Kiertotaloudessa liiketoiminta kasvaa ilman turhaa kulutusta

Kiertotalous tarjoaa mahdollisuuden uudistaa liiketoimintaa ja vahvistaa kestävää kehitystä yrityksissä ja julkisella sektorilla. Kiertotaloudessa olemassa olevia materiaaleja ja tuotteita hyödynnetään mahdollisimman pitkään ja tehokkaasti. Keinoja ovat esimerkiksi lainaus, vuokraus, uudelleenkäyttö, korjaus, kunnostus ja kierrättäminen. (Euroopan parlamentti 2023.) Näiden keinojen yhteyteen Sitra on kehittänyt kiertotalouden liiketoimintamalleja, jotka auttavat yrityksiä luomaan arvoa ja uudenlaista kilpailuetua (Eskola n.d.).

Yrityksillä on pitkälti hyvät valmiudet toteuttaa liiketoimintaa kiertotalouden logiikalla, mutta haasteitakin on, selvisi ARVOA – Kiertotalouden seuraava luku -hankkeen syksyllä 2025 tekemästä kartoituksesta. Kartoituksen tavoitteena oli selvittää, miten kiertotalous näkyy yritysten ja muiden toimijoiden nykyisessä liiketoiminnassa. Haastatteluja teimme hanketiimissä yhteensä 78 kappaletta, ja ne kohdistuivat yrityksiin, eri kaupunkien kirjastoihin ja muihin kaupunkien toimijoihin, yhdistyksiin ja säätiöihin.

Tässä kirjoituksessa käymme läpi kartoituksessa ilmenneitä esimerkkejä rakentamisen, kaupan, luovan alojen ja julkisten palvelutarjoajien toimialoilta luokiteltuna Sitran kiertotalouden liiketoimintamalleihin.
Lopuksi jaamme hanketyöryhmän havaintoja kiertotalouden uusista mahdollisuuksista.

Hus hukalle ja raaka-aineet kiertoon

Sitran Kestävää kasvua kiertotalouden liiketoimintamalleista -käsikirjan mukaan kiertävät raaka-aineet -liiketoimintamallissa hyödynnetään jo käytettyjä tai biopohjaisia materiaaleja sekä suunnitellaan tuotteet kestäviksi, korjattaviksi ja kierrätettäviksi.

Rakennusalalla rakennus- ja purkujätteen hyödyntämisessä ollaan alle 60 prosentin. Kiertotalouden näkökulmasta tämä jäte on käytettävissä uudelleen tai kierrätettävissä raaka-aineeksi. (Ympäristöministeriö n.d.)

Rakennusalalla on tunnistettu mahdollisuuksia, ja toisaalta myös haasteita, kiertotalouteen liittyen. Materiaali-intensiivisellä alalla isojen hankkeiden ylijäämät ja sivuvirrat ovat usein määrällisesti suuria, jolloin materiaalien myynti, varastointi ja jakelu vaativat uudenlaisia ratkaisuja. Myös pienten toimijoiden ylijäämä- tai purkumateriaalit on hyvä saada uusiokäyttöön. Rakentamissektorilla on kiinnostusta materiaalien käyttöön, mutta käyttöä rajoittavat toimivat kauppapaikat ja varastointitilat.

Oman haasteensa käytettyjen rakennusmateriaalien hyödyntämisessä aiheuttaa laatukriteeristö. Minkälaista luokittelua käytetyille materiaaleille tarvitaan, jotta voidaan varmistaa niiden pitkä ikä ja riittävä laatu?

Toisena esimerkkinä nostamme esille sisäilmaratkaisuihin keskittyvän yrityksen, joka on suunnitellut tuotantonsa kiertotalouden mukaan. Yrityksen tuotteiden ulkokuoret valmistetaan uusiutuvasta puupohjaisesta komposiitista. Tarvittaessa vanhat ulkokuoret voidaan rouhia raaka-aineeksi ja valmistaa uudelleen ulkokuoriksi. Yritys käyttää pakkauksissaan kierrätettyjä ja CO₂-kompensoituja pakkausmateriaaleja. Yrityksen tuotteiden suunnitteluvaiheessa tehdyt ratkaisut tukevat kestävyyttä ja materiaalien uudelleenkäyttöä.

