Nuorilla on paikkansa tekoälyn muovaamassa työelämässä – jonkun vain on avattava ovi

Nuorilla ei ole helppoa tietä tämän päivän työelämään. Tekoäly hoitaa yhä useammin aloittelijoille sopivat tehtävät (Frank ym. 2026). Samaan aikaan avoimiin työpaikkoihin tulvii hakemuksia, jotka muistuttavat hämmentävän paljon toisiaan – kenties osin myös siksi, että ne on työstetty samoja tekoälytyökaluja ja kehotteita eli prompteja käyttäen (esimerkiksi Lee 2026; Ryan 2025).

Onneksi on myös toisenlaisia tarinoita, kuten Sofigaten Mahdotonta/Mahdollista -kokeilu. Kokeilussa kuusi uransa alussa olevaa nuorta osaajaa rakentaa puolen vuoden ajan ura-agenttikokonaisuutta ChatGPT-ympäristössä. Tekoälyagenttien on tarkoitus auttaa muita nuoria navigoimaan työelämän muutoksissa suuriin kielimalleihin pohjautuvilla työkaluilla.

Kun tekoäly muuttaa sitä, mitä työelämässä ylipäätään arvostetaan, pelkkä perinteinen suorittaminen ei enää riitä erottautumiseen. Moni nuori tekee opiskellessaan lähes kaiken oikein, mutta silti ensimmäinen työpaikka saattaa jäädä haaveeksi.

Kyse ei aina ole motivaation tai osaamisen puutteesta, vaan siitä tosiasiasta, että työelämän pelisäännöt ovat muuttuneet radikaalisti kuluneen vuosikymmenen aikana (Kurkijärvi & Ahmed 2026; Johansson ym. 2026). Työnantajat arvioivat tekoälyn olevan yksi merkittävimmistä työelämän muutosta ajavista tekijöistä (WEF 2025).

Nuoret näkyviksi ja ääni kuuluviin

Sofigate on yksi Tekoäly ja yhdenvertaisuus työyhteisöissä (ReiluAI) -hankkeen yhteistyökumppaneista, ja yrityksen Mahdotonta/Mahdollista -kokeilu tarjoaa konkreettisen esimerkin siitä, miltä tekoälyn reilu ja nuoria osallistava hyödyntäminen voi käytännössä näyttää.

Haastattelimme tätä artikkelia varten kahta kokeilussa mukana olevaa Haaga-Helia ammattikorkeakoulun opiskelijaa. Haastattelu ei tarjoa kattavaa kuvaa nuorten kokemuksista työelämässä laajemmin, mutta se avaa esimerkin kautta, mitä tällainen hyödyntäminen voi parhaimmillaan olla ja miltä se voi nuorista tuntua.

Sofigatella Junior Advisorin rooleissa työskentelevät Susanna Auramo ja Eemil Saari kokevat olevansa onnekkaita päästyään mukaan kokeiluun. Auramo kertoo sparranneensa jo hakuvaiheessa tekoälyn kanssa hioakseen hakemustaan. Saari puolestaan rakensi ystävänsä avustuksella oman tekoälyagentin osoittaakseen perehtyneisyytensä aiheeseen. Kuudesta nuoresta koostuvassa tiimissä he ovat päässeet tekemään monipuolisesti eri asioita ja toteuttamaan ideoitaan. He ovat kokeneet voivansa vaikuttaa konkreettisesti työelämään sen sijaan, että vain reagoisivat siihen.

Myönteisistä kokemuksista huolimatta molemmat kokevat työelämän hieman pelottavaksi. Tämä kokemus osoittaa, ettei yksittäinen myönteinen kokeilu itsessään poista rakenteellista epävarmuutta. Se voi tarjota turvallisen tilan harjoitteluun, mutta ei ratkaise sitä, miksi työelämä ylipäätään näyttäytyy nuorille pelottavana. Kokemus heijastaa myös laajempaa kansainvälistä trendiä, jossa nuoret työntekijät kokevat sekä optimismia että epävarmuutta tekoälyn ja teknologisen muutoksen vaikutuksista työelämään (Deloitte 2026).

