Tekoäly johtamisen tukena: algoritmista johtamista jalkauttamassa

Algoritminen johtaminen on työn organisointia, seurantaa, ohjaamista ja arviointia digitaalisten järjestelmien, esimerkiksi tekoälyn, avulla (Wiener, Cram & Benlian 2021). Algoritmista johtamista on aiemmin tutkittu erityisesti alustatalouden kontekstissa, ja tähän Haaga-Helian Kone johtajana -hankkeen keskeinen tieteellinen kontribuutio on laajentaa ensimmäisten joukossa tutkimusfokusta asiantuntija- ja tietotyön piiriin.

Hankkeessa tutkimme algoritmisen johtamisen ilmiötä asiantuntija- ja tietotyön kontekstissa. Käytännössä hanke koostui kolmesta osatutkimuksesta: kahteen kertaan toteutetusta valtakunnallisesta kyselystä (Lahtinen & Kauttonen 2025), delfoi-menetelmällä toteutetusta tulevaisuustutkimuksesta (Tuomi & Vuori 2026) ja hankkeessa osarahoittajina oleville yrityksille toteutetuista työpajoista.

Työpajojen yhteisenä tavoitteena oli kartoittaa tekoälyn mahdollisuuksia johtamisen prosesseissa erilaisissa yrityskonteksteissa, osaltaan tukien Kone johtajana -hankkeen muiden tutkimusvaiheiden oppien jalkauttamista hankkeessa mukana olevien yritysten arkeen. Järjestimme viisi osallistavaa työpajaa hankkeen yrityskumppanien johdolle ja asiantuntijoille kevään 2026 aikana.

Legotyöpajat vauhdittamaan tekoälyn käyttöönottoa

Työpajat toteutimme LEGO Serious Play (LSP) -menetelmällä, jossa osallistujat rakentavat legomalleista vastauksia fasilitoijan esittämiin haasteisiin. LEGO Serious Play valikoitui työpajamenetelmäksi tutkittavan aiheen kompleksisuuden ja hankkeessa mukana olevien yritysten erilaisuuden takia.

Aiempi tutkimus on osoittanut menetelmän erityisen toimivaksi teknologisen kehityksen tuoman muutoksen pohtimisessa (Tuomi, Tussyadiah & Stienmetz 2019). Menetelmä tukee myös monialaisten ja erilaisten osallistujakokoonpanojen osallistamista luovalla mutta nopeasti omaksuttavalla tavalla. LEGO Serious Playta olemme aiemmin jo käytäneet algoritmisen johtamisen tutkimiseen palvelualoilla (Tuomi & Ascenção 2024).

Työpajoissa kartoitimme tekoälyn roolia asiantuntijatyön johtamisessa erilaisten yksilö- ja ryhmäharjoitteiden kautta. Osallistujia pyydettiin muun muassa tunnistamaan henkilökohtaisia vahvuuksiaan tekoälyn aikakaudella, havainnollistamaan johtamisen nykyisiä prosesseja ja näiden mahdollisia kitkakohtia sekä pohtimaan yrityksen yhteistä tekoälyvisiota.

Työpajoissa pohdimme algoritmisen johtamisen konkreettisia käyttötapauksia yritysten arjessa, ja kartoitimme ohjatusti, miten ideoita voisi lähteä jatkotyöstämään, vaaditut resurssit tunnistaen ja mahdolliset reunaesteet huomioiden.

Mitä työtehtäviä delegoida tekoälylle, mitä tehdä itse

Virallista työpajaosuutta ennen osallistujat vastasivat lyhyeen alkukyselyyn. Kyselyn mukaan vastaajat olivat kokeneita asiantuntijatyössään (suurimmalla osalla kokemusta asiantuntijatyöstä yli 10 vuotta) ja he suhtautuivat digitalisaatioon melko positiivisesti.

Esimerkiksi väittämän Olen yleensä valmis hyväksymään uutta teknologiaa vastausten keskiarvo oli 4.4 ja keskihajonta 0.6 (asteikko 1-5); väittämän Pidän yleensä silmällä uusia teknologiatuotteita keskiarvo oli 3.6 ja keskihajonta 1.0.

Asenteiden lisäksi teknologian, erityisesti tekoälyn käyttö näkyi myös vastausten perusteella vastaajien arjessa: vajaa puolet (43 %) kertoi käyttävänsä tekoälytyökaluja päivittäin, kun taas 68 prosenttia raportoi käyttävänsä tekoälytyökaluja vähintään kerran viikossa. Algoritmisen johtamisen näkökulmasta työpajoihin osallistujat arvioivat, että johtaminen automaattisten tietojärjestelmien kautta yleistyy vastaajan omassa työssä seuraavan viiden vuoden aikana jossain määrin (keskiarvo 3.7, keskihajonta 0.8; asteikko 1-5).

Työpajassa yritysten johto ja henkilöstö haastettiinkin konkreettisesti pohtimaan, mitkä omista työtehtävistä haluaisi itse säilyttää tai vaihtoehtoisesti delegoida tekoälylle, jos kaikki olisi mahdollista Lähtökohtana toimi johtamiseen liittyvien arjen prosessien tunnistetut kitkakohdat ja tekoälyn tuomat mahdollisuudet helpottaa kitkaa.

