Yhdistimme opiskelijat, yritykset ja hanketoimijat kehittämään tulevaisuuden palveluja

Haaga-Helian Prototyypit ja tuotteistaminen -opintojakso on perinteisesti ollut opiskelijoille paikka harjoitella palvelukonseptien kehittämistä Design Sprint -menetelmää hyödyntäen opettajien antamilla pienimuotoisilla harjoituksilla. Tällä kertaa opintojakso sai uuden ulottuvuuden: opiskelijat pääsivät kehittämään aitoja yrityspalveluja yhdessä toimeksiantajien kanssa. Uudessa toteutusmallissa toimeksiantajat osallistuivat aktiivisesti Design Sprintin eri vaiheisiin yhdessä opiskelijoiden kanssa.

Design Sprint on tiivis, yleensä viiden päivän mittainen prosessi, jossa tiimi ideoi ongelmalle ratkaisun, rakentaa prototyypin ja testaa asiakkailla (Knapp, Zeratsky & Kowitz 2016).

Uuden toteutusmallin tavoitteena on vahvistaa työelämälähtöistä oppimista, nopeaa kokeilukulttuuria sekä tiivistää yritysten ja opiskelijoiden välistä työelämäyhteistyötä. 

InnoSprint-hanke moottorina uudistukselle

Uudistuksen moottorina toimi Euroopan aluekehitysrahaston osarahoittama InnoSprint-hanke, jonka tavoitteena on vahvistaa pienten ja keskisuurten yritysten innovaatiokyvykkyyksiä kokeilevan kehittämisen avulla. Hanke tarjoaa yrityksille mahdollisuuden viedä yritysten kehitystarpeet konkreettisiksi ratkaisuiksi Design Sprint-menetelmällä samalla vahvistaen mahdollisuutta verkostoitua muiden yritysten kanssa. Prototyypit ja tuotteistaminen -opintojakso vastaa tähän tavoitteeseen loistavasti, joten ehdotimme yhteistyötä hankkeen kanssa.

Uudessa toimintamallissa yhdistimme opiskelijat, yritykset ja hanketoimijat tiiviiksi kehitystiimeiksi: yritykset toivat mukanaan polttavia palvelu- ja tuotekehityshaasteitaan, opiskelijat pääsivät kehittämään oikeita yrityspalveluja Design Sprint -menetelmällä ja hanke tarjosi mahdollisuuden verkostoitumiseen.

Yhteistyö käytännössä

Palvelukehitystarpeen opintojaksolle tuoneet yritykset saivat opiskelijatiimin työskentelemään oman kehitystarpeensa parissa.

• Bt-way Oy: ’Miten saisimme mobiilikäyttäjän löytämään ja hyödyntämään paikallista tietoa (palvelut, tapahtumat, reitit, tarjoukset, ilmoitukset) helposti ja houkuttelevasti yhden kosketuksen (QR, NFC, Somelinkki) taktiikalla?’
• MobileKey. IO: ’Mobiiliaplikaation käyttäjäkokemuksen ja sen ulkoasun parantaminen.’
• Pictue: ’Uuden liiketoimintamallin, kuluttaja-asiakkaan käyttökokemuksen parantaminen.’

Tiimit aloittivat työskentelynsä yritysten kanssa Design Sprintin ensimmäisestä vaiheesta, jonka tavoitteena on ymmärtää yrityksen kehitystarve. Samalla varmistetaan, että tiimi lähestyy kehitystarvetta asiakaslähtöisesti ja yhteisellä ymmärryksellä lähtötilanteesta ja kehitystyön tavoitteesta.

Seuraavassa vaiheessa tiimit siirtyivät ideointivaiheeseen. Tämä vaiheen opiskelijat toteuttivat itsenäisesti Crazy Eight -menetelmällä ilman yritysten osallisuutta. Grazy Eight on nopea ideoinnin menetelmä, jossa tavoitteena on tuottaa kahdeksan ideaa kahdeksassa minuutissa, kehittäen jokaista ideaa edellisen pohjalta. Menetelmässä korostuvat nopeus, luovuus ja rohkeiden ideoiden runsas määrä (Design Sprints s.a.). Näin varmistettiin, että kehitystarpeeseen saadaan aidosti uusia ja tuoreita ideoita.

