Horisontti Eurooppa ammattikorkeakoulujen oppimisympäristönä

Horisontti Eurooppa on jo vakiintunut toimintaympäristö yliopistoille ja tutkimusorganisaatioille (European Commission n.d.). Ammattikorkeakouluille se on edelleen vieraampi pelikenttä, joka hahmottuu ehkä paremmin oppimisprosessina: välineenä, jolla rakennetaan osaamista, kansainvälisiä kumppanuuksia sekä strategista ymmärrystä TKI-toiminnasta ja sen mahdollisuuksista.

Haaga-Heliassa vuonna 2025 toteutettu Horisontti-teemavuosi teki rahoitusohjelmaa tutummaksi ja toi samalla organisaation oppimisen näkyväksi. Näihin kokemuksiin peilaten tarkastelen tässä kirjoituksessa Horisontti Eurooppa -rahoitusohjelmaa ammattikorkeakoulujen strategisena oppimisympäristönä ja pohdin, millaisia mahdollisuuksia tuleva ohjelmakausi 2028–2034 voi tarjota ammattikorkeakouluille.

Kirjoitus on suunnattu erityisesti ammattikorkeakoulujen TKI-johdolle ja TKI-toimijoille, jotka osallistuvat kansainväliseen TKI-hanketoimintaan. Artikkeli tarjoaa näkökulmia siihen, miten Horisonttiin osallistuminen voi tukea organisaation kehittymistä.

Uudet mahdollisuudet edellyttävät uusia valmiuksia

TKI-toimintaa halutaan vahvistaa sekä Suomessa että Euroopassa, ja Horisontti Eurooppa -puiteohjelma on tässä keskeinen EU-tason instrumentti, joka rahoittaa huippututkimusta, koulutusta, kansainvälistä liikkuvuutta sekä yritysten tuotekehitystä, innovaatioiden skaalausta ja kansainvälistä kasvua (Business Finland n.d.; European Commission n.d.).

Ohjelma avaa myös ammattikorkeakouluille yhä enemmän mahdollisuuksia, mutta niiden hyödyntäminen edellyttää organisaatiolta rahoituksen tuntemusta, osaamisen kehittämistä, verkostoitumista sekä kykyä toimia kansainvälisissä hankkeissa (Maxenius 2024). Näiden valmiuksien vahvistamiseen on viime vuosina panostettu useissa ammattikorkeakouluissa esimerkiksi kehittämällä TKI-henkilöstön osaamista ja vahvistamalla tutkimuspalveluita. Haasteita on kuitenkin edelleen erityisesti kansainvälisten verkostojen rakentamisessa ja hankekonsortioihin mukaan pääsemisessä (Business Finland 2024).

Horisontti strategisena oppimisympäristönä

Horisontti Eurooppa nähdään usein kilpailtuna ja arvostettuna rahoitusohjelmana, jossa huomio kohdistuu hakemusmääriin, läpimenoprosentteihin ja voitettuihin euroihin (European Parliament 2025). Tällainen lähestymistapa jää kuitenkin ammattikorkeakoulujen näkökulmasta kapeaksi ja ehdotankin, että Horisontti-ohjelmaa voi tarkastella myös strategisena oppimisympäristönä – kokonaisuutena, joka muokkaa organisaation toimintatapoja, osaamista ja ymmärrystä kansainvälisestä TKI-toiminnasta. (European Commission n.d.; UAS4EUROPE 2024).

Horisontti-hankkeisiin osallistuminen edellyttää pitkäjänteistä suunnittelua, ennakointia ja kykyä toimia kansainvälisissä verkostoissa (UAS4EUROPE 2024). Keskeistä on kuitenkin se, että osallistumisen merkitys ei rajoitu yksittäisiin hankkeisiin, vaan liittyy siihen, miten organisaatio kehittää omaa osaamistaan ja asemaansa kansainvälisessä TKI-toiminnassa. Osallistuminen ohjaa organisaatioita myös tarkastelemaan omaa profiiliaan:

• Missä teemoissa olemme uskottavia toimijoita?
• Millaisissa rooleissa voimme tuottaa lisäarvoa?
• Keiden kanssa kannattaa rakentaa kumppanuuksia?

