävimmät vaikutukset eivät näy yksittäisissä tapahtumissa tai kampanjoissa, vaan korkeakoulun arjessa. Hanke vahvisti toimintatapoja, palveluja ja ympäristöjä, jotka tekevät liikkeestä näkyvän osan opiskelua, opiskelukykyä ja hyvinvoinnin tukea. Toimintakulttuurin muutos näkyy usein pienissä mutta merkityksellisissä rakenteellisissa ratkaisuissa.

Hankekauden aikana Haaga-Helia Liikuttaa ja liike-etiketti nostettiin osaksi opiskelijoiden ohjaus- ja hyvinvointipalveluja Haaga-Helian verkkosivuilla. Liike sijoittui samalle palvelukokonaisuudelle terveydenhuollon, hyvinvointipalveluiden ja Turvaamon kanssa. Lisäksi teema tuotiin näkyväksi korkeakoulun vastuullisuussisällöissä sekä opiskelijoiden keskeisissä verkkopalveluissa.

Muutos voi näyttää pieneltä, mutta se kertoo siitä, että liike tunnistettiin osaksi opiskelukykyä, hyvinvointia ja opiskelijan tukipalveluita.

Haaga-Heliassa arjen ratkaisuista kertovat esimerkiksi opiskelijoiden käyttöön rakennetut Helga Gym- ja Helga Playroom -tilat, kampuksille toteutetut porraskampanjat sekä liikkeen integroiminen opiskelijoiden ohjaukseen ja opiskelukyvyn tukemiseen.

Vielä tärkeämpää on kuitenkin se, että liike-etiketti eteni vähitellen osaksi korkeakoulun toimintaa ohjaavia rakenteita. Vaikuttavuuden näkökulmasta juuri tämä on hankkeen merkittävin tulos. Yksittäiset tapahtumat päättyvät, mutta rakenteisiin juurtuneet toimintatavat vaikuttavat myös tulevien opiskelijoiden arkeen.

Vaikuttavuuden arvioinnissa huomio kiinnittyy usein tapahtumiin, osallistujamääriin tai palveluihin. AMK Liikuttaa -hankkeen kohdalla merkittävimmät vaikutukset löytyvät kuitenkin muualta. Ne näkyvät siinä, että opiskelija kohtaa liikkeen opiskelupolkunsa alussa orientaatiossa, myöhemmin opetuksessa ja ohjauksessa sekä kampuksella liikkuessaan. Ne näkyvät siinä, että opettajalla on käytössään liikepedagogisia menetelmiä ja että kampusympäristö kannustaa aktiivisiin valintoihin. Juuri tällaiset rakenteelliset muutokset ovat hitaasti rakentuvaa mutta pitkävaikutteista kehittämistä.

AMK Liikuttaa -hankkeen keskeinen oppi on, että liikemyönteistä korkeakoulukulttuuria ei rakenneta ensisijaisesti liikunta- tai hyvinvointipalveluilla. Pysyvimpiä vaikutuksia syntyy silloin, kun liike integroidaan osaksi oppimista, opiskelukyvyn tukemista, yhteisöllisyyttä ja korkeakoulun arjen rakenteita. Kun liike nähdään osana korkeakoulun perustehtävää, kyse ei enää ole erillisestä hyvinvointihankkeesta. Kyse on tavasta rakentaa ympäristöä, jossa oppiminen, hyvinvointi ja osallisuus vahvistavat toisiaan. AMK Liikuttaa jatkaa työtään myös lukuvuonna 2026–2027.

Kuva: Haaga-Helia