Kolmantena esimerkkinä on luovan alojen toimijat. Nämä yritykset ovat usein pieniä mikroyrittäjiä, jotka valmistavat tuotteita, kuten koruja ja laukkuja kierrätysmateriaalista.

Jakamisalustojen ansiosta vaikkapa tekstiilipesurin, auton ja kirjojen käyttöaste nousee

Jakamisalustalla useampi toimija voi käyttää samoja palveluita tai tuotteita ilman tuotteen omistamista. Jakamisalustat mahdollistavat tuotteiden ja palveluiden resurssien korkeamman käyttöasteen. Digitaalinen sovellus tai app on oleellinen osa jakelualustan toimivuutta. (Eskola n.d.)

Kirjastot ovat hyvä esimerkki jakamisalustasta. Kirjojen lainaus ja kirjastojen muut palvelut, kuten tilojen käyttö ja esineiden lainaus, ovat niin arkipäiväisiä, ettei niitä heti mielletä kiertotalouden jakamisalustoiksi. Kirjastoilla on kuitenkin rajallinen potentiaali lisätä esineiden määrää ja saatavuutta käytettävissä olevien tilojen vuoksi. Myös kirjastolaki rajaa mahdollisia uusia palveluita, joiden pitää olla käyttäjille maksuttomia ja tasapuolisesti saatavilla.

Julkisella sektorilla ja yhdistyksillä on ollut paljon erilaisia kokeiluja jakamistalouteen liittyen. Näissä haasteena on ollut, etteivät kuluttajat ole olleet valmiita maksamaan palveluista, varsinkin, jos sen on saanut ensin maksutta.

Opiskelijataloissa on mahdollista sijoittaa lainatavara-automaatteja, joista opiskelijat voivat joko lainata tai vuokrata tavaroita, joille on vain harvoin käyttöä. Tällaisia ovat esimerkiksi porakoneet, tekstiilipesurit ja muut laitteet.

Luovien alojen toimijoiden keskuudessa on herännyt kiinnostusta yhteisiin varastotiloihin. Materiaalien yhteisomistus tai -käyttö voi tuoda sekä taloudellisia hyötyjä että vahvistaa paikallisia yhteistekemisen muotoja.

Myös toimialayhdistykset voisivat omalta osaltaan toimia jakamisalustojen koordinointitahona.

Leasing on oiva tapa toteuttaa kiertotalouden tuote palveluna -liiketoimintamallia

Tuote palveluna -liiketoimintamallissa asiakas maksaa tietystä palvelusta tai toiminnasta tuotteen omistamisen sijaan. Yritykselle tuloja kertyy palvelu- ja vuokraussopimuksista. (Eskola n.d.)

Autokaupassa autoleasing on vakiintunut esimerkki tuote palveluna -mallista. Asiakas maksaa käytöstä, mutta ei omista autoa. Näin auton käyttöaste kasvaa ja resurssien tehokkuus paranee.

IT-laitteiden hallintaan keskittynyt yritys tarjoaa laitteita leasing-mallilla. Asiakas voi käyttää laitetta määräajan ja palauttaa tämän sen jälkeen valmistajalle, joka huolehtii laitteen jatkokäsittelystä. Tämä malli on osoittanut toimivuutensa sekä yritysasiakkailla että julkisen sektorin organisaatioissa.

Juhlapukuja, vaatteita, astioita ja lasten syntymäpäivätarvikkeita voi vuokrata. Näin ei harvoin tapahtuvaa tilaisuutta varten tarvitse hankkia itselle esimerkiksi kymmeniä lautasia. Samoin tilaisuuksia varten myös tuolien ja pöytien vuokraus onnistuu.

