Tekoäly ja osaajapula haastavat – verkostoissa tehty T&K tarjoaa ratkaisuja

Tekoälyyn ja teknologiaan liittyvät muutokset ovat yrityspäättäjien mielestä tekijöitä, jotka vaikuttavat merkittävimmin seuraavan 5–10 vuoden aikana liiketoimintaan, osoittaa tuore Fountain Parkin Business College Helsingin toimeksiannosta tekemä tutkimus (Niemelä, Valtari & Lähdeniemi 2025). Lähes 27 prosenttia kyselyyn vastanneista liiketoiminnan eri päättäjätasoja edustaneista kokee, että tekoäly ja teknologia tulevat vaikuttamaan liiketoimintaan heidän toimialallaan.

Saman suuntaisia näkemyksiä tulee esille myös muista tutkimuksista. Esimerkiksi vasta julkaistu Johdon agendalla 2026 -trendiraportti (Tanner 2026) tuo esille, että johtajien mielestä merkittävin nykyhetkessä vaikuttava muutosvoima on tekoälyn ja automaation kiihtyvä kehitys. Käytännössä muutosvoiman ennakoidaan näkyvän

• rutiinitehtävien ja suorittavan tason töiden vähenemisenä
• muuttuvissa työnkuvissa ja osaamisvaatimuksissa
• liiketoimintamallien uudistumisena
• tietosuojariskeissä
• kyberturvallisuudessa
• luovan ajattelun katoamisena
• kohtaamisten vähenemisenä (Niemelä, Valtari & Lähdeniemi 2025).

Kaiken kaikkiaan tekoäly näyttäytyy ilmiönä, joka ulottuu kaikkiin toimialoihin, toimintoihin ja organisaatioihin ja muokkaa niissä kaikissa sekä työn sisältöjä, työnteon tapoja, johtamista ja osaamisvaatimuksia (Tanner 2026).

Tekoälyn ja automaation kiihtyvän kehityksen lisäksi merkittäväksi muutostekijäksi nousee eri selvityksissä osaamisen riittävyys. Esimerkiksi Fountain Parkin selvityksessä työvoima- ja osaajapula nousee tekoälyn jälkeen tärkeimmäksi tekijäksi, jonka kyselyyn vastaajat uskovat vaikuttavan eniten liiketoimintaansa (Niemelä, Valtari & Lähdeniemi 2025).

Johdon agendalla 2026-selvityksessä sen sijaan organisaatioiden muutoskyvykkyys ja oppimisen rakenteiden uudistuminen (70 %) sekä työnkuvien ja osaamisvaatimusten nopea päivittyminen ja jatkuvan oppimisen pakko (57 %) ovat valtaosan vastaajista mainitsemia muutosvoimia. Myös osaamisen ennakointi ja jatkuvan oppimisen vahvistaminen (reskilling/upskilling) nousee Johdon agendalla 2026-selvityksessä tärkeäksi, ja 38 prosenttia vastaajista mainitsee tämän kehittämiskohteena.

Ratkaisuja muutosvoimista selviämiseen

Kun tekoälyn kiihtyvä kehitys sekä alati muuttuvat osaamistarpeet haastavat, on pohdittava kestäviä ratkaisuja haasteiden ratkaisemiseksi. Johtamisen agendalla 2026-selvitys (Tanner 2026) tarjoaa ratkaisuja tunnistamalla kehittämiskohteita. Sen mukaan tekoälyn ja automaation strateginen hyödyntäminen, erityisesti generatiivisen AI:n osalta on keskeinen kehitettävä kohde, samoin organisaation muutoskyvykkyyden vahvistaminen.

Myös Fountain Parkin tutkimukseen vastanneet päättäjät tarjoavat ratkaisuja. Heidän mukaansa olisi tarpeellista kehittää muun muassa

• työelämän tarpeisiin vastaavaa ajantasaista ja räätälöitävää koulutustarjontaa, joustavia, toimialakohtaisesti tehtyjä koulutusohjelmia ja mikrokoulutuksia
• yritysten, oppilaitosten ja julkisen sektorin jatkuvaa vuoropuhelua,
• vahvoja kumppanuuksia, toimialakohtaisia ekosysteemejä ja asiantuntijaverkostoja,
• pitkiä yhteistyöhankkeita ja yhteistä tutkimusta. (Niemelä, Valtari & Lähdeniemi 2025.)

T&K-toiminta yhtenä ratkaisuna osaamisen riittävyyden ja teknologian kiihtyvän uudistumisen haasteisiin

Yritysten, oppilaitosten ja julkisen sektorin yhdessä tekemä, pitkäjänteinen tutkimus- ja kehitystyö (T&K) nousee siis tunnistetuksi tekijäksi osaamispulaan ja tekoälyn kiihtyvään kehitykseen vastaamisessa. Ylipäänsä tutkimus ja kehittäminen ovat oivia keinoja varmistaa tarvittava uusi osaaminen sekä rakentaa uusia mahdollisuuksia muuttuvassa toimintaympäristössä. T&K myös kehittää muutoskyvykkyyttä sekä toisaalta voi auttaa löytämään ja kasvattamaan esimerkiksi AI:n hyödyntämisen mahdollisuuksia.

