TKI-vaikuttavuusraportti: Vuonna 2025 päättyneiden hankkeiden vaikuttavuus

Haaga-Helian tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta (TKI) on kasvanut viimeisten viiden vuoden kuluessa merkittävästi, ja tavat, joilla tutkitaan, kehitetään ja innovoidaan ovat monipuolistuneet.

Vaikuttavuusvisiomme ohjaa vahvasti esimerkiksi aluekehitystehtäväämme, joka näkyy hankkeissa laajoina yritys‑, järjestö‑ ja julkisen sektorin verkostoina. Hankkeillamme on selkeä alueellinen tai valtakunnallinen vaikutus, ne tukevat eritoten pk-yritysten elinvoimaa ja vaikuttavat osaamisen kehittymiseen ja ylipäätään osaavan työvoiman saatavuuteen.

Olemme viime vuosina kiinnittäneet erityistä huomiota siihen, että opiskelijamme saavat työssä tarvitsemiaan keskeisiä TKI-taitoja. Yritysten ja muiden työyhteisöjen elinvoiman kannalta on ilahduttavaa, että TKIO – eli hankkeiden integroituminen oppimiseen – on ollut päättyneissä hankkeissa läsnä vahvasti.

Haaga-Heliassa tutkimus on ammattikorkeakoululle tyypillisesti käyttö- ja ratkaisulähtöistä, se lähtee siis suoraan yritysten ja muiden työyhteisöjen kehittämistarpeista. Kehittämistoiminta heijastaa näitä tarpeita ja on tuottanut ratkaisuja liiketoimintaan, uudistumiseen ja kestävään tulevaisuuteen. Innovointikyvystä kertoo omaa kieltään se, että lähes kolmannes ratkaisuista on kaupallistettu tai kaupallistettavissa. Osa innovaatioista jää pysyviksi käytännöiksi yrityksissä ja muissa yhteisöissä.

Miten vaikuttavuutta selvitettiin

Raportti arvioi vuonna 2025 päättyneiden 32 TKI-hankkeen vaikuttavuutta. Aineisto kerättiin Webropol-kyselyn avulla päättyneiden hankkeiden projektipäälliköiltä vuoden 2025 aikana ja vuoden 2026 helmi-maaliskuussa. Kyselyn teema-alueet perustuivat TKI-vaikuttavuusvisioon. Kysely sisälsi seuraavat osa-alueet:

• TKI-vaikuttavuusvision tavoitteiden täyttymisen arvio (3 kysymystä)
• oppimisen ja TKI-toiminnan integroituminen (4 kysymystä)
• hankkeissa syntyneet ratkaisut (2 kysymystä)
• toimiminen verkostoissa ja yritysten kanssa (2 kysymystä)
• avoimuus (2 kysymystä)
• tulosten levittäminen laajemmalle yleisölle (4 kysymystä)
• YK:n kestävän kehityksen mukaiset vaikutukset (18 kysymystä)

TKI-vaikuttavuusvision toteutumisen itsearvio

Haaga-Helian TKI‑vaikuttavuusvisio ohjaa korkeakoulumme tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa. Vision ytimessä on neljä tavoitetta:

1. Kestävä tulevaisuus
2. Menestyvä ja vastuullinen liiketoiminta
3. Hyvinvointi ja osaaminen työssä
4. Rohkeasti uusia ratkaisuja luova ihminen.

Tavoitteet ohjaavat TKI‑toimintaa tuottamaan konkreettista hyötyä yrityksille, yhteiskunnalle ja oppijoille erityisesti valituissa teemoissa.

Seuraamme vuosittaisessa TKI-vaikuttavuusraportissa TKI-vaikuttavuusvisiomme toteutumista. Päättyneiden hankkeiden projektipäälliköt arvioivat sitä, miten heidän johtamansa hanke vaikutti TKI-vaikuttavuusvision neljään teemaan. Vastausten perusteella hankkeet tukevat vaikuttavuusvisiota vahvasti.

Seuraavassa erittelemme, miten TKI-vaikuttavuusvision eri osa-alueet näkyvät viime vuonna päättyneissä hankkeissamme.

