Ensiaskeleet systeemiajatteluun ja tulevaisuudessa navigointiin

Systeeminen kyvykkyys helpottaa tulevaisuudessa ja epävarmuudessa navigointia. Vahvistaaksemme suomalaisen asiantuntijan systeemiosaamista ja kehittääkseemme systeemisen ajattelun taitoja sekä kannustaaksemme systeemiseen toimijuuteen loimme Haaga-Helian ja Laurean yhteistyössä Ensiaskeleet systeemiajatteluun -opintokokonaisuuden molempien korkeakoulujen avoimen oppimisen tarjontaan.

Työelämän muutos vaatii systeemistä ajattelua

Yhteinen Systeemitoimijuuden koulutusmalli työelämälle -hankkeemme lähti liikkeelle huomiosta, että työelämä on viime vuosina muuttunut epävarmemmaksi ja monitahoisemmaksi. Arjessa vastaan tulevien ilmiöiden kompleksisuus – asioiden ilmaantuvuus, vaikeaselkoisuus ja kytköksellisyys – luovat toimintaympäristöön vaikeaselkoisuutta, epävakautta ja ennakoimattomuutta.

Reduktionistiset ja mekanistiset ratkaisumallit eivät enää riitä tämän päivän kompleksisessa maailmassa ja monitahoisessa työelämässä. Kun samanaikaisia muutoksia on paljon, ei vaihtoehtojen järjestelmällinen vertailu ole helppoa sillä seurauksella, että päätöksenteko yksinkertaistuu ja työntekijät ulkoistavat itsensä muutoksen ulkopuolelle.

Epävarmuudessa toimiminen passivoi. (Tanner s.a.b.) Näin organisaatiot menettävät ison osan työntekijöidensä potentiaalista. Ratkaisujen on oltava monitasoisempia kuin aiemmin, eli tarvitsemme nopeavaikutteisten toimien lisäksi myös hitaammin eteneviä rakenteellisia muutoksia (Tanner s.a.a.).

Monitahoiset muutokset eivät koske ainoastaan organisaatioita vaan koko yhteiskuntaa. Sitra julkaisi alkuvuodesta Megatrendit 2026 -selvityksen (Dufva, Kiiski-Kataja & Lähdemäki-Pekkinen 2026) siitä, kuinka murrosteknologiat mullistavat työn, tiedon ja päätöksenteon perusteita maailmanjärjestyksen murroksen ja ympäristökriisin ohella. Raportin keskeinen viesti on, että megatrendien muodostama kokonaisuus ei vaadi vain yksittäisiä sopeutuksia, vaan laajempaa uudistumista.

Suomi on ollut liki 20 vuotta ilman talouskasvua (Pohjola 2025). Myös tämä kertoo kasvun haasteen olevan ennen kaikkea systeeminen. Systeeminen ongelma tarkoittaa, että mikään yksittäinen korjaus ei tule muuttamaan kokonaiskuvaa. (Tanner s.a.a.)

Systeemiajattelu on nostettu sellaiseksi työelämän ydintaidoksi, jonka merkityksen arvioidaan tulevaisuudessa lisääntyvän entisestään. Teknologistuvassa toimintaympäristössä systeemiajattelu nähdään keskeisenä siltana teknisen osaamisen ja inhimillisen päätöksenteon välillä. (World Economic Forum 2025.)

Myös OECD (2024) on korostanut selvityksessään, että työskentely älykkään teknologian kanssa edellyttää ennen kaikkea koordinoivaa, kontekstuaalista ja ihmisten välistä osaamista. Pelkkä tekninen erinomaisuus ei kuitenkaan riitä, jos ratkaisut eivät sovi osaksi käyttäjien arkea ja arvoja (Monat, Gannon & Amissah 2022).