Epävarmuuden keskellä on tärkeää löytää myönteisiä esimerkkejä ja aktiivisia toimijoita. Hyvät uutiset ovat kuitenkin harvassa niin yhteiskunnallisesti kuin maailmanlaajuisestikin. Tilanteeseen vaikuttaakseen Mahdotonta/Mahdollista -tiimi onkin osallistunut aktiivisesti keskusteluihin myös muiden sidosryhmien kanssa. Tällainen vuoropuhelu eri toimijoiden ja toimialojen välillä on tärkeää, jotta tekoälyhypestä päästäisiin käytännön kehittämiseen.

Opiskelijamme ovat esimerkiksi keskustelleet työ- ja elinkeinoministeriön edustajien sekä eri yritysten kanssa nuorten työllistämisestä. Lisäksi he ovat keskustelleet Helsingin kaupungin kanssa nuorten yrittäjyydestä ja sen tukemisesta. Auramo jakoi myös kokemuksiaan tapahtuman järjestämisestä, jolla pyrittiin käynnistämään kansallinen dialogi nuorten työllistymisen tueksi. Hän koki oppineensa paljon ja itseluottamuksensa kasvaneen haastavassa projektissa, jossa pääsi toimimaan oman mukavuusalueensa ulkopuolella.

Molemmat nuoret kokevatkin Mahdotonta/Mahdollista -kokeilun olevan erinomainen tapa kasvattaa omaa asiantuntijuutta ja kehittyä turvallisessa ilmapiirissä. Kokeilun aikana nuoria on pidetty tasavertaisina keskustelijoina, ja samalla he ovat päässeet omaksumaan aktiivisen oppijan roolin työelämän ytimessä. Molempien haaveena on jatkaa Sofigatella myös kokeilun jälkeen. Kokeilu päättyy syyskuussa 2026.

Vuoropuhelu nuorten ja työelämän välillä

Mahdotonta/Mahdollista -kokeilu toimii tulkkina kahteen suuntaan. Se tukee nuoria työnhaussa ja tekoälyn hyödyntämisessä, mutta myös laajemmin elämänhallinnassa.

Vaikka moni tämän päivän nuorista on kasvanut tekoälyn kyllästämässä ympäristössä, osaaminen vaihtelee huomattavasti. Joidenkin kohdalla syvällisempää ymmärrystä ei ole välttämättä päässyt syntymään lainkaan.

Myös yritys hyötyy kokeilusta. Ensinnäkin se saa ensikäden tietoa siitä, mitä tulevaisuuden ammattilaiset odottavat työelämältä, ja minkälaista tukea he tulevat tarvitsemaan uransa alkuvaiheessa. Toiseksi kokeilun saama positiivinen julkisuus on eduksi yrityksen brändille. Kokeiluun osallistuneet nuoret toimivat yrityksen brändilähettiläinä, ja heidän ylistävät sanansa parantavat Sofigaten työnantajamielikuvaa erityisesti nuorten keskuudessa.

Kokeilu paljastaa samalla osaamisvajeen, jota perinteinen koulutusjärjestelmä ei vielä täytä, mutta johon on opintojaksotarjonnan perusteella selvästi reagoitu. Nuoret oppivat rakentamaan ja hyödyntämään tekoälyagentteja käytännön tasolla vasta työelämässä. Siinä mielessä kokeilusta saadut opit pakottavat myös korkeakoulumaailman reagoimaan muutokseen. Pelkkä tietämys perusteista ei enää riitä, vaan valmistuvien opiskelijoiden on kyettävä rakentamaan omia tekoälyagentteja tukemaan ja tehostamaan työnkulkuja.

Käytännössä tämä tarkoittaisi tekoälysovellusten entistäkin vahvempaa integrointia osaksi opintojaksojen tehtäviä ja opintosuunnitelmia. Samalla kehittyvä teknologia pakottaa korkeakouluja päivittämään tapojaan testata opiskelijoiden osaamista. Esimerkiksi Moodlessa tehtävä monivalintatentti on auttamattomasti vanhentunut menetelmä, koska opiskelijat voivat syöttää kokonaisia oppikirjoja suurille kielimalleille, jotka kykenevät vastaamaan haastaviinkin kysymyksiin vain sekunneissa.