Kestävä tulevaisuus

Lähes 91 % vastaajista arvioi hankkeensa täyttävän kestävän tulevaisuuden tavoitteet hyvin tai erittäin hyvin. Avovastauksista käy ilmi, että tavoitetta edistettiin hyvin laaja-alaisesti sekä ekologiset, sosiaaliset että taloudelliset näkökulmat huomioiden. Esille nousivat mm. vihreän siirtymän ratkaisut, kiertotalouden liiketoimintaosaaminen ja vastuullisen medialiiketoiminnan uudet mallit. Esimerkiksi seuraavat tuotokset nousevat esille:

• ACES – Kiertotalous ja taloushallinto
  Hankkeessa selkeytettiin, millaista osaamista taloushallinnon ammattilaiset tarvitsevat kiertotalouden liiketoimintamalleissa. Siinä havaittiin, että nykyiset KPI:t ja kirjanpitokäytännöt ohjaavat yrityksiä jopa väärään suuntaan, jos ne siirtyvät kiertotalouteen. Hankkeessa tuotettiinkin ratkaisuja ja osaamista, joiden avulla taloushallinto voi tukea kestävää liiketoimintaa.
• Urban & Local – Kestävä kaupunkiruoka
  Hankkeessa edistettiin paikallisia ruokaketjuja, uusien tuotteiden pilotointia ja urbaania ruoantuotantoa. Siinä rakennettiin yhteistyötä yritysten, kaupunkien, tutkimusorganisaatioiden ja oppilaitosten välille ja osallisti myös opiskelijoita. Tämä hyödyttää suoraan ruoka- ja matkailualan yrityksiä, jotka kehittävät vastuullisia palveluja.

Hyvinvointi ja osaaminen työssä

Reilu 70 % vastaajista kokee tavoitteen toteutuneen hyvin tai erittäin hyvin. Hankkeet vahvistivat työelämätaitoja, työhyvinvointia ja osaamisen kehittämistä niin yrityksissä, oppilaitoksissa kuin muissa yhteisöissä. Tavoite näkyi esimerkiksi osaamisen johtamisen, työelämävalmiuksien ja monipaikkaisen työn hyvinvointiin liittyvissä malleissa, joita kehitettiin. Esimerkiksi seuraavat tuotokset nousevat esille:

• Pakolaisten työelämävalmiuksien 3T – tunnista, tunnusta, työllisty
  Hankkeessa tuettiin pakolaisten työelämävalmiuksia ja rakennettiin uusia malleja rekrytointiin ja perehdyttämiseen. Yritykset saavat käyttöönsä konkreettisia työkaluja monimuotoiseen rekrytointiin ja työyhteisön inklusiivisuuden vahvistamiseen.
• Yhteisön parhaaksi
  Hankkeessa tuotettiin tutkimustietoa ja käytäntöjä, joilla voidaan parantaa hybridiorganisaatioiden yhteisöllisyyttä, johtamista ja sujuvaa vuorovaikutusta. Tulokset ovat suoraan hyödynnettävissä organisaatioiden HR- ja johtamistyössä.
• Inclavi – Inclusive aviation
  Hankkeessa parannettiin työntekijöiden osaamista esteettömyydestä ja saavutettavuudesta. Tämä on relevanttia kaikille palvelualoille.
• MediaGuru – Median liiketoimintaosaaminen
  Hankkeessa luotiin moduuleja, joita yritykset ottivat osaksi henkilöstökoulutusta. Sertifikaatit ja osaamismerkit tukevat alan kompetenssien kehittymistä.

Menestyvä ja vastuullinen liiketoiminta

Tämä TKI-vaikuttavuusvision tavoite tuli esille lähes kaikissa hankkeissamme: lähes 94 % hankkeista tuotti ratkaisuja menestyvän ja vastuullisen liiketoiminnan tavoitteeseen joko hyvin tai erittäin hyvin. Hankkeet toivat yrityksille uusia työkaluja ja osaamista mm. tekoälyn hyödyntämiseen, digitaalisen kaupankäynnin kehittämiseen, liiketoimintaprosessien tehostamiseen ja kansainvälisten verkostojen hyödyntämiseen. Esimerkiksi seuraavat tuotokset nousevat esille:

• AI Health – 22 yrityksen AI-tuotekehitys
  Hankkeessa luotiin tai tehostettiin tekoälypohjaisia palveluja, mikä vaikutti suoraan yritysten kilpailukykyyn. Mukana oli terveys- ja terveysteknologiayrityksiä, jotka saivat osallistumisen kautta skaalautuvia uusia ratkaisuja markkinoille.
• Euro-Emotur – Digikaupan ja neuromarkkinoinnin kehittäminen
  Noin 100 matkailualan yritystä sai neuromarkkinointitutkimukseen perustuvaa kehittämistietoa. Tämä auttoi yrityksiä optimoimaan verkkosivut ja asiakaskokemuksen, millä on vaikutusta suoraan myyntiin.
• KeProK – Ammattikeittiöiden ergonomiapohjainen prosessikehittämisen malli
  Yritysten tuottavuutta nostettiin parantamalla fyysistä, kognitiivista ja organisatorista ergonomiaa. Yritykset saivat mallin tehokkaampaan toimintaan ilman lisäkuormitusta.