Hankkeemme lähtökohtana oli oletus, että tarvittavien muutostoimien tunnistaminen vaatii systeemiosaamista ja systeemistä uudistumista. Systeemiajattelu tarjoaisi kokonaiskuvan, jonka avulla tulevaisuuden kyvyt, kuten luovuus, analyyttisyys ja vuorovaikutus, pääsisivät oikeuksiinsa. Jotta organisaatiot pystyisivät mukautumaan jatkuvaan muutokseen, tarvitsee jokainen työntekijä systeemiajattelun taitoja navigoidakseen kompleksisuudessa (Hujala & Ollila 2022). Erityisen tärkeää on, että asiantuntijat ja johtajat osaavat tunnistaa keskinäisiä riippuvuuksia vuorovaikutusketjujen sisällä niin organisaation ulko- kuin sisäpuolellakin (Lundvall 2023).

Systeemitoimijuuden rakentuminen

Hankkeessa kuitenkin tiedostimme, että pelkät systeemiajattelun taidot eivät riitä uudistumisen välineeksi, vaan aktiivinen työelämän uudistaminen tarvitsee jokaiselta organisaation jäseneltä myös systeemistä toimijuutta.

Systeeminen toimijuus tarkoittaa kykyä toimia tarkoituksellisesti osana laajempia sosiaalisia ja organisatorisia järjestelmiä. Se on kyky nähdä oma toiminta suhteessa ympäröivään kokonaisuuteen, tunnistaa vaikutussuhteita ja arvioida tietoisesti, miten omat valinnat voivat vaikuttaa systeemin toimintaan. (Schürer 2026.)

Työelämässä toimijuus näkyy esimerkiksi siinä, että työntekijät eivät passivoidu muutoksessa, vaan heillä on kykyä tehdä itse aktiivisia valintoja keskeneräisessä ja epävarmassa maailmassa (Tanner s.a.b.). Toimijuus on ennen kaikkea arjessa tapahtuvaa ja näkyvää toimeenpanoa toivottujen vaikutusten aikaansaamiseksi. Systeeminen toimijuus rakentuu usein vähitellen kokemuksen, ajattelun ja käytännön toiminnan kautta.

Päädyimme kuvaamaan systeemisen toimijuuden kehitystä seuraavan neljän askeleen kautta.

• Systeeminen mieli
  Se tarkoittaa tapaa nähdä maailma kokonaisuuksina. Kun systeeminen mieli alkaa kehittyä, emme tarkastele ilmiöitä enää vain yksittäisinä tapahtumina. Sen sijaan alamme havaita, että monet tilanteet syntyvät useiden tekijöiden vuorovaikutuksesta. Esimerkiksi työpaikalla saatamme huomata, että tiimin kuormitus ei johdu vain yksittäisistä tehtävistä, vaan myös aikatauluista, viestinnästä, rooleista ja päätöksenteon tavoista. Tilanne ei ole yhden ihmisen tai yhden päätöksen seurausta, vaan osa laajempaa kokonaisuutta.
• Systeemiajattelija
  Tässä vaiheessa opimme hahmottamaan järjestelmien rakennetta tarkemmin. Alamme pohtia, miten ilmiöt liittyvät toisiinsa, missä kulkevat vaikutussuhteet ja millaiset palautekehät ohjaavat järjestelmän toimintaa. Tehokkailla systeemiajattelijoilla on yleensä avoin mieli ja he ajattelevat kokonaisvaltaisesti. He ymmärtävät miksi jotkut ongelmat toistuvat ja miksi ratkaisut eivät aina tuota odotettua lopputulosta. Esimerkiksi organisaatiossa voidaan huomata, että kiire lisää virheitä, virheet lisäävät tarkastamista ja tarkastaminen lisää entisestään kiirettä. Systeemiajattelija ymmärtää, että kyse on palautekehästä, joka ylläpitää tilannetta.
• Systeemitoimija
  Tässä vaiheessa systeeminen ajattelu alkaa näkyä tavassa, jolla toimimme arjessa. Emme tarkastele vain omaa tehtäväämme, vaan myös sitä, miten oma toiminta liittyy muihin ihmisiin ja laajempiin kokonaisuuksiin. Systeemitoimija toimii järjestelmän sisällä ja huomioi sen vaikutussuhteita omassa toiminnassaan. Esimerkiksi kokouksessa toimija ei keskity vain omaan puheenvuoroonsa, vaan myös siihen, miten keskustelu etenee, ketkä osallistuvat ja millainen ilmapiiri keskustelussa syntyy.
• Systeemitoimijuus
  Kehityksen viimeinen askel tarkoittaa kykyä ja mahdollisuutta vaikuttaa järjestelmän toimintaan. Systeeminen toimijuus ei tarkoita järjestelmien täydellistä hallintaa, vaan kykyä tunnistaa tilanteita, joissa oma toiminta voi muuttaa vuorovaikutusta, avata uusia mahdollisuuksia tai ohjata kehitystä hieman eri suuntaan. Usein vaikutus syntyy pienistä teoista, jotka muuttavat järjestelmän dynamiikkaa. Esimerkiksi yksi ihminen voi muuttaa kokouksen kulkua kysymällä uudenlaisen kysymyksen, tuomalla esiin eri näkökulman tai kutsumalla mukaan jonkun, jonka ääni ei yleensä kuulu keskustelussa.

