Koulutusohjelmakohtainen akkreditointityö tukee korkeakoulujen tulevan auditoinnin tavoitteita

Suomalaisten korkeakoulujen on osana laadunvarmistustaan läpäistävä ulkopuolinen arviointi kuuden vuoden välein. Ammattikorkeakoulujen osalta asiasta säädetään ammattikorkeakoululaissa (ammattikorkeakoululaki 932/2014). Auditointeja järjestävä Kansallinen koulutuksen arvioinnin keskus (KARVI) julkaisi tulevan auditoinnin pilottikäsikirjan syksyllä 2025. Verrattuna aiempaan, vuosina 2018-2024 toteutettuun auditointiin, tulevassa auditoinnissa nousee vahvasti esille koulutusohjelmatason tarkastelu (Karvi 2019; Karvi 2025).

Koulutuksen yleinen arviointi ei riitä, vaan korkeakoulujen tulee säännöllisesti arvioida koulutustaan nimenomaan koulutusohjelmatasolla. Näin ollen korkeakoulut, joilla on erilaisia koulutusohjelmakohtaisia akkreditointeja, voivat hyödyntää oppimaansa tulevassa auditoinnissa. Esimerkiksi EFMD:n (European Foundation for Management Development) ohjelma-akkreditoinnin kriteerit ovat hyvin linjassa auditoinnin tavoitteiden kanssa (EFMD Global, 2025).

Kirjoituksessa käsittelen esimerkkinä kolme koulutusohjelmakohtaisen EFMD-akkreditoinnin ja uusien auditointikriteerien yhtäläisyyksiä.

Koulutusohjelmatason osaamistavoitteet

EFMD-akkreditoinnissa koulutusohjelmakohtaiset osaamistavoitteet ovat arvioinnin keskiössä. Koulutusohjelmalla tulee olla selkeät osaamistavoitteet, joita tarkastellaan niin ohjelman suunnittelun, toteutuksen kuin tulostenkin näkökulmasta. Kaiken toiminnan tulee tukea osaamistavoitteiden saavuttamista ja korkeakouluilta edellytetään jatkuvaa osaamistavoitteiden kehittämistä. (EFMD Global 2025.)

Koulutusohjelmatason osaamistavoitteet nähdään tärkeiksi myös tulevassa auditoinnissa. Auditoinnin pilottikäsikirjan kriteerien mukaisesti (Karvi 2025 )koulutusohjelmien suunnittelun tulee olla systemaattista ja koulutusohjelmilla tulee olla selkeästi määritellyt osaamistavoitteet. Hyvällä tasolla olevassa korkeakoulussa osaamistavoitteiden saavuttamista tuetaan esimerkiksi koulutusohjelman oppimisympäristöjen, opetus- ja oppimismenetelmien ja oppimisen arvioinnin avulla.

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan yhdistäminen koulutusohjelmiin

EFMD-akkreditoinnin edellytyksenä on tutkimuksen ja koulutuksen yhteistyö, jossa tutkimustuloksia hyödynnetään koulutusohjelmatasolla. Henkilöstön tutkimusosaaminen ja aktiivinen TKI-toiminta nähdään pohjana laadukkaalle korkeakouluopetukselle. (EFMD Global 2025.) EFMD-akkreditoinnissa pyydetään myös käytännön esimerkkejä tutkimuksen vaikutuksesta opetukseen. Korkeakoulun on siis pystyttävä todentamaan, miten tutkimus tukee ja rakentaa opiskelijoiden osaamista tarkasteltavassa koulutusohjelmassa.

Tuleva auditointi korostaa koulutusohjelmien tutkimusperusteisuutta, kuten EFMD-akkreditointikin. Auditointikäsikirjan kriteerien mukaisesti hyvällä tasolla olevassa korkeakoulussa koulutus perustuu tutkimukseen ja TKI-toimintaa yhdistetään koulutusohjelmiin (Karvi 2025).

Työelämän edustajien osallistaminen koulutusohjelmien kehittämiseen

EFMD-akkreditoinnissa työelämäyhteistyö on yksi kolmesta läpileikkaavasta teemasta, yhdessä kansainvälisyyden ja vastuullisuuden kanssa. Kaikkea koulutusohjelman toimintaa tarkastellaan työelämänäkökulmasta. Työelämäyhteistyö ja työelämän edustajien osallistuminen koulutusohjelman kehittämiseen ovat tärkeä osa koulutusohjelman laadun arviointia. (EFMD Global 2025.)

EFMD-akkreditoidut koulutusohjelmat ovat siis jo tottuneet keräämään monenlaista todistusaineistoa työelämäyhteistyöstä. Työelämän edustajien ja alumnien haastattelut ovat myös tärkeä osa EFMD-akkreditoinnin arviointivierailua ja niistä saadaan hyödyllistä sidosryhmäpalautetta.

Tuleva auditointi nostaa esille ulkoisten sidosryhmien, kuten työelämän edustajien, osallistumisen ja vaikutusmahdollisuudet toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen. Verrattuna aiempaan auditointikierrokseen uutena asiana vaaditaan myös koontia työelämä- tai sidosryhmäpalautteesta itsearviointiraportin liitteeksi (Karvi 2019; Karvi 2025).

Korkeakoulujen toiminta on jatkuvassa kehityksessä

Korkeakoulujen auditoinnin ja EFMD-akkreditointityön tavoitteista ja kriteereistä löytyy yhtäläisyyksiä, joita kannattaa hyödyntää auditointiin valmistautuessa. EFMD:n vaatimusten mukaista, koulutusohjelmatasoista kehittämistyötä tehdään jo ainakin neljässä suomalaiskorkeakoulussa, joilla on ohjelmatasoisia EFMD-akkreditointeja. Auditointi- ja akkreditointiprosessit tukevat toisiaan ja ovat molemmat hyviä työvälineitä korkeakoulujen strategian toteuttamisessa ja toiminnan jatkuvassa kehittämisessä.

Kuva: Haaga-Helia