Suurimmat päätökset tehdään usein paineessa

Johtoryhmät joutuvat tekemään organisaation kannalta strategisesti kaikkein kauaskantoisimmat päätökset usein silloin, kun paine on suurin. Moni johtoryhmä uskoo toimivansa rationaalisesti paineessa. Tutkimus kuitenkin osoittaa, että paine muuttaa päätöksentekoa kapeisiin ja virheille alttiisiin tulkintoihin (Kahneman 2011).

Olen tarkastellut tätä ilmiötä Haaga-Heliassa tekemässäni tutkimus- ja kehittämistyössä sekä analysoidessani yrityksiä, joita on kohdannut olemassaoloa uhkaava epäonnistuminen tai toimintaympäristön muutos. Organisaatioissa käynnistyy täysin normaali stressireaktio, kun ympäristö alkaa tuntua uhkaavalta vaikkapa regulaation äkillisen kiristymisen seurauksena, kilpailun yllättävän kiristymisen myötä tai yrityskaupan vuoksi.

Kun paine muuttaa ajattelua

Stressireaktio näkyy organisaation toiminnassa usein seuraavilla tavoilla:

• Näköala kapenee, jolloin tilannetta tulkitaan yhden hallitsevan selityksen kautta. Vaihtoehtoja tukevat havainnot jäävät helposti huomamatta ja päätöksenteko rakentuu hyvin kapean tilannekuvan varaan (Goffman 1974).
• Eriävät näkemykset koetaan uhkana ja ryhmä alkaa hakea yksimielisyyttä kriittisen ajattelun kustannuksella (Janis 1972).
• Dialogi heikkenee ja keskustelu muuttuu oman näkökulman puolustamiseksi yhteisen keskustelun sijaan.
• Oppiminen ja uuden tiedon hyödyntäminen vaikeutuvat, sillä stressi vaikuttaa siihen, miten ihminen pystyy käsittelemään tietoa ja tekemään päätöksiä (Immordino-Yang 2016).

Stressireaktion myötä strateginen ajattelu kuihtuu operatiiviseksi selviytymiseksi. Tämä ei ole merkki huonosta johtamisesta, vaan se on täysin normaali ja inhimillinen reaktio epävarmuuteen. Seuraukset voivat kuitenkin olla strategisesti merkittäviä, ellei ilmiötä tunnisteta. Juuri tällaisissa tilanteissa tehdään usein organisaation kannalta kaikkein kalleimmat päätökset.

Näen saman ilmiön konkreettisesti avovedessä, kun valmennan ihmisiä, jotka pelkäävät kylmää vettä. Kylmä ja musta vesi aiheuttaa voimakkaan stressireaktion: hengitys tihenee, ajattelu kaventuu, toimintakyky hetkellisesti heikkenee. Tilanne tuntuu hengenvaaralliselta, vaikka objektiivisesti se ei ole.

Tärkeintä ei ole yrittää ajattelun voimalla lievittää kehollisia reaktioita, vaan muistaa etukäteen harjoiteltu toimintamalli. Stressitilanteessa ei inhimillisesti ole mahdollista luoda uutta suunnitelmaa, mutta pystytään kyllä toteuttamaan se, mikä on etukäteen harjoiteltu.

Miten organisaatio voi varautua paineeseen

Paine ei vaikuta ainoastaan yksittäisiin päätöksiin, vaan se rajoittaa organisaation ajattelukapasiteettia. Tässä mielessä kyse on strategisesta resurssista.

Paineen vaikutuksia päätöksentekoon ei voi poistaa, mutta siihen voi ennalta varautua. Johtoryhmä voi esimerkiksi sopia etukäteen toimintamalleista, jotka varmistavat sen, että päätöksiä tarkastellaan rauhallisesti ja rationaalisesti useammasta näkökulmasta, myös paineisessa tilanteessa. Organisaatioissa on harvemmin määritelty, miten toimitaan, kun stressireaktio käynnistyy.

Strategia määrittelee organisaation suunnan ja keskeiset valinnat. Harvemmin se määrittelee, miten johtoryhmä toimii, kun paine muuttaa ajattelua.

Strategiapäivissä voisi olla hyödyllistä pysähtyä kysymään ja pohtimaan seuraavia aiheita.

• Miten paine näkyy organisaatiomme kollektiivisessa ajattelussa?
• Miten ylläpidämme dialogia ja olemme avoimia erilaisille näkemyksille silloin, kun epävarmuus kasvaa?
• Mikä on meidän toimintamallimme hetkeen, jolloin ajattelu kaventuu?

Paine on nykypäivän toimintaympäristön perusominaisuus. Strategiaan on hyvä sisällyttää sovittu tapa toimia silloin, kun paine kasvaa. Yhteisesti sovittu toimintamalli tuo selkeyttä tilanteissa, joissa organisaatiossa ollaan kylmässä vedessä.

Kuva: Haaga-Helia