On kuitenkin jopa huolestuttavaa, että esimerkiksi Johtamisen agendalla 2026-selvityksessä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyö (TKI) jää vastaajien esittämissä ratkaisuissa tulevaisuuden haasteisiin yllättävän pienelle huomiolle: esimerkiksi vain 12 prosenttia vastaajista kokee, että innovaatio- ja tuotekehityskyvykkyyden vahvistaminen olisi tärkeä kehittämiskohde vuonna 2026.

T&K:n pieni osuus suomalaisten yritysten arjessa tulee esille myös tilastoissa. Tilastokeskuksen mukaan Suomen noin 607 660 yrityksestä (2024) vain 2 820 tekee T&K-toimintaa (2023) – tämä on alle puoli prosenttia kaikista yrityksistä. Jos mietitään osaamisen riittävyyttä ja uudistumista, olisi T&K-toiminnan aloittaminen ja lisääminen kannattava keino monelle yritykselle varmistaa osaamisen riittävyys ja uudistuminen sekä samalla myös huolehtia siitä, että tekoälyyn ja teknologiaan muutoksissa edetään toivotusti ja toisaalta vahvistetaan organisaation muutoskyvykkyyttä tulevaisuutta varten.

T&K-toiminnan lisääminen on kansallisesti, alueellisesti ja EU-tasolla tunnistettu tavoite, joka on asetettu nimenomaan vahvistamaan osaamista ja kilpailukykyä: Tavoitteena on kasvattaa EU-alueella T&K:n osuutta BKT:sta kolmeen prosenttiin, Suomessa tavoite on neljä prosenttia ja Uudellamaalla viisi prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Vaikka tavoiteluvut ovat määrällisiä, on niiden takana laadullinen tavoite turvata kilpailukyky, osaamisen uudistuminen ja proaktiivinen kyky vastata tulevaisuuden haasteisiin.

Ammattikorkeakoulut yhdistävät saman haasteen kanssa painiskelevat organisaatiot ratkaisujen etsimiseen

Ymmärrettävää on, että T&K-toiminnan lisääminen ei ole välttämättä erityisesti pienille tai keskisuurille yrityksille yksinkertainen tai helppo toimenpide – T&K-toimintaan tarvitaan niin osaamista, aikaa kuin rahaakin, ja lisäksi yleensä toimiva asiantuntijoiden verkosto.

Onneksi meillä Suomessa on tähän toimiva rakenne, sillä ammattikorkeakoulut voivat tarjota matalan kynnyksen mahdollisuuden aloittaa T&K-yhteistyö. Ammattikorkeakouluissa tehdään soveltavaa tutkimusta ja paljon erilaisia kehittämishankkeita yhdessä yritysverkostojen ja kansallisten ja kansainvälisten kumppanien kanssa. Ammattikorkeakoulujen vahvuutena on monesti pidetty vahvaa yritysrajapintaa – onhan niiden lakisääteinen tehtäväkin uudistaa alueensa elinkeinorakennetta (Ammattikorkeakoululaki). Ammattikorkeakoulut ovat toimivia yhteistyön rakentajia, jotka ottavat T&K-hankkeisiinsa mukaan alueen yritykset ja julkisen sektorin.

Esimerkiksi Haaga-Heliassa olemme kehittäneet edelleen yritysten kanssa tehtävää T&K-toimintaamme ja pyrkineet keskittymään erityisesti siihen, miten yritysten – ja toki myös julkisen ja kolmannen sektorin toimijoiden – on mahdollista päästä mukaan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaamme.

Olemme esimerkiksi lähteneet rakentamaan tällä hetkellä yhteiskunnassa eri tasoilla haastavaan tekoälyn hyödyntämiseen sekä oppimisessa että liiketoiminnan kehittämisessä keskittyvää AI HUB-verkostoa. Verkoston tavoite on yhdistää organisaatiot, joilla on samantyyppisiä kehittämishaasteita ja tarjota niille uutta tietoa, osaamista ja mahdollisuuksia lähteä määrittelemään uusia kehittämisen kohteita ja tarpeita.

Lisäksi olemme Haaga-Heliassa luoneet mallin, jossa toteutamme yhteisiä kehittämishankkeita yhden tai useamman organisaation ajankohtaisten kehityshaasteiden ratkaisemiseksi. Jo tällä hetkellä hankeportfoliomme erilaisten yritysten kanssa toteutetuista hankkeista on merkittävä, ja strateginen tavoitteemme on edelleen kasvattaa tätä T&K-yhteistyötä.

Rakennetaan yhdessä valmiudet kohdata tulevaisuuden osaamisen ja tekoälyn hyödyntämisen tarpeet!

Kuva: Shutterstock