Syntyykö tekoälyn avulla radikaalimpia innovaatioita?

Suomen talouden tunnettu haaste on, että se on polkenut paikallaan reilut 15 vuotta. Onneksi nyt kasvu näyttää käynnistyneen (Valtiovarainministeriö 2026). Kasvun jatkuminen ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys tai luonnonvakio, ja selkeää on, että kiihtyvä toimintaympäristön muutos vaatii rohkeampaa otetta kehittämiseen.

Monissa yrityksissä törmätään Clayton M. Christensenin (2015) kuvaamaan ’innovaattorin dilemmaan’, jossa menestyneet organisaatiot suojelevat nykyistä toimintaansa, ja silloin varovaisuus kahlitsee kyvyn kohdata nopeaa muutosta. Kehitystyö jää usein inkrementaaliseksi eli olemassa olevan hienosäädöksi. Tarvitsemme kuitenkin radikaaleja innovaatioita, jotka rikkovat vakiintuneen logiikan ja luovat uutta arvoa (Ruohonen ja Penttilä 2025).

Tekoäly innovoinnin tukena

Haaga-Helia toteuttaa Digi+Hiiletön 2.0 -hanketta, joka tukee Uudenmaan matkailu-, ravintola- ja tapahtuma-alan pk-yrityksiä kiertotaloudessa ja digivihreässä siirtymässä. Yhtenä hankkeessa tutkittavista kysymyksistä on, voiko tekoäly toimia ihmisen kumppanina käänteentekevien ideoiden synnyttämisessä.

Selvitimme käytännön kokeilujen kautta, miten edistynyt tekoälytyökalu nivoutuu fasilitoituun innovointiprosessiin ja millaisia tuloksia sen avulla voidaan saavuttaa. Integroimme tekoälyn osaksi hankkeessa kehittämäämme Tulevaisuusvalmennusta.

Hyödynsimme Risto Linturin kehittämää Radical Innovator -työkalua, joka ohjaa käyttäjää käymään läpi kolme näkökulmaa (Linturi 2007):

1. Kilpailuetu ja resurssi: yrityksen ainutlaatuiset voimavarat, jotka antavat suotuisan lähtöaseman.
2. Mahdollistajat: ulkoiset trendit, uudet teknologiat tai rakenteelliset muutokset, jotka tarjoavat uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
3. Tarpeet: piilevät tai olemassa olevat asiakastarpeet, jotka linkittyvät kilpailuetuun ja mahdollistajiin.
   

Radical Innovator -työkalun lisäksi käytimme Google Gemini Pro tekoälytyökalua yrittäjille toimitettujen raporttien tuottamiseen. Työkalu hyödyntää kielimalleja analysoimaan ja yhdistelemään näitä yritykseen liittyviä tekijöitä. Tekoäly tuottaa syötteiden pohjalta ehdotuksia radikaaleista ja liiketoimintaa uudistavista ideoista.

Yritykset yhteiskehittämässä

Toteutimme yhteiskehittämisen yhteensä seitsemän pk-yrityksen kanssa. Prosessi eteni hankkeen asiantuntijoiden ohjaamana vaiheittain.

Ensimmäinen vaihe oli tiedon keruu. Yrittäjät työskentelivät ohjatuissa työpajoissa ja tekivät havaintoja ja muistiinpanoja. Yrittäjiä ohjattiin pohtimaan toimialan ja yritysten tulevaisuutta sekä keräämään ajatuksia ja tietoa seuraavia vaiheita varten. Tekoäly ei korvaa puutteellista pohjatyötä.

Seuraavaksi toteutettiin pohjatiedon syöttäminen työkaluun. Hankkeen moderaattori valmisteli työkalun trendi- ja tarvelistat toimialalle sopiviksi sekä syötti yritysten perustiedot. Tämän jälkeen kävimme yritysten kanssa erikseen fasilitoidun innovointikeskustelun. Hankkeen fasilitaattorit haastattelivat yrityksiä ja työkalun käyttö yhdistettiin ihmisten väliseen vuorovaikutukseen.