Urheiluvarusteiden, kuten pyörien, suksien ja retkeilyvarusteiden vuokraus on mahdollista. Laskettelu- ja hiihtokeskukset tarjoavat talvikaudella talvivarusteiden vuokrausta ja kesäkaudella puolestaan erilaisten pyörien vuokrausta.

Kiertotaloudessa korostuu ajatus, mitä pidempi elinkaari sitä parempi

Tuotteiden elinkaaren pidentämisellä tuotetta käytetään alkuperäisessä tarkoituksessa mahdollisimman pitkään. Tämän mahdollistavat tuotteen huolto- ja korjauspalvelut, päivittäminen ja uudelleenmyynti. (Sitra 2022.)

Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden käyttöiän pidentäminen on tärkeää. Esimerkiksi vuonna 2021 EU-markkinoille päätyi 13,5 miljoonaa tonnia laitteita, joista käytön jälkeen kerättiin 4,9 miljoonaa tonnia. Suomeen päätyvästä määrästä kerätään talteen 14,68 kg/asukas, joka on yli Euroopan unionin keskiarvon. (Euroopan parlamentti 2024.) It-laitteiden kunnostus ja huolto on kasvava liiketoimintamahdollisuus. Kunnostetuista laitteista päätyy osa yritysasiakkaille, osa esimerkiksi kouluille ja osa kuluttajien käyttöön.

Auton omistajat ovat tottuneet pidentämään autojen käyttöikää vuosittaisilla huolloilla ja vauriokorjauksilla. Tarvittavat varaosat voidaan toteuttaa myös käyttämällä kunnostettuja varaosia uusien sijaan. Kunnostettujen varaosien käyttö vaatii huoltoliikkeiltä uudenlaista ajattelumallia.

Urheiluvälineiden huolto- ja korjauspalvelut, kuten suksien ja pyörien pidentävät tuotteiden käyttöikää ja vähentävät uusien tuotteiden hankinnan tarvetta. Myös vaatteiden ja kenkien käyttöikää pidentävät laadukkaat materiaalit ja huolellinen käyttö. Lisäksi ompelijat, räätälit ja suutarit auttavat näiden tuotteiden käyttöiän pidentämisessä. Lisääntyvät kiertokauppa ja second-hand -kaupat pidentävät vaatteiden ja kenkien käyttöikää.

Tapahtumateollisuudessa on mahdollista lisätä kiertotaloutta esimerkiksi käyttämällä järjestäjien työvaatteita useamman vuoden ajan.

Kiertotaloudessa myös tuotannon sivuvirrat hyödynnetään

Resurssien talteenotossa käyttökelpoinen ja arvoa sisältävä materiaali otetaan talteen jätteestä tai tuotannon sivuvirrasta (Sitra 2022). Resurssitehokkuus ja kierrätys näkyvät eri toimialoilla monipuolisina käytäntöinä. Niihin liittyvät toimenpiteet vähentävät tehokkaasti materiaalihukkaa ja lisäksi ne pidentävät tuotteiden sekä raaka-aineiden käyttöä.

Autoalalla materiaalien ja aineiden kierrätys alkaa olla jo vakiintunutta ja kierrätysastetta kehitetään jatkuvasti. Heillä huolto- ja leasing-mallit tukevat osaltaan resurssien tehokasta käyttöä, sillä tuotteiden käyttöikä pitenee ja niiden elinkaaren aikainen kuormitus pienenee.

Käyttötavarakaupassa keskeisiä tavoitteita ovat ruokahävikin vähentäminen, jätehuollon kehittäminen ja kierrätysasteen kasvattaminen. Edellä mainituilla toimilla pyritään pienentämään ympäristövaikutuksia sekä parantamaan koko arvoketjun materiaalitehokkuutta.

IT-sektorilla puolestaan laitteiden palautus-, kunnostus- ja uudelleenkäyttöjärjestelmät mahdollistavat komponenttien ja materiaalien tehokkaan kiertämisen takaisin markkinoille.

