Yhdessä enemmän: vertaistuen rooli kansainvälisessä hanketyössä

Erasmus+ -ohjelma on yksi Haaga-Helian keskeisistä TKI-toiminnan rahoituslähteistä. Se on tuttu instrumentti monille kansainvälisille hanketoimijoillemme, lisäksi rahoitusta tavoittelevat vuosittain monet TKI-toimintaansa aloittelevat haagahelialaiset. Projektityön asiantuntemuksemme ja kokemuksiemme pohjalta olemme rakentaneet erilaisia vertaistuen kanavia haagahelialaisten hanketoimijoiden tueksi.

Tässä kirjoituksessa jaamme kokemuksiamme erilaisista toimintamalleista, joilla olemme Haaga-Heliassa edistäneet kansainvälistä yhteistyötä ja vertaistukea.

Vertaistuen tarve korostuu kansainvälisissä hankkeissa

Kansainvälinen hanketyö on antoisaa, sillä se tarjoaa mahdollisuuden oppia työskentelemään eri kulttuureista tulevien ihmisten kanssa. Se avartaa näkemyksiä ja tarjoaa mahdollisuuden tiedon ja kokemuksen jakamiseen, vertaisoppimiseen ja yhteiskehittämiseen. EU-hankkeissa vastuut ja roolit on tarkkaan määritelty ja sovittu hankesuunnitelmassa (Grant Agreement), joka toimiikin hankkeen ajan hyvänä ’käsikirjana’ ja ohjenuorana, kuten myös sopimuksessa sovitut tuotokset ja tulosindikaattorit.

Kansainvälisessä hankekonsortiossa tarvitaan vahvoja koordinointi- ja viestintätaitoja, jotta monikulttuurinen yhteistyö ja aikataulut pysyvät hallinnassa. Hanketta johtavan koordinaattorin tehtävänä on rakentaa selkeä hallinnointirakenne, vahvistaa luottamusta partnereiden välillä sekä edistää avointa keskustelukulttuuria myös haastavista asioista (Lappalainen 2025). Kansainvälinen hankeyhteistyö edellyttää lisäksi hyvää paineensietokykyä ja jatkuvaa riskienhallintaa, sillä maakohtaiset erot, työkulttuurit ja geopoliittiset tilanteet voivat tuoda esiin ulkoisia ja sisäisiä riskejä herkemmin kuin kotimaisissa hankkeissa (Konttinen & Lappalainen 2025). Haastavissa tilanteissa myös kokenut projektipäällikkö hyötyy vertaistuesta. Jos organisaatiolla on toimiva tukiverkosto, ratkaisuja voi löytyä nopeasti muiden kokemuksista, jolloin projektipäällikkö ei jää haastavan tilanteen kanssa yksin (Ojaranta 2025).

Tiiviimpi yhteistyö hanketoimijoiden ja eri hankkeiden välillä vahvistaa osaamisen jakamista, lisää tulosten vaikuttavuutta ja tukee niiden tehokasta levittämistä. Hanketyössä yhteistyö ylittää organisaatiorajat ja tapahtuu monimuotoisissa verkostoissa, jotka tarjoavat runsaasti mahdollisuuksia, mutta tuovat mukanaan myös haasteita. Tällöin vertaistuen merkitys korostuu. (Tuomikoski ym. 2021.) Myös Euroopan Unioni toivoo, että sen rahoittamat hankkeet tekisivät yhteistyötä, joka vahvistaisi hankkeiden välistä synergiaa (European Comission 2026a).

Usein projektipäällikkö tai hanketoimija törmää tilanteeseen, jossa ei tiedä keneltä apua kysyisi. Kokemuksemme mukaan isossa organisaatiossa ihmiset toimivat usein erilaisissa siiloissa, eivätkä ole välttämättä oppineet tuntemaan toisiaan, jolloin vertaisoppimista ei tapahdu itsestään. Tällöin se jää sattumanvaraisesti kuulopuheiden ja yksilöiden henkilökohtaisten suhdeverkostojen varaan. Suhdeverkoston rakentaminen on hidasta, eikä haastavassa tilanteessa, johon usein myös liittyy aikapainetta määräaikojen lähestyessä, ehdi välttämättä käyttää aikaa oikean henkilön etsimiseen, jolta voisi vertaistukea saada. Tieto on hajallaan organisaatiossa eikä kokemusten jakamiseen hanketoimijoiden kesken ole luotu organisaatiotasoisia käytänteitä.