Nuorten tekoälyosaaminen on polarisoitunutta

Mahdotonta/Mahdollista -tiimi on ilmoittanut halukkuudestaan tehdä yhteistyötä korkeakoulujen kanssa. He ovat jo järjestäneet kouluissa ja oppilaitoksissa erillisiä työpajoja, joissa nuoret ovat päässeet harjoittelemaan promptausta ja agenttien rakentamista kokeneempien nuorten johdolla. Teknisten taitojen ohella työpajoissa on tuettu myös omien vahvuuksien tunnistamista ja sanoittamista urasuunnittelun tueksi.

Haastateltavamme näkevät nuorten tekoälyosaamisen olevan tällä hetkellä hyvin polarisoitunutta: osa hallitsee tekoälyn käytön, mutta enemmistöllä on vain pintapuolinen ymmärrys. Silti juuri nuorten pitäminen mukana kehityksessä on avainasemassa, kun Suomi navigoi tekoälyn työelämälle aiheuttamassa disruptiossa, jonka uskotaan tekevän monista vanhoista toimintatavoista tarpeettomia. He katsovat nuorten kuuntelemisen ja osallistamisen olevan välttämätön edellytys tulevaisuuden kestävälle työelämälle.

Kokeiluun osallistuvien opiskelijoidemme havainnot ovat linjassa tutkimusten ja EU:n tekemien havaintojen kanssa. Nuorten ja aikuisten digitaaliset taidot jakautuvat useisiin eri tasoihin, eivätkä näin ollen muodosta yhtenäistä digitaalisten taitojen sukupolvea, vaikka julkiseen keskusteluun onkin juurtunut käsite diginatiiveista (Euroopan komissio 2022; Bennett, Maton & Kervin 2008). EU:n mukaan digitaalisten taitojen taso vaihtelee merkittävästi paitsi maiden myös eri väestöryhmien välillä, mikä antaa viitteitä tekoälyosaamisen polarisoitumisesta (Eurostat 2025).

Tämä yhteneväisyys vahvistaa hanketimissä käsitystämme siitä, että polarisaatio ei ole vain tilastollinen ilmiö, vaan myös nuorten itsensä arkielämässä tunnistama todellisuus, ja juuri siksi vertaisoppimiseen perustuvat mallit, kuten Mahdotonta/Mahdollista, voivat olla tehokas tapa kaventaa kuilua ja edistää hyötyjen tasaisempaa jakautumista eri nuorten ryhmien välillä.

Seuraavan sukupolven työelämä

Tilastokeskuksen (2026b) mukaan pitkään työttömien alle 25-vuotiaiden määrä on moninkertaistunut viimeisen viiden vuoden aikana, ja se kasvaa selvästi kokonaistyöttömyyttä nopeammin. Tämä kertoo syrjäytymisestä sekä koulutuksen ja työelämän välisen yhteyden heikentymisestä. Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että koulutuksesta työelämään siirtyminen on muuttunut aiempaa epävarmemmaksi erityisesti teknologisen murroksen aikana (OECD 2025; Eurofound 2024).

Fakta kuitenkin on, että nuoria tulisi saada entistä enemmän ja helpommin työelämään, mutta rakenteet muuttuvat valitettavan hitaasti. Tutkijoiden mukaan nuorten ja vastavalmistuneiden on yhä vaikeampi kiinnittyä työelämään heti valmistumisensa jälkeen (Pyöriä ym. 2026). Syiksi mainitaan muun muassa työmarkkinoiden pirstaloituminen sekä työnantajien entistä korkeammat rekrytointivaatimukset (em. 2026).

Suomessa tarvitaan entistäkin enemmän kommunikaatiota oppilaitosten, opiskelijoiden ja työnantajien kesken, jotta tutkinnot vastaisivat aikaisempaakin paremmin työelämän tarpeisiin ja odotuksiin.

Tekoälyn nopean kehityksen vuoksi yhteiskunnalla ei ole varaa odottaa. Siksi kannustamme yrityksiä olemaan rohkeita ja palkkaamaan nuoria, jotta löytäisimme yhteisiä ratkaisuja tekoälyn hyödyntämiseen sekä työelämän kehittämiseen pohjoismaisten arvojen mukaisesti.

Mahdotonta/Mahdollista -kokeilu osoittaa, että oikea tuki ja luottamus voivat muuttaa epävarmuuden voimavaraksi. Kun nuoret otetaan mukaan ratkaisemaan huomisen haasteita, niin kaikki hyötyvät – nuoret, yritykset ja koko yhteiskunta.

Kuva: Haaga-Helia