Rohkeasti uusia ratkaisuja luova ihminen

Yhteensä noin 78 % vastaajista arvioi tavoitteen toteutuneen hyvin tai erittäin hyvin. Monet hankkeet rakensivat kokeilukulttuuria, yhteiskehittämistä, prototypointia ja luovia pedagogisia tai teknologisia ratkaisuja. Useissa hankkeissa testattiin rohkeita tekoälyratkaisuja opetukseen, terveyteen ja liiketoimintaan Esimerkiksi seuraavat tuotokset nousevat esille:

• XR-elämyspolku ja siihen upotetut monikanavaisen kaupan ratkaisut
  Hankkeessa tuotettiin kolme XR-elämystä, joista kaksi päätyi kaupallisiin näyttelyihin (Finlandia‑talo ja Haltia). Hanke tarjosi yrityksille mallin, miten immersiivistä teknologiaa voidaan hyödyntää palvelukehityksessä.
• Hack-IT-Hackathon and ICT-based Innovative Methodologies in Higher Education
  Yhteistyössä kehitetty verkossa toimiva hackathon-malli tukee yritysten innovaatiotoimintaa ja nopeaa kokeilua.
• Urban-Local
  Uusi ruoantuotantoteknologia – vesiviljelypilotti Haaga-Helian kampuksella – yhdisti opetuksen, tutkimuksen ja yritysyhteistyön – luo pohjan uudenlaisille liiketoimintamalleille. Hankkeessa syntyi myös uusi, edelleen toimiva yritys Hakaniemen lähiruokakioskimallin pohjalta.

Kuva 1 esittää, miten hankkeet toteuttivat TKI-vaikuttavuusvision eri osa-alueita.

Kuva 1. Päättyneet hankkeet ja Haaga-Helian TKI-vaikuttavuusvisio

Vaikuttavuutta ilmentävät tuotokset

Hankkeiden projektipäälliköt nostivat esiin erityisesti jatkuvan oppimisen, monialaisen yhteistyön sekä tekoälyn ja uuden teknologian hyödyntämisen koulutuksen ja yritysten kehittämisen ajureina. Monissa hankkeissa on luotu konkreettisia työkaluja, kuten koulutusmoduuleja, menetelmäkortteja, virtuaalikursseja ja digitaalisia sovelluksia, jotka tukevat oppimista, työelämän uudistamista ja kestävän kehityksen tavoitteita.

Hankkeet ovat samalla onnistuneet sitouttamaan alan toimijoita ja varmistamaan tulosten pitkäaikaisen hyödyntämisen. Yhteistyö oppilaitosten, yritysten ja muiden toimijoiden välillä on ollut keskeinen menestystekijä, ja laaja tutkimus‑ ja kehittämistoiminta tukee jatkossakin työelämän, koulutuksen ja liiketoiminnan uudistumista erityisesti tekoälyn ja digitalisaation mahdollisuuksia hyödyntäen.

Keskeisinä vaikuttavuutta ilmentävinä teemoina nousevat seuraavat:

• Jatkuva oppiminen ja koulutus: Täydennyskoulutusmoduulit, YAMK-opinnäytetöiden laatusuositukset sekä ammatillisen toimijuuden malli tukevat osaamisen kehittymistä työelämän tarpeisiin. Jatkuva oppiminen on laajasti käytössä ja sen merkitys korostuu.
• Tekoäly ja digitalisaatio: Haaga-Helia on tukenut lukuisia pk-yrityksiä tekoälyn käyttöönotossa ja kehittänyt uusia tekoälypohjaisia tuotteita. Tekoälyn hyödyntäminen näkyy myös opetuksessa, esimerkiksi chatbotien ja AI-metriikan kautta.
• Yhteistyö ja verkostot: Hankkeet ovat vahvistaneet yhteistyötä oppilaitosten, yritysten, kaupunkien ja kolmannen sektorin välillä. Koetut yhteiskehittämisen mallit, kuten kokeilualustat ja verkostojen hallinta, ovat keskeisiä.
• Kestävyys ja vastuullisuus: Hankkeissa on panostettu ekologiseen kestävyyteen, esimerkiksi kiertotalouden liiketoimintamalleissa sekä matkailualan ympäristövaikutusten hallinnassa. Digitaaliset sisällöt vähentävät fyysisiä kuormituksia ja edistävät saavutettavuutta.
• Monimuotoisuus ja yhdenvertaisuus: Pakolaisten työllistämiseen ja maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden koulutuspolkuihin liittyvät tuotokset korostavat yksilöllistä tukea, osallisuutta ja monimuotoisuuden vahvistamista koulutuksessa ja työelämässä.
• Innovatiiviset pedagogiset ratkaisut: Esimerkiksi Game of Change -koulutuskonsepti, VR-kielenoppimispeli ja hackathon-menetelmät tuovat uusia muutosjohtamisen ja oppimisen käytäntöjä ja innostavat opettajia ja opiskelijoita aktiivisuuteen.
• Mediakentän kehittäminen: Journalismin opiskelijat ovat osallistuneet paikallismedian arviointiin ja tiedonvälityksen yhdenvertaisuuden edistämiseen, mukaan lukien ulkomaalaisten osallistuminen suomalaiseen uutisointiin.

TKI:n ja oppimisen yhdistäminen

Haaga-Helian keskeisenä strategisena tavoitteena on tuoda TKI-toiminta ja oppiminen yhteen – puhutaan TKIO:sta. Tavoitteena on kasvattaa TKI-toiminnan vaikuttavuutta oppimisen integraation avulla ja toisaalta mahdollistaa osaamisen kehittäminen TKI-toiminnan avulla opintojaksoilla ja opiskelijoiden osallistumisella. Tämä tavoite näkyi vuonna 2025 päättyneissä hankkeissa: TKI-toiminnan integroiminen osaksi korkeakoulujen opetusta ja oppimisympäristöjä nousi useiden hankkeiden keskeiseksi tavoitteeksi.

Hankkeet vahvistivat systemaattista TKI-kytkentää opetukseen mm. siten, että opinnäytetyöt ja toimeksiannot linkittyvät tiiviisti organisaatioiden kehittämistarpeisiin. TKI nähtiin yhä selkeämmin osana pedagogiikkaa, ei erillisenä projektitoimintana.

Vastausten perusteella opiskelijoiden aktiivinen osallistuminen hankkeisiin on ollut merkittävä vahvuus. Opiskelijat ovat olleet mukana muun muassa toimeksiannoissa, opinnäytetöissä, hackathoneissa ja työpajoissa, mikä on vahvistanut heidän työelämävalmiuksiaan ja tutkimuksellista kehittämisosaamistaan. Samalla hankkeet ovat tukeneet yhteiskehittämistä yritysten ja oppilaitosten välillä ja lisänneet vuorovaikutusta sekä luoneet aidosti työelämälähtöisiä oppimiskokemuksia.

TKIO näyttäytyi hankkeissa monin eri tavoin:

• Opiskelijoiden osallistuminen: Opiskelijat toimivat aktiivisesti hankkeissa, analysoivat tarpeita, kehittivät palvelukonsepteja ja testasivat opetusmateriaaleja.
• Uudet opetusmenetelmät ja -materiaalit: Hankkeissa kehitettiin monipuolisia oppimateriaaleja ja menetelmiä (mm. VR-tuotannot, selkokieliset podcastit, tilakognitiota hyödyntävät kielenoppimismateriaalit ja digitaaliset työkalut). Lisäksi järjestettiin useita hackathoneja ja työpajoja vahvistamaan käytännön osaamista.
• Työelämäyhteistyö ja yhteiskehittäminen: Yritysten kanssa tehtävä yhteistyö on ollut hankkeissa keskeistä, ja se on mahdollistanut autenttisten kehittämistehtävien tekemisen. Tämä on edistänyt oppimiskulttuuria ja vuorovaikutusta korkeakoulun ja työelämän välillä.
• Monipuoliset oppimisympäristöt: Tutkimus- ja kehittämistoiminta on integroitu aitoihin työyhteisöihin, joissa osallistujat oppivat käytännön kautta ja tuottavat tutkimustietoa samanaikaisesti. Reflektiiviset menetelmät ja yhteistyö henkilöstön kanssa ovat olleet osa tätä prosessia.