Työpajoissa tunnistettu asiantuntijatyön johtamisen prosessien kitka liittyy usein erilaisiin viestinnän haasteisiin, jotka korostuvat etä- ja lähityötä yhdistelevässä itsenäisessä asiantuntijatyössä. Miten varmistaa, että sisäinen viestintä tavoittaa kaikki, ja että yhteisistä päätöksistä päästään riittävästi keskustelemaan yhdessä – ja että keskusteluihin ylipäätään osallistutaan? Miten viedä läpi muutoksia; miten rakentaa yhteistä kulttuuria?

Myös mikromanagerointi koettiin melko yleiseksi ongelmaksi, samoin päällekkäisyydet rooleissa. Lisäksi keskusteluun nousi toistuvasti asiantuntijatyön yleinen kompleksisuus, huomiota vaativien ärsykkeiden jatkuva virta sekä hoidettavien asioiden priorisoinnin haastavuus.

Työpajojen pohjalta piirtyi melko selkeä kuva siitä, että ihmiselle halutaan jättää ennen kaikkea työn sosiaalisesti, luovasti ja harkinnallisesti vaativat osat. Erityisen vahvasti korostuivat ihmisten kohtaaminen, asiakassuhteet ja yhteistyö sekä strategiset päätökset ja kehittäminen.

Työpajojen pohjalta tekoälyn ei siis ensisijaisesti ajatella korvaavan ihmistä asiantuntijatyön ytimen määrittelijänä, vaan vapauttavan aikaa korkeamman lisäarvon tehtäviin. Päätöksenteossa näkyi myös vahva ajatus omistajuudesta: tekoäly voi analysoida ja ehdottaa, mutta lopullisen valinnan ja vastuun halutaan säilyvän ihmisellä.

Tulosten pohjalta tekoälylle halutaan delegoida ennen kaikkea työn toistuva, mekaaninen ja informaatiota käsittelevä kerros. Rutiinityö ja datan käsittely muodostavat selvästi vahvimmat teemat. Tämä ei sinänsä yllätä, sillä tulokset heijastelevat aiempia tutkimuksia erilaisten työprosessien oletetusta automatisointijärjestyksestä (Huang & Rust 2021).

Tekoäly nähdään myös henkilökohtaisen assistentin kaltaisena toimijana, joka hoitaa kalentereita, dokumentointia, järjestelmäkirjauksia ja koordinointia. Kiinnostavaa on, ettei rooli rajoitu pelkkään automaatioon, vaan tekoälyltä odotetaan myös analysointia, riskien tunnistamista, skenaarioiden tuottamista ja päätöksenteon tueksi tehtäviä ehdotuksia.

Vastauksissa säilyy raja päätöksenteon tuen ja varsinaisen päätösvallan välillä. Kokonaisuutena tekoälyn toivotaan poistavan työstä erityisesti niin sanottua turhaa ’näpyttelyä’ ja ’paperityötä’, jotta ihmiselle jäisi enemmän aikaa vaativaan asiantuntijatyöhön ja ihmisten väliseen vuorovaikutukseen.

Ihmisen ja koneen yhteistyö murroksessa

Kone johtajana -hankkeen yrityskohtaisten työpajojen pohjalta työnjako ihmisen ja tekoälyn välillä näyttäytyy melko selkeänä. Ihmiselle halutaan säilyttää vuorovaikutusta, luovuutta, harkintaa ja päätösvastuuta vaativat tehtävät, kuten asiakastyö, kehittäminen, strategia ja päätöksenteko. Tekoälylle puolestaan halutaan siirtää erityisesti rutiininomaiset, hallinnolliset ja dataintensiiviset tehtävät, kuten raportointi, tiedonhaku, dokumentointi ja erilaisten digitaalisten järjestelmien välillä ja sisällä sukkulointi.

Kokonaisuutena tekoäly nähdään ennen kaikkea työn sujuvoittajana ja päätöksenteon tukena, joka parhaimmillaan voi vapauttaa ihmiselle aikaa vaativampaan asiantuntijatyöhön ja ihmisten kohtaamiseen.

Ihmisen ja koneen yhteistyön murrosta paremmin ymmärtääksemme tarvitaan kuitenkin lisää erityisesti pitkittäistutkimusta tekoälystä osana työnkulkuja. Mihin suuntaan esihenkilötyö muovautuu tulevaisuudessa; tarvitaanko esihenkilöitä edes? Entä ylin johto, saatikka koko johtajuuden käsite?
Olemme perustavanlaatuisten kysymysten äärellä digitalisaation jatkaessa esiinmarssiaan toimistotyön organisatorisissa konteksteissa.

Työpajat havainnollistivat, kuinka hyvin LEGO Serious Play toimii menetelmänä kompleksisten ongelmien ratkomisessa myös asiantuntijatyön ja sen johtamisen kontekstissa. Kannustammekin tutkijakollegoita omaksumaan rohkeasti erilaisia luovia menetelmiä repertuaariinsa etenkin tekoälyyn liittyviin visaisiin ongelmiin (eng. wicked problems) paneutuessa, sillä leikin varjolla vakavasta asiasta saattaa näyttäytyä kokonaan uusia näkökulmia.

Kuva: Shutterstock