Konkreettiset toimet Erasmus+ yhteistyössä vertaistuen vahvistamiseksi

Työterveyslaitoksen (2022) mukaan monimuotoisessa työyhteisössä yhteisöllisyyden, myönteisen vuorovaikutuksen ja verkostojen vahvistaminen edellyttää aktiivisia ja suunnitelmallisia toimia. Näihin havaintoihin nojaten olemme Haaga-Heliassa kehittäneet ja käynnistäneet erilaisia käytäntöjä kansainvälisten hanketoimijoiden työn tueksi, sillä omien kokemustemme perusteella vertaistuelle on ollut selkeä tarve.

Erasmus+ -hanketoiminnassa nousee toistuvasti esiin samankaltaisia haasteita ja kysymyksiä. Projektipäällikön roolissa olemme tarjonneet henkilökohtaista tukea uusille ja aloitteleville hanketoimijoille, ja meille on usein esitetty myös laajemmin kansainväliseen hanketyöhön liittyviä kysymyksiä.

Kahden projektiammattilaisen ja Tutkimuspalveluiden Erasmus-tiimin yhteistyön tuloksena syntyi ajatus yhteisestä keskustelukanavasta, joka keskittyy Erasmus+-rahoitteisiin hankkeisiin. Erasmus+ peer support -keskustelukanava avattiin Microsoft Teamsiin toukokuussa 2025, ja se on ollut alusta alkaen aktiivisessa käytössä. Kanavalla on jo noin 50 jäsentä, ja se on koettu erittäin hyödylliseksi: kysymyksiin on lähes aina saatu joko suora vastaus tai ohjeet asian selvittämiseksi. Kanavalla on jaettu tietoa rahoitusinstrumenteista hankevalmistelun tueksi, tarjottu käytännön apua hankkeiden käynnistämiseen liittyvissä asioissa ja dokumenteissa sekä välitetty tietoa ajankohtaisista tapahtumista.

Tutkimuspalvelut on lisäksi kehittänyt Erasmus+ -tukea vastaamaan hankevalmistelujen vaihtelevia tarpeita. Vuoden 2026 hakukierroksella tarjottiin olemassa olevien tukimuotojen lisäksi uudistettua tukea, kuten infotilaisuuksia ja työpajoja, hakukohtaista aineistoa keskitetysti Teams‑kanavalla sekä matalan kynnyksen viikoittaisia hakuklinikoita.

Ulysseus-kohtaamispaikka vertaistuen vahvistajana

Haaga‑Helia on osa Ulysseus‑allianssia, joka on yksi Erasmus+‑ohjelman rahoittamista eurooppalaisten korkeakoulujen verkostoista (European Commission 2026b). Haaga-Helia osallistuu aktiivisesti kansainväliseen hanketoimintaan Ulysseus-verkostoin puitteissa, ja olemme parhaillaan mukana noin kymmenessä Ulysseus-satelliittihankkeessa. Satelliittihankkeilla tarkoitetaan sellaisia TKI-projekteja, joissa on mukana vähintään kaksi Ulysseus-allianssiin kuuluvaa korkeakoulua (Ulysseus European University 2025). Lisäksi niitä yhdistävät samat Ulysseus-allianssin kumppanit ja hanketoimijat.

Ulysseus-satelliittihankkeissa toimivina projektipäällikköinä olemme tunnistaneet tarpeen jakaa tietoa ja käytännön kokemuksia hankkeiden välillä. Ulysseus-allianssi tukee hankkeiden välistä yhteistyötä yhteisen vision ja toimintatapojen kautta. Satelliittiprojektit voivat hyödyntää allianssin yhteisiä digitaalisia alustoja sekä yhtenäistä visuaalista ilmettä. (Ojaranta 2025.) Tästä huolimatta Haaga-Helian sisäinen yhteinen foorumi satelliittiprojektien toimijoille puuttui. Tarvittiin paikka, jossa kokemuksia, toimintamalleja ja hyviä käytäntöjä voitaisiin jakaa systemaattisesti.