Hankkeissa syntyi myös opinnäytetöitä.

Taulukko 1. Syntyneet opinnäytetyöt.

Hankkeissa syntyneet ratkaisut ja kaupallinen hyödyntäminen

Hankkeissa syntyi yli 50 erilaista palvelukonseptia, tuotetta ja pedagogista ratkaisua, jotka voidaan tiivistää neljään pääluokkaan:

• Tekoälypohjaiset sovellukset ja palvelut: Hankkeissa syntyi laaja kirjo AI-sovelluksia ja konsepteja, esimerkiksi tekoälykonsepteja ja prototyyppejä eri käyttötarkoituksiin ja konteksteihin. Nämä ratkaisut edustavat siirtymää kohti datavetoisia ja automatisoituja toimintatapoja.
• Digitaaliset ja immersiiviset elämykset: XR-installaatioita, virtuaalikierroksia, AR-poluista näyttelykonsepteihin.
• Koulutus- ja kehittämispalvelut: kurssit, sertifikaatit, mentorointi, työpajamallit, pedagogiset innovaatiot.
• Työelämän ja yhteisöjen kehittämismallit: palveluinnovaatiot yrityksille, monipaikkaisen työn mallit, sosiaalisen osallisuuden ratkaisut, keittiötyön prosessien optimointi.

Noin 81 % hankkeista tuotti jonkinlaisen uuden palvelun, konseptin tai tuotteen. Näiden lisäksi yli puolet hankkeista (52 %) tuotti pedagogisen ratkaisun ja noin 20 % hankkeista kertoi tuottaneensa jonkin muun ratkaisun – esimerkiksi mallin tai tietopaketin, mutta myös esimerkiksi uuden yrityksen tai organisaatiomuutoksen.

Ratkaisut jäävät elämään ja tuottavat vaikuttavuutta vielä hanketoiminnan päätyttyäkin: Kyselyyn vastanneet projektipäälliköt arvioivat, että 94 % hankkeissa tuotettuja ratkaisuja tullaan hyödyntämään jossain organisaatiossa. Lisäksi 28 % ratkaisuista oli jo joko kaupallistettu tai kaupallistettavissa ja jopa 72 %:iin oli tekeillä jatkohanke.

Toimiminen verkostoissa ja yritysten kanssa

Vuonna 2025 päättyneissä hankkeissa toimi erittäin laaja ja monipuolinen kumppaniverkosto, joka kattoi yrityksiä, tutkimusorganisaatioita, julkisia toimijoita, järjestöjä sekä kansainvälisiä verkostoja. Kumppanuuksien kirjo osoittaa, että hanketoiminta on vahvasti ekosysteemimäistä ja painottuu työelämälähtöiseen kehittämiseen.

Yrityskumppanit – laaja, monialainen ja vaihtelevan intensiivinen osallistuminen

Yritykset muodostivat selvästi suurimman kumppaniryhmän. Yritykset olivat mukana sekä kehityskumppaneina, pilotointiympäristöinä, asiantuntijoina että testialustoina. Useissa hankkeissa yritysten rooli oli strateginen – ne toivat autenttisia kehittämistarpeita, joita hyödynnettiin opetuksessa ja TKI-toiminnassa.

Mukana oli kymmeniä yksittäisiä yrityksiä per hanke, osassa hankkeita oli mukana jopa 40 yritystä tiiviisti mukana – ja esimerkiksi FAIR-hankkeen (Finnish AI Region) palveluita hyödynsi yli 350 yritystä. Eri hankkeiden työpajoihin osallistui toista sataa yritystä. Moni mukana oleva yritys oli kooltaan pieni tai keskisuuri. Kaiken kaikkiaan yritykset edustivat laajaa toimialakirjoa, mukana oli esimerkiksi teknologia- ja tekoäly-yrityksiä, media- ja markkinointialan yrityksiä, matkailu- ja elämysalan yrityksiä ja palvelu- ja kaupan alan yrityksiä.

