Yhteistyö tekoälyn kanssa tuotti älykkään uusiokäyttöapurin

Ekoälyä-hankkeessa pilotoitavan järjestelmän avulla on tarkoitus ohjata kerätyt jätteet nykyistä tehokkaammin oikeisiin käsittelypaikkoihin. Rakensin yhdessä tekoälyn kanssa hankkeelle tekoälyagenttisovelluksen, joka tunnistaa hylätyt esineet ja ohjaa ne uusiokäyttöön. Tekoälysovellus voi auttaa kuluttajaa tekemään parempia valintoja arjessa.

Tässä kirjotuksessa kerron kokeilusta, ja miten se muutti käsitykseni ohjelmistokehityksestä.

Teknologia kiertotalouden palveluksessa

Kiertotalous vaatii helposti saavutettavaa tietoa. Moni kuluttaja seisoo roskiksen edessä pohtien, kuuluuko jokin metalliin vai sekajätteeseen tai olisiko oma poisheitettävä vielä lahjoitettavissa. Rat-kaisuksi syntyi Uusiokäyttö- ja lahjoitusapuri, sovellus, joka ehdottaa lähimpiä mahdollisia paikkoja poisheitettävälle materiaalille.

Sovellus hyödyntää modernia teknologiapinoa, joka on helposti skaalattavissa:

• Streamlit: Käyttöliittymä, joka toimii suoraan selaimessa.
• OpenAI (GPT-4o): ’Silmät’, jotka tunnistavat kameralla otetun kuvan ja analysoivat esineen potentiaalin.
• Google Maps API: ’Jalat’, jotka etsivät käyttäjän sijainnin perusteella lähimmät esineen potentiaaliset hyödyntäjät, kuten kirpputorin tai muun käytettyä tavaraa välittävän paikan.
• Google Gemini: kokenut asiantunteva ’kollega’.

Tämä yhdistelmä tekee sovelluksesta toisen sukupolven agentin, joka ei vain anna staattista tietoa, vaan tekee päätöksiä ja ohjaa käyttäjän aktiiviseen toimintaan. Se ei tarjoa roskista, vaan uuden elämän esineelle.

Ideasta sovellukseksi – keskustellen

Kokeilun mielenkiintoisin osa ei kuitenkaan ollut itse sovellus, vaan se, miten se syntyi. Käytin sparrauskumppaninani Gemini-tekoälyä. Emme vain generoineet koodia, vaan kävimme jatkuvaa dialogia. Kun kohtasin virheilmoituksen tai sovellus toimi väärin, annoin palautetta Geminille, ja se korjasi logiikan välittömästi.

Gemini ei toiminut vain työkaluna, vaan kokeneena työkaverina. Se ehdotti parannuksia, opasti sovellukseen liittyvien pilvipalveluiden käyttöönotossa ja auttoi virheenetsinnässä tavalla, joka tuntui vertaisoppimiselta.

Tämä kokeilu osoitti kolme tärkeää asiaa nykypäivän asiantuntijatyöstä. Kynnys mataloituu eri osaamisten välillä, kun substanssiosaaja (kuten kiertotalouden asiantuntija tai ammattikorkeakoulun opettaja) voi rakentaa toimivia tekoälyä hyödyntäviä sovelluksia ilman raskasta IT-projektia. Lisäksi tekoälypromptauksesta on tullut uusi opeteltava kieli, sillä onnistuminen riippuu kyvystä kommunikoida tavoite ja konteksti tekoälylle. Vastuullisuus on ajatteluna läsnä kaikessa, ja jopa tekoäly voi olla merkittävä tekijä vihreässä siirtymässä kun se valjastetaan tekemään kestävästä elämäntavasta helpompaa.

Tekoäly osana kestävää tulevaisuutta

Tekoäly on kehittynyt suuren harppauksen hankkeen aloittaessa keväällä 2024. Kaksi vuotta myöhemmin se on uusi toimistotyökalujen ’alusta’. Kestävässä tulevaisuudessa jokaisella kuluttajalla on taskussaan agentti, joka tuntee paikalliset palvelut ja auttaa säästämään resursseja. Kokeiluni Uusiokäyttö- ja Lahjoitusapuri oli vain pintaraapaisu siitä, mitä saamme aikaan, kun uskallamme luottaa tekoälyyn kollegana.

Kuva: Shutterstock