Tämä edellyttää myös valintoja ja painotuksia, sillä uskottava profiili rakentuu siten, että organisaatio tunnistaa omat vahvuutensa, tekee niihin perustuvia rajauksia ja toimii tavoitteellisesti niiden pohjalta.

Horisontti ei siis ainoastaan rahoita toimintaa, vaan ohjaa myös organisaation oppimista ja priorisointia konkreettisella tavalla. Jo hakemukseen valmistautuminen ja hakuprosessi kehittävät osaamista, vahvistavat verkostoja ja lisäävät ymmärrystä siitä, mitä kansainvälisessä hanketoiminnassa menestyminen edellyttää.

Ammattikorkeakouluissa vielä hyödyntämätöntä potentiaalia

Valtaosa Suomeen kotiutetusta Horisontti-rahoituksesta kohdentuu yliopistoille ja tutkimuslaitoksille, kun taas ammattikorkeakoulujen osuus on pieni, mutta kasvussa (Business Finland 2024). Ammattikorkeakoulujen osallistuminen rahoitusohjelmaan on yliopistoja suppeampaa ja kohdennetumpaa. Tämä ei kuitenkaan ole ongelma, sillä kaikki Horisontti-rahoitus ei ole ammattikorkeakouluille tarkoituksenmukaista eikä osallistumisen tarvitse kattaa koko ohjelman laajuutta.

Ammattikorkeakoulut osallistuvat tyypillisesti hankkeisiin, joissa etsitään ratkaisuja laaja-alaisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Näissä hankkeissa liikutaan usein tutkimuksen ja käytännön rajapinnassa, ja tulokset kytkeytyvät suoraan käytännön ratkaisuihin (Business Finland 2024). Juuri tässä kontekstissa ammattikorkeakoulujen vahvuudet korostuvat: tiiviit yhteydet työelämään, kokemus yritysyhteistyöstä sekä käytännönläheinen kehittämisote tuovat hyvän lisän hankekonsortioon (Maxenius 2024; Arene 2025; UAS4EUROPE 2024).

Ammattikorkeakoulut voivatkin toimia esimerkiksi sillanrakentajina, jotka varmistavat, että hankkeiden tulokset ovat hyödynnettävissä käytännössä (Kohtamäki & von Boguslawski 2024).

Keskeinen kysymys ei siis ole se, pitäisikö ammattikorkeakoulujen olla Horisontissa mukana, vaan missä rooleissa ja millä tavoin osallistuminen tukee organisaation pitkän aikavälin tavoitteita. Partneriroolit, asteittainen eteneminen ja oppiminen kansainvälisissä konsortioissa ovat monelle ammattikorkeakoululle realistinen ja perusteltu lähtökohta.

’Kyytiin pääseminen’ ei merkitse toissijaisuutta, vaan mahdollisuutta rakentaa uskottavuutta, kokemusta ja verkostoja hallitusti.

Horisontti käytännössä – kokemuksia Haaga-Heliasta

Haaga-Heliassa vuosi 2025 oli Horisontti-teemavuosi, jonka tavoitteena oli vahvistaa Horisontti-osaamista, lisätä ymmärrystä rahoitusohjelman mahdollisuuksista sekä madaltaa kynnystä osallistua hankehakuihin.

Teemavuoden aikana panostettiin erityisesti henkilöstön osaamisen kehittämiseen, sopivien hakujen tunnistamiseen, hakemusten sparraukseen sekä kansainvälisten kumppanuuksien rakentamiseen. Lisäksi Haaga-Helia osallistui ennätysmäärään Horisontti-hakemuksia ja on nyt mukana kolmessa rahoituksen saaneessa hankkeessa, jotka käynnistyvät vuoden 2026 aikana. Tämä kertoo selkeästä kasvusta ja kehityksestä.