Ideointivaiheen tuloksena opiskelijat loivat ensimmäiset prototyypit ja visualisoivat omat ratkaisuehdotuksensa design sprintin seuraavaan vaiheeseen, jossa ideat esiteltiin yrityksille taidenäyttelyn muodossa. Näyttely tarjosi yrityksille mahdollisuuden tutustua erilaisiin ratkaisuihin, keskustella opiskelijoiden kanssa sekä antaa palautetta ja suuntaviivoja jatkokehitystä varten. Näin yritykset pääsivät vaikuttamaan konkreettisesti siihen, mihin suuntaan lopullista ratkaisuehdotusta lähdettäisiin toteuttamaan.

Yrityksiltä saadun palautteen pohjalta opiskelijat kehittivät valittuja ideoita eteenpäin ja rakensivat visuaaliset prototyypit, jotka testattiin käyttäjälähtöisesti. Testaus auttoi tunnistamaan kehityskohteita ja varmistamaan ratkaisujen toimivuuden ennen viimeistelyä.

Kurssin päätteeksi opiskelijat esittelivät lopulliset, testatut prototyypit yrityksille. Lopputuloksena syntyi konkreettisia ja aidosti toteutuskelpoisiakin ratkaisuehdotuksia, joita yritykset voivat hyödyntää omassa toiminnassaan. Bt-way Oy sai uusia ratkaisu- ja mainosehdotuksia palvelun löydettävyyteen ja hyödynnettävyyteen. MobileKey. IO sai mobileapplikaatiolle prototyypin, jossa ulkoasu on käyttäjälähtöisempi ja monipuolisempi. Pictue sai ratkaisuehdotuksen kuluttaja-asiakkaan käyttökokemuksen parantamiseksi sekä konkreettiset prototyypit, jotka tukevat uutta liiketoimintamallia.

Edelleen hämmentää, kuinka hyviä ja kypsiä näkemyksiä ja ideoita saatiin! – Oskar Smeds, Pictue

Samalla opiskelijat saivat arvokasta kokemusta tuotteistamisesta, prototypoinnista, asiakasyhteistyöstä sekä Design Sprint -menetelmän soveltamisesta käytännössä.

Lisäarvoa yrityksille ja opiskelijoille

Uudistettu Prototyypit ja tuotteistaminen -opintojakso osoitti, kuinka opetuksen, hanketoiminnan ja yritysyhteistyön yhdistäminen synnyttää monipuolista lisäarvoa niin opiskelijoille, yrityksille kuin oppilaitoksellekin.

Uuden yhteistyön toimintamallin hyödyt

• Se tarjoaa työelämälähtöisen oppimiskokemuksen opiskelijoille mahdollistamalla teoreettisen osaamisen hyödyntämisen aidossa liiketoimintaympäristössä.
• Se tuo konkreettista hyötyä yrityksille mahdollistamalla nopean prototypoinnin ja tehokkaan palvelukonseptien kokeilun.
• Se tarjoaa yrityksille mahdollisuuden osallistaa tulevaisuuden osaajia ja luoda kontakteja potentiaalisiin työntekijöihin ja toisiin yrityksiin.
• Hankkeen tuominen mukaan opetukseen laajentaa verkostoja ja kumppanuuksia.

Tässä yhteistyössä pilotoitiin kolmen yrityksen kanssa uutta toimintamallia, josta syntyi kaikkia osapuolia hyödyntävä tilanne. Yhteistyömme vahvisti tavoitteenmukaisesti työelämälähtöistä oppimista, kokeilukulttuuria sekä tiivisti työelämäyhteistyötä.

Kuva: Haaga-Helia