Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyön (TKI) osuus rahoituksesta on vuosien kuluessa kasvanut (Tiitinen 2023). Viimeisen kymmenen vuoden aikana tutkimusta ja kehittämistä ovat alkaneet ammattikorkeakouluissa tehdä yhä enemmän TKI-asiantuntijat, toisten keskittyessä enemmän opetukseen ja ohjaukseen (Mäki ym. 2024).
Ammattikorkeakouluopettajien keskuudessa TKI-työn tekeminen ja siihen suhtautuminen vaihtelee yksilöllisesti (Mäki ym. 2019). Joillain lehtoreilla pääosa vuoden tunneista täyttyy TKI-toiminnalla, toisilla sitä on jonkin verran, osalla ei lainkaan. TKI-työhön mukaan lähteminen saattaa kiinnostaa, mutta ei ole välttämättä tietoa, miten sitä pääsee tekemään. Tuntikuormakin voi olla niin täynnä opetuksesta ja muista tehtävistä, ettei keskellä lukuvuotta alkaneeseen hankkeeseen riitä resursseja.
Opettajuutemme rinnalle on hiljattain tullut hanketoimijuus ja sitä kautta esimerkiksi projektipäällikön tehtävät. Tuomme artikkelissa esille esimerkkejä, mitä reittejä hanketyöhön voi päätyä, miksi organisaation tuki on tärkeää, ja mitä hyötyä hankkeisiin osallistumisesta voi olla opettajalle ja laajemmin korkeakouluyhteisölle.
TKI-työssä aloittaminen
Siitä huolimatta, että TKI-toiminnan määrä ammattikorkeakouluissa on lisääntynyt, moni ammattikorkeakouluopettaja ei edelleenkään tiedä, mitä TKI-työ on, millaisia tehtäviä siihen voi kuulua, ja miten sitä pääsee tekemään.
Hanketyön aloittaminen uutena ei välttämättä ole aivan yksinkertaista, sillä resursoitavat tunnit jaetaan usein jo hankkeen valmisteluvaiheessa, ja osaajat löytyvät usein samoista asiantuntijoista, joiden kanssa on toimittu aikaisemmin.
Opettajan asiantuntijuus saatetaan nähdä pääasiassa hänen opettamansa substanssin kautta: kieltenopettaja osaa kieliä, matematiikanopettaja laskea. Luonnollisesti substanssiosaamisella on suuri merkitys, mutta hankkeissa tarvetta on monenlaiselle osaamiselle.
Toisaalta ammattikorkeakouluopettajat ovat usein moniosaajia, joilla on koulutusta ja kokemusta useammalta alalta, samoin innokkuutta ja taitoa oppia ja ottaa haltuun uusia tehtäviä. TKI-työssä uutena aloittaminen voi vaatia työnkuvan muuttumisen ja asiantuntijuuden kehittämisen lisäksi myös muilta avarakatseisuutta ja kykyä nähdä tuoreen TKI-toimijan rooli kehittyvänä asiantuntijana uusissa tehtävissä.
TKI-toimintaan on monenlaisia polkuja. Jos sopivaa hanketta ei ole vielä ilmaantunut, kannattaa panostaa aktiivisuuteen. Erityisesti lähiesihenkilön ja kollegoiden on hyvä tietää kiinnostuksesta hanketyötä kohtaan. Isossa ammattikorkeakoulussa verkostoituminen on erityisen tärkeää, sillä henkilökuntaa on paljon, eivät kaikki voi millään tuntea toisiaan. Omaa osaamista sekä kiinnostusta hanketyötä kohtaan siis kannattaa tuoda esille vaikkapa lounaskeskusteluissa.
Joskus sopivan hankkeen löytyminen ja TKI-työhön pääseminen voi onnistua viemällä omaa hankeideaa eteenpäin. Tämä ei ole välttämättä yksinkertaisin tapa aloittaa uutena tutkimuksen ja kehittämisen parissa, mutta samalla tässä piilee yksi hankkeiden upeimmista puolista: on mahdollista miettiä kiinnostuksenkohteitaan, käyttää luovuutta, hyödyntää vahvuuksiaan ja kehittyä asiantuntijana.
Organisaation tarjoama tuki
Opettajien osallistuessa yhä enemmän TKI-toimintaan on tärkeää, että ammattikorkeakoulussa kehitetään muutosta tukevia käytäntöjä ja rakenteita (Tiitinen 2023). Hanketyön aloittamisen alkutaivalta voidaan silottaa organisaatiotasolla. TKI-työstä, hankevalmisteluista, rahoitusinstrumenteista ja uusista hankkeista on hyvä olla mahdollisimman paljon tietoa saatavilla. Erilaiset tutkimusryhmät ja työpajat ovat tärkeitä hankeideoinnin ja -valmistelun kannalta, ja niiden toimintaan mukaan pääsemisen tulisi olla yksinkertaista.
