Arvonluontia ja vaikuttavuutta – yhteiskunnallisesti merkittävä Haaga-Helia

Haaga-Helian visio on olla askeleen edellä, vaikuttavin osaamisen ja elinkeinoelämän uudistaja (Haaga-Helia 2026). Tämä tavoite on kunnianhimoinen, mutta samalla erittäin konkreettinen. Se näkyy esimerkiksi työelämälähtöisessä koulutuksessa, kasvavassa kansainvälisyydessä, yritysten kanssa tehtävässä kehittämistyössä, vastuullisuuden edistämisessä ja tulevaisuuskestävien ratkaisujen rakentamisessa.

Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2040 (OKM 2026) kutsuu korkeakouluja vahvistamaan sivistystä, tutkimusta, osaamista ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Suomalaisen korkeakoulutuksen tulevaisuutta määrittävät yhä vahvemmin kaksi kysymystä:

• Mitä vaikutuksia toiminnallamme on yhteiskuntaan?
• Miten pystymme osoittamaan tämän vaikutuksen?

Haaga-Helia voi vastata tähän kutsuun omista vahvuuksistaan käsin, uusimalla arvonluontimalliaan ja toimimalla vaikuttavasti.

Arviointien avulla kirkastamme omaa tehtäväämme yhteiskunnassa

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) nostaa uudella auditointikierroksellaan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden entistä näkyvämmäksi osaksi korkeakoulujen laatutyötä ja strategista johtamista (Karvi 2025). Karvin korkeakoulujen auditointeja ohjaa kehittävän arvioinnin periaatteet. Auditoinneilla tuetaan toiminnan, tässä tapauksessa yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kehittämistä, strategista johtamista, oman profiilin ja ydintehtävän tavoitteiden toteuttamista.

Neljännen auditointikierroksen arviointialueella Strateginen johtaminen laatujärjestelmän avulla pyydetään korkeakouluja kuvaamaan sitä, miten ne seuraavat, varmistavat ja kehittävät sekä koulutus- että tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategian mukaista yhteiskunnallista vaikuttavuutta (Karvi 2025, 12).

Arvonluonti ja vaikuttavuus eivät ole Haaga-Helialle uusia teemoja. Yhteiskunnallista vaikuttavuutta on tarkasteltu meillä systemaattisesti jo lähes kahden vuosikymmenen ajan. Arvonluontimallimme vuodelta 2018 ja sen päivitetty versio vuodelta 2022 kuvaavat kokonaisuutta, jolla me haagahelialaiset seuraamme ja kehitämme omaa vaikuttavuuttamme.

Vaikuttavuutta mitataan tuotoksilla, jotka ovat samat kuin OKM:n rahoitusmittarit ja vaikutuksilla, joilla on pidemmän aikavälin muutosvoimaa. Kyse ei ole kuitenkaan vain mittareista tai raportoinnista. Kyse on siitä, miten korkeakouluna ymmärrämme oman tehtävämme yhteiskunnassa.

Korkeakoulun perinteiset rahoitusmittarit ovat edelleen tärkeitä mitattaessa lyhyen aikavälin vaikuttavuutta. Valmistuneet opiskelijat, työllistyminen, julkaisut ja TKI-rahoitus kertovat paljon toiminnan tuloksellisuudesta. Mutta ne eivät yksin kerro, mitä merkitystä toiminnallamme on ihmisille, yrityksille tai yhteiskunnalle.

Tarvitaan laajempaa vaikuttavuuden mallia ja ekosysteemisiä vaikuttavuuden mittareita, kuten kestävää yhteiskuntaa, alueen innovaatiokykyä ja kasvun edellytyksiä mittaavia indikaattoreita (Innokaupungit 2024).

Aidosti vaikuttava korkeakoulu tarkastelee siis pidemmän aikavälin muutoksia siinä, miten opiskelijoiden osaaminen vahvistaa työelämän uudistumista:

• Miten yritysten kilpailukyky kehittyy yhteistyön seurauksena
• Miten uudet toimintamallit leviävät organisaatioihin
• Miten kansainvälisten osaajien kiinnittyminen Suomeen vahvistuu
• Miten sivistys, osallisuus ja hyvinvointi lisääntyvät yhteiskunnassa.

Näiden mittaaminen ei ole välttämättä helppoa, mutta mitattavissa ne ovat esimerkiksi yritysten määrällä ja liikevaihdolla, innovaatioiden ja patenttien määrällä, ulkomaalaisten osaajien määrällä ja yhteiskuntarauhan säilymisenä.

Arvoa luodaan yhteiskehittämällä

Nybergin (2026) mukaan ”arvonluontimalli on kuvaus siitä, miten organisaatio muuntaa käytettävissä olevia resursseja toiminnaksi, jonka tuloksena syntyy hyötyä ja vaikuttavuutta asiakkaille, yhteiskunnalle ja muille sidosryhmille”. Kysymyksessä on monesti yhteiskehittäminen, ei niinkään hyötyjen siirto.

Vaikuttavuutta on pystyttävä mittaamaan. Se ei voi perustua vaan mielikuviin tai kokemuksiin. Mittaamiselle viitekehykseksi Nyberg (2026) tarjoaa Quintable Helix mallia, joka kuvaa miten yhteiskunnalliset uudistukset syntyvät viiden toimintajärjestelmän: korkeakoulun, elinkeinoelämän, julkisen sektorin, kansalaisyhteiskunnan ja luonnonympäristön, vuorovaikutuksessa.