Yhteisellä hanketyömatkalla käytyjen keskustelujen pohjalta päätimme vastata tähän tarpeeseen. Yhteistyössä Ulysseus Eurooppa-yliopiston projektikoordinaattorin kanssa käynnistimme syksyllä 2025 Haaga-Helian sisäisen Ulysseus-kohtaamispaikan, joka toimii vertaistuen ja yhteistyön foorumina Ulysseus-allianssiin kuuluvien satelliittihankkeiden toimijoille. Kohtaamispaikassa luodaan mahdollisuus tapaamiselle, jossa voi jakaa kokemuksia, kysyä neuvoa sekä tunnistaa uusia yhteistyömahdollisuuksia. Työterveyslaitoksen (2022) mukaan työyhteisöissä on tärkeää luoda kohtaamispaikkoja, jotka ylittävät ryhmärajat ja tukevat kollegoihin tutustumista.

Ulysseus-kohtaamispaikka toteutetaan virtuaalisesti, ja tapaamiset järjestetään säännöllisesti Teamsissa kevyesti strukturoidulla agendalla. Mukaan kutsuttiin kaikki Haaga-Helian Ulysseus-toimijat sekä käynnissä olevien satelliittihankkeiden projektipäälliköt. Tapaamisiin vakiintui selkeä rakenne: lyhyt tietoisku, alustus ja sen jälkeen avoin keskustelu ajankohtaisista teemoista.

Oppeja, mahdollisuuksia ja tulevia suuntia

Uutta toimintaa kehittäessä on tärkeää reflektoida. Reflektio toimii yhteiskehittämisen ytimenä, vahvistaa toiminnan vaikuttavuutta ja luo perustaa kestävälle kehittämiselle. Kun kokemuksia tarkastellaan yhdessä ja näkökulmia jaetaan avoimesti, oppiminen syvenee ja yhteinen ymmärrys vahvistuu (Suokas 2024).

Lukuvuoden puolivälissä järjestetyssä reflektiotapaamisessa tarkastelimme Ulysseus-kohtaamispaikan toimintaa. Havaitsimme, että tapaamisten tahti oli turhan tiivis. Lähes joka tapaamisessa oli kuitenkin muutama aktiivinen kävijä, ja usein myös uusia toimijoita. Keskusteluiden perusteella kävi ilmi, että tapaamiset koettiin tärkeiksi, ja ennalta ilmoitetut teemat lisäsivät osallistumismotivaatiota, vaikka paikalle ei aina päästy.

Ulysseus on laaja kokonaisuus, joka korostaa tarvetta sille, että ajankohtaiset asiat ja kokemukset tavoittavat myös satelliittihankkeiden toimijat. Matalan kynnyksen tapaamiset tukevat luontevaa keskustelua, ja verkkokohtaamisten rinnalla satunnaiset kasvokkaiset tapaamiset vahvistavat keskinäistä tutustumista. Monipaikkainen työ on vähentänyt spontaania vuorovaikutusta. Vertaistuki ei mahdollistu enää samalla tavalla kuin aiemmin, kuten käytäväkeskusteluissa, kahvitauoilla tai lounailla. (Mäki, Fred & Kotila 2025.) Siksi ennalta sovittu kohtaamisen paikka ja vertaistuen kokemisen mahdollisuus on entistä tärkeämpää.

Kansainvälinen hanketyö perustuu yhdessä oppimiseen ja vertaistukeen, jotka voivat merkittävästi lisätä hankearjen mielekkyyttä ja toiminnan vaikuttavuutta. Ulysseus-satelliittihankkeiden välinen yhteistyö on tärkeää, ja sitä voisi vahvistaa edelleen myös organisaation sisäisellä laajemman kansainvälisen vertaistukiverkoston avulla. Kokemusten, onnistumisten ja haasteiden jakaminen tukee osaamisen kehittymistä sekä yksilö- että organisaatiotasolla.

Haaga-Heliassa kansainvälisten hanketoimijoiden vertaistukea voidaan edistää luomalla yhteisiä kohtaamispaikkoja, kuten Erasmus+ -teematapaamisia tai hanketoimijoille suunnattuja verkostoitumistilaisuuksia. Tulevaisuudessa toimintaa voisi laajentaa Ulysseus-verkostoon kansainvälisen yhteistyön vahvistamiseksi. Vertaistuki ei vaadi suuria resursseja, ja pienetkin teot voivat auttaa paljon.

Turvallinen ympäristö auttaa huomaamaan, että omilla kokemuksilla on arvoa, vaikka niitä ei olisi aiemmin sanoittanut ääneen. Toisinaan tarvitsee uusia ajatuksia ja toisinaan taas omien näkemysten vahvistamista. Molemmat syntyvät helpommin yhdessä kuin yksin.

Kuva: Shutterstock