Luokkahuoneesta estejuoksuradalle: palvelumuotoilun oppimiskokemus käytännössä

Haaga-Helian palvelumuotoilun opiskelijat pääsivät sukeltamaan syvälle käytännön kehitysprojektiin, kun toimeksiantajana toimi viihdealan moniosaaja Jaajo Linnonmaa. Kehitysprojektissa kohteena oli Extremerun Vantaa – Suomen suurin hupijuoksutapahtuma.

Palvelumuotoilu soveltuu hyvin lähestymistapana asiakaslähtöisten palvelujen ja liiketoiminnan kehittämiseen (Palvelumuotoilu Palo s.a.). Samalla se tarjoaa pedagogisesti toimivan viitekehyksen työelämälähtöiseen oppimiseen, jossa teoreettinen ymmärrys, menetelmällinen osaaminen ja käytännön soveltaminen kietoutuvat yhteen.

Haaga-Helian palvelumuotoilun opintojaksolla tätä yhdistelmää hyödynnetään systemaattisesti osana työelämälähtöistä kehittämisprojektia. Tässä kirjoituksessa tarkastelemme Extremerun Vantaan kanssa toteutettua projektia nimenomaan palvelumuotoilun oppimis- ja kehittämisprosessina: mitä uutta se tuotti toimeksiantajalle, millaista asiantuntijuutta se vaati ja millaisia pedagogisia oivalluksia se synnytti.

Palvelumuotoilu kohtasi Extremerunin

Extremerun on matalan kynnyksen estejuoksutapahtuma, jossa osallistujat suorittavat hauskoja ja elämyksellisiä esteitä pilke silmäkulmassa. Tapahtuman ytimessä ovat yhteisöllisyys, osallistujakokemus ja liikunnan ilo. Extreme Run kokoaa yhteen monipuolisen osallistujajoukon kuten työyhteisöjä, opiskelijoita, kaveriporukoita ja perheitä. (Extremerun.fi 2025.)

Miltä näyttää Extremerun tuorein silmin eri kohderyhmien näkökulmasta? Tähän kysymykseen opiskelijat pääsivät etsimään ratkaisua palvelumuotoilun keinon. Tavoitteena oli lisätä tapahtuman myyntiä tekemällä siitä houkuttelevampi.

Projekti toteutettiin opintojakson tavoitteiden mukaisesti eli soveltamalla palvelumuotoilun menetelmiä käytännössä ja työelämälähtöisesti. Tapahtuma, jonka kehittäminen ja myynti vaatii ymmärrystä eri kohderyhmistä, elämyksellisistä palveluista ja siitä, miten osallistujakokemusta voidaan parantaa, oli otollinen projektiksi. Siinä muotoiluosaaminen todella pääsee oikeuksiinsa.

Tavoitteena houkuttelevampi ja monipuolisempi tapahtuma

Opiskelijat eivät jääneet vain ideoimaan pöydän ääreen, vaan lähtivät kartoittamaan asiakasymmärrystä potentiaalisten ja tapahtumaan aiemmin osallistuneiden asiakkaiden pariin. He työskentelivät tiimeissä ja opettajien roolina oli ohjata prosessia, varmistaa menetelmällinen laatu sekä kytkeä havainnot teoreettiseen viitekehykseen.

Projekti toteutettiin palvelumuotoilun klassisen tuplatimanttimallin mukaisesti (löytäminen-määrittely-kehittäminen-toteuttaminen) (Design Council 2026).

Asiakasymmärrystä opiskelijat keräsivät eri menetelmin:

• Kohderyhmäkohtaisilla Google Forms -kyselyillä (mm. IT alan työntekijät, lapsiperheet).
• Toteuttamalla strukturoituja haastatteluja aiemmin tapahtumaan osallistuneille.
• Toteuttamalla palvelukokemuksen nykytilan analyysia kartoittamalla kilpailijoita, liiketoimintamalleja ja trendejä.

Kerätyn aineiston analysoinnissa opiskelijat käyttivät muun muassa empatia- ja arvokarttoja. Analyysistä kiteytettiin keskeiset tarpeet, motivaatiotekijät ja kipupisteet. Näiden pohjalta opiskelijat laativat asiakaspersoonia ja asiakaspolkuja, joita hyödynnettiin ratkaisujen ideoinnissa ja konseptoinnissa.

Tämä löytämisen ja määrittelyn vaihe oli pedagogisesti keskeinen: oikean ongelman löytäminen perustuu todelliseen kerättyyn asiakasymmärrykseen ja asiantuntevaan analyysiin. Taito on keskeinen asiantuntijatyössä, ja tätä taitoa opiskelijat pääsivät harjoittelemaan.

Onnistuneet ratkaisut ja uusi näkökulma tapahtuman kehittämiseen

Kehittämistyön tuloksena syntyi useita ehdotuksia, jotka ennen kaikkea huomioivat Extremerun -tapahtuman eri kohderyhmien tarpeet ja odotukset paremmin.

Lapsiperheiden näkökulmasta syntyi esimerkiksi Minimap-leimapassi, joka tuo juoksuun leikkisyyttä ja motivaatiota sekä toimii konkreettisena muistona tapahtumasta. Ratkaisu yhdistää kokemuksellisuuden, muistijäljen ja perheiden tarpeet aikataulujen hallintaan.

IT-alan työntekijöiden kyselyt ja haastattelut puolestaan paljastivat toiveen lisätä viihtyvyyttä ja tapahtuman kokonaisvaltaista elämyksellisyyttä, jotka kannustaisivat viipymään tapahtuma-alueella pidempään. Opiskelijatiimit vastasivat tähän ideoimalla lisäpalveluja ja oheistoimintaa, jotka tukevat yhteisöllisyyttä ja tekevät tapahtumasta houkuttelevamman kaikille osallistujille, eikä tapahtuma rajoittuisi pelkkään juoksusuoritukseen.

Ehdotukset edustivat toimeksiantajan näkökulmasta aidosti uutta ajattelua. Useampi ehdotus oli sellainen, jota he eivät olisi itse osanneet ajatella – ja juuri se teki yhteistyöstä arvokasta, totesi Jaajo.

Palvelumuotoilusta oppimisen iloa

Extremerun–projekti osoitti jälleen, että palvelumuotoilu tarjoaa tehokkaan ja toimivan liiketoiminnan kehittämisen menetelmän yrityksille. Hyvin ohjattu prosessi tarjoaa puolestaan opiskelijoille onnistuneen oppimiskokemuksen, joka vahvistaa muotoiluosaamista. Opiskelijat oppivat systemaattista kehittämistä, ja toimeksiantaja sai käyttöönsä konkreettisia, osin jo jatkokehitykseen eteneviä ratkaisuja.

Voin iloisena todeta, että osa opiskelijoiden ideoista etenee suoraan käytäntöön ja näkyy jo Extremerun vuoden 2026 tapahtumissa. – Jaajo Linnonmaa

Yhteistyö osoitti hienosti, miten opiskelu ja oikea liiketoiminta voivat kohdata molempia hyödyttävällä tavalla.

Kuva: Haaga-Helia