Tutkimusorganisaatiot – vahva kansallinen ja kansainvälinen verkosto

Tutkimusorganisaatioita oli mukana useissa hankkeissa kymmenittäin. Niihin kuului Suomen yliopistoja ja ammattikorkeakouluja, eurooppalaisia korkeakouluja sekä kansainvälisiä kumppaneita Euroopan ulkopuolelta. Tutkimusorganisaatioiden mukanaolo oli erityisen vahvaa hankkeissa, jotka liittyivät digitalisaatioon, tekoälyyn, koulutusinnovaatioihin ja kansainvälisiin kehittämishankkeisiin. Verkostoilla on selvästi strateginen merkitys sekä osaamisen vahvistamisessa että opetuksen kansainvälistymisessä.

Julkiset organisaatiot ja kunnat – kehittämisen ja pilotoinnin mahdollistajia

Hankkeissa oli mukana myös suuri määrä julkisia toimijoita: mm. kaupunkeja ja kuntia erityisesti Uudenmaan alueelta, hyvinvointialueita ja sosiaali- ja terveysalan toimijoita, työllisyyspalveluita. Yleisesti voi sanoa, että julkisten toimijoiden osallistuminen tuki hankkeissa erityisesti alueellista vaikuttavuutta, pilotointien järjestämistä ja yhteiskunnallista hyötyä tuottavia kehittämistavoitteita (esim. työelämään integroituminen, senioripalvelut, kulttuuripalvelut).

Järjestöt, liitot ja kansalaisyhteiskunnan toimijat

Mukana oli myös runsaasti kolmannen sektorin kumppaneita, mm. ammattiliittoja ja toimialajärjestöjä, maahanmuuttotyöhön, yhdenvertaisuuteen ja osallisuuteen kytkeytyviä toimijoita, hyvinvointi- ja muistityön järjestöjä sekä säätiötä Järjestöjen ja liittojen rooli oli usein vahva etenkin koulutus-, yhdenvertaisuus-, media- ja työelämäkehitykseen liittyvissä hankkeissa. Ne toivat hankkeisiin asiantuntemusta, kohderyhmäyhteyksiä sekä yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

Verkostot ja ekosysteemit – ekosysteeminen työskentely yleistynyt

Useissa hankkeissa toimi laajoja verkostoja tai ekosysteemejä. Kehittämistyö on yhä enemmän ekosysteemistä, jossa korkeakoulu toimii solmukohtana ja mahdollistajana. Verkostot lisäävät hankkeiden vaikuttavuutta, levittävät osaamista ja yhdistävät eri toimialojen toimijoita. Hankkeiden moninaiset ekosysteemit ja verkostot olivat esimerkiksi:

• European Digital Innovation Hubs (EDIH) Network
• Health Tech Finland, Health Hub Finland, FAIR EDIH
• Matkailualan eurooppalaiset verkostot (ETOA (Better Tourism in Europe-verkosto, NECSTouR (Network of European Regions for Sustainable and Competitive Tourism))
• Helsinki XR Center, Location Innovation Hub

Näiden lisäksi keskeisessä roolissa olivat Haaga-Helian strategiset kumppanuuden Ulysseus-Eurooppa-yliopistoallianssin jäsenten kanssa sekä 3AMK-yhteistyö, eli yhteistyö Laurea- ja Metropolia ammattikorkeakoulujen kanssa.

Hankkeiden nostama yhteiskunnallinen keskustelu

Hankkeet ovat onnistuneet herättämään laajempaa yhteiskunnallista keskustelua esimerkiksi demokratian, huoltovarmuuden, pakolaisten integraation ja kiertotalouden teemoissa. Toisaalta hankkeiden projektipäälliköt mainitsevat, että joistain tärkeistä hankkeista ei ole syntynyt merkittävää julkista keskustelua, vaikka ne liittyvät ajankohtaisiin aiheisiin. Julkisen ja medianäkökulman tavoittaminen on ajoittain ollut haastavaa – tai se ei ole ollut kaikkien hankkeiden tavoitteissa.

Viime vuonna päättyneissä hankkeissa tuotiin vahvasti esiin erityisesti vastuullisuuden teemaa yhteiskunnallisessa keskustelussa. Teema tulee esille mm. MediaGuru-hankkeeen edistämässä kotimaisen median merkitykseen liittyvässä keskustelussa sekä vastuullisen mediasuunnittelun ja markkinoinnin kehittämiseen liittyen.