Sekä hankkeen valmisteluvaiheessa että itse hanketyössä tulee jatkuvasti eteen asioita, joista ei ole koskaan kuullutkaan, eikä niihin ole siksi ymmärtänyt etukäteen varautua. Hankkeen valmisteluvaiheeseen on hyvä pyytää mukaan projektiasiantuntija, joka on päivittäin tekemisissä hankehakemusten kanssa, joka tuntee rahoitusinstrumentit, joka osaa tulkita hakukuulutuksia (Luostarinen & Aura 2025). Hanketyössä erilaiset hankkeen aikaiset, myös epäviralliset, verkostot organisaation sisällä ovat arvokkaita. Kollegoiden kanssa käydyissä keskusteluissa saattaa tulla esiin asioita, joita ei olisi edes voinut ennakkoon kysyä.
Hanketyö on aina tiimityötä, ja on hyvä muistaa, ettei kaikkea tarvitse tehdä yksin. Avoimuus on tässäkin avainasemassa – on tärkeää uskaltaa pyytää apua, ja tukea pitää olla helposti hyödynnettävissä.
TKI-työn hyödyt ovat moninaiset
TKI-työ tuo vaihtelua työhön. Varmaa on, että hankkeiden parissa toimiessa opettajan työnkuva monipuolistuu, verkostot kasvavat, osaaminen kehittyy ja syvenee, ja kansainvälisissä hankkeissa lisäksi kielitaito ja kulttuurintuntemus paranevat.
Hankkeet tarjoavat kenties konkreettisemmin mahdollisuuden nähdä oman työnsä tuloksia. Etenkin hankeidean kasvattaminen aihiosta toteutettavaksi hankkeeksi tarjoaa onnistumisen kokemuksia, kun idea jalostuu, muutkin innostuvat aiheesta ja lopulta rahoittaja näkee hankkeen sellaiseksi, että se kannattaa rahoittaa.
Hanke voi hyödyttää opettajan asiantuntijuutta opettajuudenkin näkökulmasta ja tuoda monenlaista hyötyä opetukseen. Asiantuntijuuden kehittyminen auttaa kehittämään opetusta, ja hankkeista voi saada ideoita, esimerkkejä tai jopa oppimateriaaleja kursseille. Opettaja pystyy näin muokkaamaan tehtäviään, rakentamaan uudenlaisia suhteita korkeakoulun sisällä ja muissa verkostoissa sekä uudistamaan ajattelutapojaan omasta työstään (Alanko-Turunen & Kunnari 2025).
Organisaatiotasolla hanke tarkoittaa rahoitusta ammattikorkeakoululle ja yleensä työtunteja muillekin kuin hankehakua vetäneille. Hankkeissa mukana olevien kompetenssit kehittyvät ja tätä kannattaa hyödyntää laajemminkin – opettajat voivat jakaa osaamistaan kollegoille sekä hanketyöstä että substanssista.
Opettajien tekemästä TKI-työstä hyötyvät luonnollisesti opiskelijat, jotka saavat opettajan kautta ajankohtaista tietoa, esimerkkejä ja kenties työelämäkontaktejakin. Hanke voi toimia myös opinnäytetyön toimeksiantajana.
Hanketyö on ihmistyötä kuten opettaminenkin – mutta hyvin erilaista
Kaikista hyödyistä huolimatta työnkuvan muuttuminen ja uusien työtehtävien omaksuminen ei aina ole helppoa. Hanketyössä on monesti epämukavuusalueella, ja se vaatii erilaista joustavuutta kuin opettaminen. Hanketoimijoita on useita, partnerien kanssa pitää sovittaa aikataulut ja työkulttuurit yhteen ja tehdä jatkuvia kompromisseja.
Opettajat ovat perustyössään vahvoja ammattilaisia, olipa kyse sitten pedagogiikasta tai opetettavasta substanssiaineesta. Hanketyössä uutena aloittaminen pakottaa monesti tunnistamaan oman keskeneräisyytensä ja asettumaan jossain määrin oppijan asemaan.
Tämän kaiken seurauksena on kuitenkin mahdollista kehittyä ja saada TKI-työstä opettajuutta ja asiantuntijuutta täydentäviä ja toisaalta myös aivan uusia tehtäviä.
Lähteet
Alanko-Turunen, M. & Kunnari, I. 2025. Ammattikorkeakouluopettaja TKIO-toimijana. Teoksessa Siirilä, J. & Kotila, H. Ammatilliseksi opettajaksi 2.0. Haaga-Helia julkaisut 11/2015. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Luettu 16.3.2026
Luostarinen, J. & Aura, P. 2025. Hanketyö rikastuttaa opettajan arkea – vinkkejä hankkeen alkuvaiheisiin. Ammatilliseksi opettajaksi 2.0. Haaga-Helia julkaisut 11/2015. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Luettu 16.3.2026
Mäki, K., Vanhanen-Nuutinen, L., Mielityinen, S., & Hakamäki S-P. 2019. Kiviä ja keitaita II. Ammattikorkeakoulutyö muutoksessa. Haaga-Helian julkaisut 3/2019, Helsinki. Luettu 16.3.2026.
Mäki, K., Kotila, H., Fred, M., & Kinanen, S. 2024. Kiviä ja keitaita 4.0 – muuttuva yhteisöllisyys ja pedagoginen ymmärrys ammattikorkeakoulussa. Haaga-Helian julkaisut 15/2024. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Luettu 16.3.2026
Tiitinen, S. 2023. Kestävää ja inhimillistä kasvua ammattikorkeakoulujen TKI-toimintaan. Artikkeli 5/2023. Akava Works. Luettu 16.3.2026.
Kuva: Shutterstock