Parhaillaan teemme Karville kolmannen kierroksen auditoinnin väliraporttia. Itse vuoden 2023 auditoinnissa saimme useita kehittämiskohteita liittyen yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen. Yhtenä esimerkkinä voi mainita alueellisten sidosryhmien paremman sitouttamisen korkeakoulun strategiseen kehittämiseen. Konkreettisena toimena Haaga-Helia osallisti sidosryhmiä laajasti uuden strategian tekemiseen vuonna 2025.

Haaga-Helian vaikuttavuusfilosofian ytimessä ovat työelämälähtöinen korkeakoulutus, soveltava TKI-toiminta, kansainväliset verkostot ja vastuullisuus. Vaikuttavuus ei synny yksin korkeakoulun seinien sisällä, vaan vuorovaikutuksessa ja ekosysteemeissä, joissa oppiminen, tutkimus, kehittäminen ja työelämä kohtaavat.

Vision 2040 linjauksissa korostuvat korkeakoulujen yhteistyö, erikoistuminen ja yhteiskunnallinen uudistumiskyky (OKM 2026). Yhdessä korkeakoulut ovat vaikuttavampia – tämä näkyy jo nyt hahmotelluissa allianssi- ja yhteistyökuvioissa. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla viisi korkeakoulua: Aalto, Helsingin yliopisto, Laurea, Metropolia ja Haaga-Helia tiivistävät yhteistyötä kolmella toiminta-alueella vaikuttavuuden parantamiseksi.

Syksyllä 2026 olemme päivittämässä arvonluontimalliamme vastaamaan muuttuvan toimintaympäristön, uuden neljännen kierroksen auditointimallin ja oman strategiamme tarpeisiin. Päivittämiseen osallistuvat kaikki keskeiset sidosryhmät: opiskelijat, henkilöstö, alumnit, yritysedustajat, korkeakoulupartnerit ja muut, kuten kaupunkien edustajat ja viranomaiset.

TKIO yhdistää koulutuksen ja vaikuttavuuden

Yksi Haaga-Helian vahvuuksista on TKIO-ajattelu. Koulutus, Tutkimus, kehittäminen, innovaatiot ja opetus eivät ole erillisiä toimintoja, vaan osa samaa kokonaisuutta. Tämä näkyy opiskelijoiden projekteissa, opinnäytetöissä, yritysyhteistyössä ja tutkimus- ja kehittämishankkeissa.

Uskomme, että erinomainen oppimiskokemus syntyy vuorovaikutuksessa ja vuorovaikutuksen kautta syntyy vaikuttavuutta. Pyrimme selvittämän tätä yhteyttä syyskuussa 2026 toteutuvalla verkkoaivoriihellä. Parhaimmillaan sen tulosten avulla pystymme kuvaamaan arvoketjuja: opiskelija – työelämä, korkeakoulu – yhteiskunta, korkeakoulu – yksilö ja yritys – korkeakoulu. Arvoketjut konkretisoivat arvonluonnin.

Karvin uudessa auditointimallissa korkeakouluilta kysytään erikseen, miten ne seuraavat ja kehittävät koulutuksen sekä Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta (Karvi 2025, 12). Haaga-Helian näkökulmasta vastaus löytyy juuri TKIO-ajattelusta. Kun oppiminen tapahtuu aidoissa kehittämisympäristöissä ja työelämähaasteiden äärellä, syntyy samanaikaisesti osaamista, uusia ratkaisuja ja yhteiskunnallista hyötyä.

Vaikuttavuus ei ole sattumaa

Vaikuttavuutta voidaan ja sitä pitää johtaa. Tämän vuoksi kehitämme parhaillaan arvonluontimallia, joka yhdistää strategian, TKIO-vaikuttavuusvision, mittarit ja jokaisen haagahelialaisen työn merkityksen osaksi samaa kokonaisuutta. Tavoitteena on siirtyä siitä, mitä olemme tehneet siihen, mitä merkitystä tekemisellämme on ollut ja kenelle. Katsetta käännämme kohti tulevaisuutta tarkastelemalla, mitä merkitystä toiminnallamme tulee olemaan.

Johtamisen näkökulmasta Haaga-Helian vaikuttavuus rakentuu kolmella tasolla:

• Korkeakoulun yhteinen, strateginen arvonluontimalli
• TKIO-vaikuttavuusvisio, joka ohjaa operatiivisia johtamisvalintoja
• Yksilötason vaikuttavuus, jossa jokainen tunnistaa oman roolinsa yhteisen vaikuttavuuden rakentajana

Tämä uusi tarkastelutapa on samalla myös kulttuurinen muutos. Vaikuttavuus ei kuulu vain johdolle, TKI-hankkeille tai strategiaprosesseille. Jokainen opintojakso, kohtaaminen, opinnäytetyö, tutkimusprojekti ja työelämäyhteistyö rakentaa vaikuttavuutta.

Askeleen edellä

Haaga-Helia todellakin haluaa olla askeleen edellä myös vaikuttavuuden saralla. Haluamme olla yhteiskunnallisesti merkittävä korkeakoulu ja toimija. Nykyinen arvonluontimallimme ei ole ajasta jäljessä, mutta siitä puuttuvat yhteiskehittämisen elementit, arvoketjujen kuvaaminen ja eteenpäin katsominen.

Miten pystymme kuvaamaan laajan kokonaisuuden ymmärrettävästi ja etenkin mittaamaan konkreettisia vaikuttavuuden elementtejä. Siinä on haastetta meille kaikille, ei vaan Haaga-Heliassa, vaan koko korkeakoulusektorilla. Kannamme ison vastuun yhteiskunnan hyvinvoinnista ja Suomen tulevaisuudesta.

Kuva: Haaga-Helia