Mentori opettajaopiskelijan tukena

Haaga-Helian Ammatillinen opettajakorkeakoulu tarjosi aloittaneille opiskelijoille ja Haaga-Helian lehtoreille mahdollisuuden osallistua vapaaehtoiseen mentorointikokeiluun syksyllä 2025. Meidät yhdistettiin mentorointipariksi kokeiluun, joka kesti noin kahdeksan kuukautta.

Mentorointia teoriaa ja käytäntöä yhdistellen

Mentorointi perustuu parhaimmillaan yhteisölliseen oppimiseen ja vastavuoroisuuteen, jossa oppiminen ei ole yksisuuntaista vaan vuorovaikutteista reflektointia ja kiinnittymistä opettajan työhön (Hobson ym. 2009, 209; Nyberg & Laivola 29.10.2025). Sen tarkoituksena kokeilussa oli hyödyttää molempia osapuolia niin, että mentoroitava saa tukea opetustyön hahmottamiseen ja mentori puolestaan syventää omaa pedagogista ajatteluaan ja asiantuntijuuttaan (Opetushallitus s.a.).

Koska mentorointi on tavoitteellinen prosessi, jossa kokeneempi opettaja tukee opettajaopiskelijan oppimista, halusimme tavoitella teorian ja käytännön yhdistämistä sekä vahvistaa opettajakoulun työelämälähtöisyyttä (Hobson, Ashby, Malderez & Tomlison 2009). Siksi me päätimme keskittyä mentoroinnissa opetusharjoitteluun, jonka totesimme tukevan sekä pedagogista kehittymistä että ammatillisen identiteetin rakentumista.

Turvallinen suhde lisää mentoroitavan rohkeutta kokeilla uutta

Mentoriohjelman aikana tapasimme etäyhteydellä Teamsissa. Etämentoroinnista huolimatta välillemme syntyi jo ensitapaamisella luottamuksellinen ja avoin ilmapiiri (Marstio & Laivola 2021). Yhteyttämme vahvistivat samankaltaiset taustat, aito läsnäolo sekä suora keskustelutapa (Seljo 2024).

Turvallinen tila syntyi välillemme, ja sen myötä ei tarvinnut pelätä omien ajatusten tai ideoiden esille tuontia. Yhteistyömme ilmapiiri on aina ollut kannustava, innostava ja kehitysideoita hyvässä hengessä esiin tuova.

Hyvä ilmapiiri on tukenut mentorin roolia kannustajana ja käytännön apuna harjoittelupaikan hakemisessa sekä opetusmateriaalien kehittämisessä. Mentorin palaute auttoi erityisesti kansainväliselle opiskelijaryhmälle suunnatun opetuksen valmistelussa. Opettajaopiskelijana on voinut luottaa siihen, että mentori haluaa aidosti auttaa mentoroitavaa kasvamaan ammattitaitoiseksi opettajaksi.

Mentoroinnin avulla opettajaopiskelijana tunnistin laajemman osaamiseni ja rohkaistuin kokeilemaan myös ICT-valmiudet opintojakson opetusta. Työ- ja harrastustaustan kautta kertynyt ohjelmisto-osaaminen nousi näkyväksi, mikä mahdollisti onnistuneen opetusharjoittelun apuopettajana. Ilman mentorin antamaa herätystä olisi kyseinen osaaminen jäänyt piiloon ja hyvin mennyt opetusharjoittelu jäänyt kokematta.

Mentorin oivalluksia yhteistyöstä

Harjoitteluun valmistautumisen aikana opimme molemmat toisiltamme. Luonnollisesti opiskelija toi mukanaan tuoreita pedagogisia näkökulmia ja teoreettista ajattelua, kun taas mentorina jaoin kokemuksellista tietoa opetustyön arjesta ja ammatillisen toiminnan reunaehdoista. Mentorointi ei tällöin näyttäytynyt vain yksittäisen harjoittelun tukena, vaan osana laajempaa koulutusalan yhteisöä, jossa osaamista rakennettiin yhdessä.

Kun mentorina olin urani alkuvaiheessa oleva ammattikorkeakoulun lehtori, mentorointi sai mielestäni vapaamuotoisemman luonteen. Mentorina toimin rinnalla kulkijana, joka jakoi tuoreita kokemuksiaan opettajaksi kasvamisesta. Tämä selvästi madalsi kynnystä avoimeen keskusteluun välillämme ja lisäsi yhteistä reflektiota opetuksen arjesta. Samalla mentorina jouduin tietoisesti jäsentämään omaa toimintaani ja tekemään näkyväksi pedagogisia ratkaisujani, mikä tuki omaa ammatillista kehittymistäni.

Molempien opettajuus kehittyi ja syveni

Pääsimme molemmat rakentamaan ammatilliselle kehittymiselle tärkeitä verkostoja. Asiantuntijuuden kehittyminen edellytti meiltä kokemuksen, teorian ja reflektiivisen ajattelun yhdistämistä, mikä korosti mentoroinnin pedagogista merkitystä opettajankoulutuksessa. Tietoinen panostuksemme mentorointiin vahvisti harjoittelun laatua ja mentorointikokeilu tarjosi tärkeää tukea opettajaopintojen aikana. Kokeilu saikin jatkoa syksyllä 2026.

Kuva: Shutterstock