Hakuaktiivisuuden lisäksi ymmärrys Horisontti-hankkeiden vaatimuksista, aikatauluista ja kumppanuuksien dynamiikasta on syventynyt, ja organisaation itsevarmuus sekä kyky tunnistaa sopivia rooleja kansainvälisissä konsortioissa on vahvistunut.

Teemavuoden kokemukset osoittavat, että oppiminen tapahtuu nimenomaan tekemisen kautta, myös niissä tilanteissa, joissa valmistelutyö ei johda myönteiseen rahoituspäätökseen. Jo hakuprosessiin osallistuminen kehittää osaamista, vahvistaa verkostoja ja parantaa valmiuksia kansainväliseen TKI-toimintaan. Osaamisen kehittyminen ja onnistuminen Horisontti-hakemisessa kytkeytyvät näin tiiviisti toisiinsa, sillä aktiivinen osallistuminen vahvistaa valmiuksia, jotka puolestaan parantavat edellytyksiä menestyä kilpailussa Horisontti-rahoituksesta.

Kokemukset osoittavat myös, että oppiminen ei synny itsestään, vaan edellyttää tietoista organisointia ja tukea. Keskeisessä roolissa ovat tutkimuspalveluiden kaltaiset tukitoiminnot, jotka kokoavat ja kehittävät osaamista ja toimivat monipuolisesti hankevalmistelun tukena.

Kohti uutta ohjelmakautta – FP10:n keskeiset muutokset

Horisontti-rahoituksen seuraavan ohjelmakauden (FP10, 2028–2034) valmistelu on jo käynnissä. Euroopan komissio on esittänyt uuden puiteohjelman budjetiksi noin 175 miljardia euroa, mikä merkitsisi huomattavaa kasvua nykyisen ohjelman noin 95 miljardin euron budjettiin verrattuna (European Commission 2025).

Puiteohjelman painotuksissa on nähtävissä selkeä kehityssuunta: innovaatioiden rooli vahvistuu, tutkimuksen ja taloudellisen kilpailukyvyn välinen kytkentä tiivistyy ja vaikuttavuuden merkitys korostuu entisestään (European Commission 2025; European Parliament 2025; UAS4EUROPE 2024). Tämä viittaa siihen, että tutkimuksen rinnalla keskiöön nousee yhä vahvemmin kyky soveltaa, skaalata ja hyödyntää tuloksia käytännössä. Kehityssuunta on erityisen merkityksellinen ammattikorkeakouluille.

Keskusteluissa korostuvat myös tavoitteet hankebyrokratian keventämisestä ja prosessien sujuvoittamisesta (European Commission 2025). Rahoitussääntöjen yksinkertaistaminen, prosessien nopeuttaminen ja hallinnollisen taakan vähentäminen helpottaisivat hanketyötä sekä valmistelu- että toteutusvaiheessa. Mikäli nämä tavoitteet toteutuvat, Horisontti voi tulla saavutettavammaksi entistä laajemmalle joukolle toimijoita.

Lisäksi vahvistuu suunta, jossa painopiste siirtyy yhä selkeämmin vaikuttavuuteen, yhteistyöhön ja tutkimustulosten käytännön hyödyntämiseen – juuri niihin tekijöihin, joissa ammattikorkeakouluilla on luonteva rooli ja osaamista (European Commission 2025; UAS4EUROPE 2024). Ammattikorkeakoulujen näkökulmasta keskeistä onkin kyky asemoitua tässä kehityksessä tunnistamalla omat vahvuusalueet ja rakentamalla niiden varaan pitkäjänteistä osallistumista Horisontti-ohjelmaan.

Johtopäätöksiä ammattikorkeakouluille

Olen edellä esittänyt, että Horisontti Eurooppa on ammattikorkeakouluille enemmän kuin rahoituslähde, sillä se on myös TKI-toiminnan oppimista tukeva laajempi viitekehys, joka muokkaa toimintaa ja osaamista pitkällä aikavälillä.

Kirjoituksen keskeiset huomiot voidaan tiivistää seuraavasti.

Kuva: Shutterstock