Muita systeemisyyden kehityksessä huomioitavia tekijöitä

Päädyimme hankkeessa kehittämään systeemistä kyvykkyyttä mahdollisimman kokonaisvaltaisesti ja tarkkaan rajatussa kokonaisuudessa. Systeemisyyden oppiminen edellyttää seuraavien tekijöiden huomioimista.

Ensin on opittava tunnistamaan systeemien keskeisiä elementtejä ja vaikutussuhteita, minkä jälkeen ymmärrys alkaa laajentua kohti kokonaisuuksien hahmottamista. Oppimisen kannalta olennaista on sitoa käsitteet käytännön tilanteisiin. Pelkkä teoria ei vielä rakenna systeemistä toimijuutta, vaan oppijan on alettava tarkastella ilmiöitä todellisten tai todellisuutta muistuttavien esimerkkien kautta sekä rakentaa itse yhteyksiä asioiden välille. (Alford ym. 2025; Thian, Ng & Yoon 2026; Demssie ym. 2023; Ben-Zvi Assaraf & Orion 2005.)

Toiseksi oppiminen edellyttää usein ajattelutavan muutosta, jotta huomio voi siirtyä yksittäisistä tapahtumista ilmiöiden välisiin suhteisiin. Tämä tarkoittaa monimutkaisuuden hyväksymistä: kaikkiin ongelmiin ei ole suoraviivaisia ratkaisuja, eikä tilanteita voida ymmärtää vain yhden näkökulman kautta. Systeeminen ajattelu vaatii kykyä tarkastella ilmiöitä samanaikaisesti esimerkiksi yksilön, yhteisön, organisaation ja yhteiskunnan tasolla. (Alford ym. 2025; Thian, Ng & Yoon 2026.)

Kolmanneksi systeemikielen haltuunotto on erityisen tärkeää. Ennen kuin voimme ratkaista monimutkaisia haasteita, meidän on opittava nimeämään niitä ja niihin liittyviä asioita. (Elsawah, Ho & Ryan 2022.) Systeemiajatteluun liittyy myös runsaasti englanninkielistä käsitteistöä, mikä voi tehdä aiheesta vaikeasti lähestyttävän.

Systeemitoimijuuden koulutusmallin pääteemat

Systeemisen kyvykkyyden kehittämisen taustalla oli rakentaa systeemistä mieltä aina toimijuuden tasolle asti. Keskeisenä oli käsitellä abstrakteja teemoja suomen kielellä, mahdollisimman konkreettisesti ja helposti lähestyttävällä tavalla.

Laajasta systeemiseen kyvykkyyteen sivuavasta materiaalista poimimme opintokokonaisuuteen seuraavat toisiinsa liittyvät viisi pääteemaa. Teemat pohjustavat systeemistä osaamista askel kerrallaan alkaen tämän hetken työelämän tiedostamisesta, systeemisen näkökulman kehittymisen kaaresta ja tulevaisuuden näkymistä päättyen oman työelämän systeemisen näkökulman ja systeemisten ongelmien tunnistamiseen ja toimijuuden ottamiseen.