Viimeisinä vaiheina olivat prosessin tulosten dokumentointi ja niihin liittyvä reflektio. Radical Innovator -työkalun tuottamat tutkimuspromptit hyödynnettiin toisessa tekoälytökalussa (Google Gemini Pro). Näin tuotettu analyysiraportti validoitiin ensin asiantuntijoiden toimesta ja sen jälkeen yritysten kanssa yhdessä.

Lopuksi yrityksiä pyydettiin arvioimaan tekoälyn tuottamaa analyysia radikaalista innovaatioehdotuksesta ja reflektoimaan sitä oman liiketoimintansa näkökulmasta. Näistä syntyi erittäin mielenkiintoisia ja opettavaisia keskusteluita ja vertaisoppimista.

Tekoäly auttoi avartamaan ajatuksia

Kokeilut osoittivat, että osana Tulevaisuusvalmennusta ja yhteistä tulevaisuustyöskentelyä tekoälyn tuottamat innovaatioehdotukset antoivat yrityksille erinomaisen pohjan jatkoselvityksille ja tulevaisuuden kehittämistyölle.

Keräämämme palautteen mukaan prosessi herätti yrityksiä ajattelemaan omaa liiketoimintaansa ja sen resursseja aivan uudesta näkökulmasta. Esimerkiksi perinteisellä matkailu- ja luontopalvelualalla toimiville yrityksille hahmottui uusia, skaalautuvia digitaalisia liiketoimintamalleja.

Fasilitoitu prosessi osoittautui kriittiseksi tekijäksi. Ilman asiantuntijoiden ohjausta ajattelun ja syötteiden taso jää helposti liian yleiseksi, jolloin tekoälyn tuotokset latistuvat itsestäänselvyyksiksi. Tätä korostaa vielä se, että generatiiviset tekoälymallit ovat tyypillisesti tyyliltään yltiöpositiivisia ja käyttäjää myötäileviä.

Havaitsimme myös, että tekoälyn käyttö ei poistanut innovaatioprosessille luonteenomaista iteratiivisuutta, vaan pikemminkin korosti sitä. Tekoälyn tuottama innovaatioehdotus ei useinkaan sellaisenaan ollut soveltuva yritykselle, mutta se herätti jonkin uuden ajatuksen, jota jalostimme eteenpäin.

Tekoälyn antama ehdotus auttoi myös yrityksiä rajaamaan asioita ulos omasta toiminnastaan: ’ei ainakaan tällaista’ kommenttejakin kuultiin. Sekin on arvokasta ja auttaa kiteyttämään omaa liikeideaa.

Voiko liiketoiminnan kehittämisen ulkoistaa tekoälylle?

Ei voi. Ihmisellä pitää olla liiketoiminnan visio ja asioiden merkitys kirkkaana mielessä. Ihminen on lopulta se, joka päättää resurssien käytöstä ja tekee strategiset valinnat yrityksen tavoitteiden, riskinottokyvyn ja arvojen pohjalta.

Tekoäly kuitenkin osoittautui kokeilussamme erinomaiseksi sparraajaksi, ideoiden ristiinpölyttäjäksi ja ajattelun haastajaksi, joka auttaa yrityksiä kurkottamaan kohti todellisia radikaaleja innovaatioita.

Kehittämämme innovointimenetelmä ja siinä käytetty työkalu ovat kokemuksemme mukaan sovellettavissa muillekin toimialoille, kunhan syötteiden painotuksia (kuten kestävyys tai digitaalisuus) muokataan tilanteen mukaan. Radical Innovator -työkalun tilalla voisi käyttää myös yleiskäyttöisiä tekoälytyökaluja, mutta silloin prosessin ohjaaminen ja syötteiden muotoilu jäävät enemmän käyttäjän omalle vastuulle. Tulokset ovat tällöin todennäköisesti laadultaan vaihtelevampia.

Kuva: Shutterstock