Julkaisutoiminta

Hankkeiden puitteissa tapahtunut julkaisutoiminta kattaa laajan, erityyppisten julkaisuiden kirjon: vertaisarvioiduista tieteellisistä artikkeleista blogeihin ja käytännön oppaisiin, mikä tukee eri kohderyhmien tarpeita. Julkaisut kohdistuivat eri yleisöille: niin suurelle yleisölle, ammattiyleisölle kuin akateemisellekin yleisölle ja tätä kautta varmistivat mahdollisimman vahvan ja laaja-alaisen vaikuttavuuden.

Hankkeissa ja julkaisuissa painottuvat jatkuva oppiminen, tekoälyn hyödyntäminen, immersiivinen teknologia ja elämyksellisten asiakkaiden kokemusten kehittäminen sekä kestävä matkailu. Keskeistä on myös työelämälähtöinen osaamisen kehittäminen ja ammatillisen tutkinnon opintosisältöjen monipuolistaminen, kuten ristiinopiskelu ja opinnollistaminen.

Taulukko 2. Julkaisuiden lukumäärä vuonna 2025 päättyneissä hankkeissa.

Julkaisut olivat pääosin avoimesti saatavilla verkossa, mikä tukee laajaa alan ammattilaisten ja koulutuksen kohderyhmien saavutettavuutta.

Hankkeen avoimuus

Haaga-Helia edistää avointa tiedettä ja tutkimusta julkaisemalla tuotoksensa avoimesti sekä avaamalla TKI-hankkeiden metatiedot ja aineistot aina kun mahdollista. Toimintaa ohjaavat FAIR-periaatteet, joiden mukaisesti data pyritään tekemään löydettäväksi, saavutettavaksi, yhteentoimivaksi ja uudelleenkäytettäväksi. Lisäksi tavoitteena on avata hankkeissa tuotetut oppimateriaalit ja julkaista ne kansallisessa oppimateriaalikirjastossa (aoe.fi). Haaga-Helian avoimet oppimateriaalit ovat saatavilla Avointen oppimateriaalien sivustolla.

Vuonna 2025 päättyneissä hankkeissa tehtiin 418 avointa julkaisua, ja avattiin 47 dataa sekä 10 oppimateriaalia. Hankkeiden metadatatietoja ei vielä vuonna 2025 avattu kovinkaan montaa, sillä vasta vuoden loppupuolella tehtiin organisaatiotasolla päätös metadatan julkaisemisen paikasta. Taulukko 3 kuvaa tietoja tarkemmin.

Taulukko 3. Hankkeiden tuotosten avoimuus Haaga-Heliassa vuonna 2025 päättyneiden hankkeiden osalta.

YK:n kestävä kehitys

Haaga-Helian vuonna 2025 päättyneissä TKI-hankkeissa edistettiin laaja-alaisesti YK:n kestävän kehityksen tavoitteita. Näistä korostuvat erityisesti tasa-arvoisen ja laadukkaan koulutuksen sekä elinikäisten oppimismahdollisuuksien edistäminen (SDG 4): lähes 63 % päättyneistä hankkeista toteutti tämän tavoitteen mukaisia toimia. Tavoitetta edistettiin laaja-alaisesti esimerkiksi mediassa, teknologian hyödyntämisessä ja työelämässä. Useissa hankkeissa kehitettiin innovatiivisia koulutusmoduuleja, jotka huomioivat paikallisen kontekstin ja tukevat erityisesti maahanmuuttajataustaisten sekä pk-yritysten osaamisen kasvua. Koulutukset on suunniteltu pedagogisesti laadukkaiksi ja ne mahdollistavat osaamisen todentamisen sertifikaattien kautta, mikä tukee työntekijöiden ja opiskelijoiden työllistymistä ja yhteiskunnallista osallistumista.

Työllisyyden, työelämävalmiuksien ja kestävän talouskasvun tukeminen (SDG 8) nousi toiseksi yleisimmäksi hankkeiden täyttämäksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteeksi: jopa 56 % hankkeista toteutti tätä tavoitetta edistäviä toimia. Kaikkia koskevan talouskasvun, tuottavan työllisyyden ja säällisten työpaikkojen edistäminen ovat keskeisiä tavoitteita, joissa hankkeet auttavat osaavan työvoiman syntyä, työprosessien kehittämistä ja uusien liiketoimintamallien rakentamista. Yritysten digitaaliset palvelut ja tekoälyosaaminen vahvistavat kilpailukykyä ja edistävät säällisten työpaikkojen syntymistä.