Osa 1: Poukkoilu epävarmuudessa
Oppimispolku alkaa epävarmuuden kohtaamisesta. Systeeminen ajattelu käynnistyy usein tilanteesta, jossa ilmiöt näyttäytyvät sekavina, ristiriitaisina ja vaikeasti hallittavina. On hyväksyttävä, että monet työelämän ja yhteiskunnan haasteet ovat luonteeltaan viheliäisiä, joihin ei ole yksiselitteisiä ratkaisuja.

Osa 2: Kronikka
Tämän jälkeen tarkastellaan systeemiajattelun taustaa ja kehitystä. Kronikka-osuudessa rakennetaan ymmärrystä siitä, miten systeeminen ajattelu ja sen keskeiset teoriat ovat syntyneet. Menneisyyden, nykyhetken ja tulevaisuuden välisten yhteyksien tunnistaminen voi auttaa muodostamaan ymmärryksen sille, mitä systeeminen ajattelu käytännössä on.

Osa 3: Zydeemi
Kolmannessa vaiheessa huomio siirtyy systeemin käsitteeseen. Opitaan ymmärtämään systeemien osia, prosesseja ja vuorovaikutussuhteita. Samalla opetellaan tunnistamaan systeemien rajoja sekä ymmärtämään, että yksittäisiä ilmiöitä ei voida tarkastella irrallaan niiden ympäristöstä. 

Osa 4: Kompastuskivinä ongelmat
Neljännessä vaiheessa syvennytään ongelmien erilaiseen luonteeseen hyödyntämällä Cynefin-mallia jäsentämään eroa yksinkertaisten, monimutkaisten, kompleksisten ja kaoottisten tilanteiden välillä. Tavoitteena on auttaa tunnistamaan, milloin ongelma voidaan ratkaista suoraviivaisesti ja milloin tilanteen ymmärtäminen edellyttää systeemistä lähestymistapaa.

Osa 5: Minä systeemitoimijana
Kokonaisuuden viimeisessä vaiheessa tarkastelu kohdistuu omaan itseensä systeemisenä toimijana. On olennaista pohtia omaa rooliaan osana erilaisia järjestelmiä sekä tunnistamaan tilanteita, joissa omalla toiminnalla voidaan vaikuttaa vuorovaikutukseen, päätöksentekoon ja systeemin kehityssuuntaan. Jokaiselle tulisi olla kykyä tarkastella omia oletuksia, valintoja ja vaikutuksia suhteessa laajempaan kokonaisuuteen.

Systeemikyvykkyyttä on rakennettava tietoisesti

Vaikka systeemiajattelusta on puhuttu jo vuosikaudet, on sen käytännön soveltaminen työelämässä ollut kapeaa ja puutteellista. Hankkeessa vastasimme puutteeseen tarjoamalla suomenkielisen, käytännönläheisen, toimialasta riippumattoman kaikille saatavilla olevan opintokokonaisuuden.

Tuimme koko työyhteisön systeemisen kyvykkyyden kehittymistä tarjoamalla fasilitiointiohjeita tiiminvetäjille ja esihenkilöille. Tavoitteenamme oli, että yhteisen keskustelun avulla olisi mahdollista lisätä koko työyhteisön keskinäistä ymmärrystä ja yksilöiden omaa roolia isossa kokonaisuudessa. Koko työyhteisön parantunut systeemikyvykkyys auttaa osaltaan nostamaan suomalaisen työelämän kokonaisvaltaista tuottavuutta kompleksisissa muutoksissa.

Opintokokonaisuus tarjoaa ohjeet myös korkeakoulutuksen ja ammatillisen oppilaitosten opettajille, jotka voivat soveltaa opintoja omiin opintojaksoihinsa tai oppimistehtävien tekemiseen. Systeemisyyden hahmottaminen ei ole meille luonnostaan tyypillistä, minkä vuoksi kyvykkyyttä on rakennettava tietoisesti (Sweeney & Sterman 2000; Demssie ym. 2023). Niin oppilaitoksissa kuin organisaatioissa.

Kuva: Shutterstock