Ajatuspajan voi parhaimmillaan määritellä yhteisölliseksi tilaksi, jossa osallistujat tarkastelevat tiettyä asiaa erilaisista näkökulmista ja jakavat osaamistaan ja oivalluksiaan. Haaga-Helian uusi Ihmiset, kulttuuri ja johtaminen -ajatuspaja haluaa koota yhteen aiheesta kiinnostuneet henkilöt. Ajatuspaja on HR ja johtaminen osaamisalueen ylläpitämä osallistava foorumi, joka kutsuu yhteiseen keskusteluun ja antaa mahdollisuuden uuden oppimiseen.
Ajatuspaja ei synny hetkessä. Se on prosessi, jossa ideat, ihmiset ja rakenteet muovautuvat vähitellen yhteiseksi oppimisen ja kehittämisen tilaksi. Kun Haaga-Helian HR ja johtamisen opetustiimissä ryhdyttiin pohtimaan ensimmäisen Ihmiset, kulttuuri ja johtaminen ajatuspaja -toiminnan käynnistämistä, oli taustalla syvä halu luoda paikka, jossa henkilöstö voisi kohdata, keskustella ja rakentaa uutta ymmärrystä ihmisten ja organisaatiokulttuurin teemoista.
Yhteisöllinen oppiminen ajatuspajatoiminnan keskiössä
Yhteisöllinen oppiminen tarkoittaa oppimista, joka syntyy ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Siinä oppiminen ei perustu pelkästään yksilön omaan työskentelyyn, vaan pienryhmän jäsenten keskinäiseen keskusteluun, ajatusten jakamiseen ja yhteiseen toimintaan. (Aaltola ym. 2022.) Ajatuspajan yhteisöllistä oppimista voisi tarkentaa kuvaamalla sitä dynaamiseksi oppimisyhteisöksi.
Yhteisöllisenä oppiminen rakentuu yhteisen ajattelun ja kokemusten jakamisen perustalle. Yhteisöllisessä oppimisessa keskeistä on vertaisoppijoista muodostuva verkosto (Fredriksson & Saarivirta 2015). Esimerkiksi ammatillisen johtamistyön kehittymisessä ilmiö on kuitenkin monialaisempi, ja johtajuuden oppiminen voi rakentua aktiivisesta verkostomaisesta vuorovaikutuksesta erilaisten toimijoiden kanssa, esimerkiksi organisaation sisäisissä ja/tai ulkoisissa sidosryhmissä.
Ajatuspajatoimintaan osallistumisen myötä ammatillinen kehittyminen voi näkyä lopulta konkreettisina muutoksina esimerkiksi Haaga-Helian johtamisen kehittymisenä.
Kollegiaalinen dialogi ja yhteinen tahto
Ajatuspajan synnyttäminen ei olisi ollut mahdollista ilman henkilöstön yhteistä keskustelua. Eri kokoonpanoissa ja tilanteissa käytiin monia pohdintoja siitä, miten Haaga-Helian eri opetuksen suuntautumiset, muun muassa johtaminen, HR, viestintä, palveluliiketoiminta ja pedagogiikka, voisivat kohdata uudella tavalla.
Näissä keskusteluissa nousi esiin yhteinen oivallus: organisaation ihmiset ja kulttuuri vaikuttavat koko organisaation toimintaan, kehittymiseen ja kykyyn oppia. Siksi ne eivät ole vain henkilöstöjohtamisen yksittäisiä osa-alueita, vaan keskeinen osa organisaation menestymistä.
Kollegat eri kampuksilta toivat esiin tarpeen löytää tila, jossa voidaan yhdessä tutkia, mitä tarkoittaa inhimillinen, oppiva ja kulttuurisesti tietoinen työyhteisö. Näistä keskusteluista rakentui ajatus yhteisestä alustasta, jossa kukaan ei ole valmis asiantuntija, vaan jokainen on oppija ja ajattelija – yhteisen ymmärryksen rakentaja.
Haaga-Helia Online -ympäristö tarjosi luontevan kotipesän ajatuspajalle. Sen digitaalinen rakenne mahdollistaa ajasta ja paikasta riippumattoman osallistumisen, mutta vielä tärkeämpää on sen pedagoginen potentiaali: kyky tukea yhteisöllistä tiedonmuodostusta ja reflektiota. Näin syntyi virtuaalinen tila, joka yhdistää oppimisen, vuorovaikutuksen ja yhteisen ajattelun.
Oppiminen ja johtaminen ajatuspajan kontekstissa
Ajatuspajamme toimii oppimisen tilana, jossa tiedon liikkuminen, jakaminen ja kyseenalaistaminen ovat suotavaa. Se haastaa perinteisen käsityksen asiantuntijuudesta: tieto ei asu yksittäisen henkilön päässä, vaan se syntyy vuorovaikutuksessa, reflektiossa ja yhteisissä kokeiluissa.
Ajatuspajan toimintaa ohjaa ajatus jaetusta johtajuudesta ja siitä, että jokainen osallistuja voi omalla toiminnallaan vaikuttaa siihen, mitä opimme ja mihin suuntaan kehitämme yhteistä ajatteluamme. Jaettu johtajuus on yhdessä tekemistä (Spiik & Sillanpää 2022). Tämä tekee ajatuspajasta paitsi kehittämisen myös merkityksellisen yhteisöllisen oppimisen tilan.
Haaga-Helian ensimmäisen ihmiset, kulttuuri ja ajatuspaja -toiminnan käynnistäminen voi olla vasta alku. Se on eräänlainen kulttuurinen kokeilu, joka rakentaa siltoja yksiköiden, asiantuntijuuksien ja ihmisten välille. Prosessi jatkuu elävänä ja oppivana.
Ajatuspajamme on kutsu yhteiselle ajattelulle. Kutsu pysähtyä, kysyä ja rakentaa sellaista organisaatiokulttuuria, jossa ihmiset, oppiminen ja yhdessä kehittyminen ovat aidosti keskiössä.
Lähteet
Aaltola, P., Lainema, K., Laajala, M., Hämäläinen, R., Manninen, A., & Koponen, S. 2022. Tiedosta tekoihin: Vuorovaikutus ja yhteisöllinen oppiminen johtajien koulutuksessa. Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 24(1), 27-43.
Fredriksson, M., & Saarivirta, T. 2015. Johtaminen eilen ja tänään – Johtamisen rooli oppimisen mahdollistajana. Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 17(1), 7–20.
Spiik, K., & Sillanpää, E. 2022. Yhteisöohjautuvuus: Jaettu johtajuus. Karlex.
Kirjoittaja on käyttänyt tekoälyä avukseen sisällön muotoilussa.
Kuva: Shutterstock