Myös tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden teemat toistuvat laajasti (SDGt 4, 5 ja 10); hankkeet tukevat sukupuolten tasa-arvoa, yritysten sisäistä yhdenvertaisuutta sekä eriarvoisuuden vähentämistä koulutusjärjestelmässä. Erityisesti maahanmuuttajataustaisten nuorten ja opiskelijoiden osallisuuden vahvistaminen nousee esiin positiivisina vaikutuksina. Lisäksi digitaalisten ja tekoälyyn perustuvien ratkaisujen käyttö tukee inklusiivisuutta ja esteettömyyttä.

Monissa vastauksissa näkyy laaja yhteistyö eri toimijoiden välillä, mikä tukee innovaatioita ja globaaleja kumppanuuksia. Verkostojen rakentaminen ja yliopistojen rajat ylittävä yhteistyö edesauttavat hankkeiden vaikuttavuutta ja yhteiskunnallista kestävyyttä.

Hankkeissa korostuivat ennen kaikkea yhdenvertaisuuden, kestävän kehityksen ja pedagogisen uudistumisen teemat, jotka näkyivät sekä koulutuksen saavutettavuuden parantamisena että erilaisten käyttäjäryhmien – kuten maahanmuuttajataustaisten ja pk-yritysten – tukemisena. Toimintaa ohjasi halu rakentaa laadukkaita ja paikallisiin tarpeisiin vastaavia oppimisratkaisuja, jotka hyödyntävät tekoälyä ja digitaalisia teknologioita sekä edistävät oppimista, inklusiivisuutta ja kestävää liiketoimintaa. Samalla hankkeet vahvistivat työllisyyttä ja osaavan työvoiman saatavuutta sekä loivat uusia tapoja tukea kestävää talouskasvua. Keskeistä oli myös laajan yhteistyön rakentaminen: verkostoja kehitettiin niin alueellisesti ja kansallisesti kuin kansainvälisestikin, mikä mahdollisti osaamisen jakamisen ja yhteisten ratkaisujen luomisen yli organisaatiorajojen.

Kuva 2. YK:n SDG-tavoitteiden täyttyminen Haaga-Helian vuonna 2025 päättyneissä hankkeissa (%)

Loppusanat

Hiljattain julkaistun Sitran Kasvuatlas 2026 -raportin esipuheessa yliasiamies Atte Jääskeläinen kirjoittaa näin:

Suomen tulevaisuuden tärkeimmän investoinnin pitäisi kohdistua ihmisiin ja heidän osaamiseensa. Tarvitsemme pystyviä aivoja ja käsiä. Ne tarvitsevat tuekseen tekoälyn, digitaaliset järjestelmät, robotit ja muut huippumodernit koneet. Suomen luonnosta on pidettävä huolta, ja vahvistuessaan luontopääoma tarjoaa muuttuvan maailman murroskohdissa myös merkittäviä uusia kasvun mahdollisuuksia.

Haaga-Helian TKI-toiminnan vaikuttavuus rakentuu näistä aineksista. Pidämme yllä opetuksen laatua ja otamme opiskelijat mukaan oppimaan hankkeiden imussa, joissa hyödynnetään nousevia uusia teknologioita ja rakennetaan ratkaisuja, jotka edistävät kestävää ja vastuullista liiketoimintaa.

Kokonaisuutta tarkastellen on syytä tyytyväisyyteen. TKI-toimintamme on johdonmukaisesti työelämälähtöistä. Yritykset ja muut yhteisöt ovat mukana ja tuotamme kestäviä ratkaisuja konkreettisiin ja abstrakteihin haasteisiin. Näin tuemme myös yritysten kilpailukykyä ja uudistumista. Suurena liiketalouden ammattikorkeakouluna Haaga-Helian TKI-toiminnan vaikuttavuutta lisää se, että monet ratkaisut ovat skaalattavissa eri toimialoille. Niitä voidaan monistaa ja hyödyntää varsin monipuolisesti.

Haaga-Helian TKI-toiminta luo uutta ja virittää pystyvät aivot ja kädet uusille tekemisen taajuuksille, luomaan Suomeen elinvoimaa ja kasvua. Tästä on hyvä jatkaa.

Kirjoittajat ovat käyttäneet tekoälyä aineiston analyysin apuna (webropolin AI apuri) sekä tekstin tiivistämisen apuna (Copilot). Vastuu sisällöstä on kirjoittajilla.

Kuva: Shutterstock