Myös julkisen sektorin toimijat edistävät resurssitehokkuutta. Esimerkiksi kirjastot tarjoavat laitteita ja esineitä yhteiskäyttöön, jolloin yksittäisen tuotteen käyttöaste kasvaa merkittävästi.

Rakennus- ja sisustuskaupan alalla potentiaalia nähdään erityisesti raaka-ainevirtojen hyödyntämisessä, kuten myös tuotteiden kierron vahvistamisessa. Toisaalta rakennusalan vahva kilpailu ja resurssirajoitteet osin hidastavat yhteisten ratkaisujen syntyä.

Useat toimialat osoittavat, että resurssitehokkuus voidaan toteuttaa eri tavoin. Hyviä esimerkkejä ovat kierron tehostaminen, hukan vähentäminen ja uusien materiaali- ja kiertoketjujen rakentaminen. Nämä kaikki tavat edistävät ja tukevat kestävään kehitykseen pohjautuvaa taloutta.

On aika innovoida ja valjastaa kiertotalousratkaisujen potentiaali

ARVOA – kiertotalouden seuraava luku -hankkeen kartoitusvaiheessa havaitsimme useita potentiaalisia kehittämismahdollisuuksia kiertotalouden edistämiseksi.

Kartoituksessa tuli ilmi, että jakamistaloutta voisi vahvistaa fyysisten tai digitaalisten jo olemassa olevien alustojen kautta. Kirjastojen kanssa voitaisiin valtakunnallisesti testata uusia esine- ja laitelainauksen malleja, huoltopalveluita ja yhteisöllisiä työpajoja. Samoin ostokeskusten ja osuuskuntien kautta jakamistalouden liiketoimintamallia voidaan viedä eteenpäin.

Kiertotalousratkaisujen kehittämisessä on tärkeää huomioida, että kulutustarpeet ja niihin soveltuvat palvelut vaihtelevat kohderyhmittäin. Osalle kuluttajaryhmistä tarve on lyhytaikaisista ja osalle pitempiaikaisista palveluista. Kartoituksessa ilmeni, että myös alueittain on vaihtelua: toimijoita on kaupunkialueilla, maaseudulla ja saaristossa. Kehittämisen kohderyhmälähtöisyys yhdistetään lisäksi räätälöintiin ja tiedottamiseen: jos lainaus-, vuokraus- ja leasingpalveluita räätälöitäisiin ja niistä tiedotettaisiin kohderyhmäkohtaisesti, niitä käytettäisiin enemmän ja tavaroita omistettaisiin vähemmän.

Suuret toimijat voisivat tukea pienempiä – kiertotalous hyötyy verkostomaisesta toiminnasta

Kartoituksessa kävi ilmi, että huollon ja korjauksen kumppanuudet voisivat hyödyntää jo olemassa olevaa logistiikkaa palveluiden saavutettavuuden parantamiseksi. Samalla pidennettäisiin tuotteiden elinkaarta. Olemassa olevan logistiikan hyödyntäminen auttaisi palveluiden saavutettavuutta eritoten maaseudulla tai saaristossa.

Yrityksen tai toimijoiden koko vaikuttaa suoraan käytettäviin kehitysresursseihin. Pienillä yrityksillä on usein tahtoa, muttei osaamista tai resursseja. Yritysekosysteemit ja verkostot tukevat yrityksiä tarvittavan koulutuksen järjestämisessä, koordinoinnissa ja kiertotalousratkaisujen pilotoinnissa.

Lisäksi kartoitus nosti esiin tarpeen toimijoiden yhteisille innovointipajoille ja uudenlaisille verkostoille. Potentiaalisena tulevaisuuden mahdollisuutena nähdään tuote palveluna -mallin laajeneminen uusille aloille sekä korjaus- ja huoltopalveluiden lisääminen.

Arvoa-kiertotalouden seuraava luku- hanke keskittyy seuraavaksi uusien mahdollisuuksien innovointiin, niiden konseptointiin ja pilotointiin. Arvoa hankkeen tavoitteena on saada aikaan pysyviä kiertotalousratkaisuja.

Kuva: Shutterstock