Pedagogisella johtamisella voidaan tukea kansainvälisten opiskelijoiden integroitumista

Kansainvälisten opiskelijoiden määrä ammattikorkeakouluissa kasvaa. 3AMK:n tukemana olemme tutkineet toimintamalleja ja keinoja kansainvälisten opiskelijoiden integroitumiseen. Olemassa olevien ja kehitteillä olevien palvelujen lisäksi tarvitaan opetus- ja ohjaushenkilöstön laajaa panosta. Keskeistä on sosiaalista osallisuutta ja integroitumista edistävä pedagogiikka ja näitä edistävä pedagoginen johtaminen.

Pedagoginen johtaminen koskee itse asiassa koko ammattikorkeakoulun henkilökuntaa. Se ilmenee käytäntöinä sekä inklusiivisena ja integroitumista edistävänä toimintakulttuurina.

Tutkimme nykytilaa ja uusia kehittämistoimia kahdessa työpajassa syksyllä 2025. Niihin osallistui lehtoreita ja heidän esihenkilöitään, opiskelijoita, kansainvälisten palvelujen asiantuntijoita ja työelämän edustaja. Tuloksia tarkasteltiin Haaga-Helian, Metropolian ja Laurean yhteisessä verkkotilaisuudessa.

Tukipalveluja on kehitetty

Kartoitimme kansainvälisten opiskelijoiden (kv-opiskelijat) integroitumista tukevia palveluja. Niistä kokonaisvaltaisimpina esimerkkeinä olivat Metropolian Welcome Hub sekä Haaga-Helian INTEGRA-hanke Porvoon kampuksella.

Metropolian Welcome Hub on aloittanut vuonna 2025. Se on neuvonta- ja ohjauspiste, joka tarjoaa kansainvälisille opiskelijoille tukea opintojen alkuun sekä arkeen Suomessa. Neuvontaa ja ohjausta viedään Myllypuron kampukselta myös muille Metropolian kampuksille ja verkkoon.

INTEGRA-hankkeessa vastaavasti rakennettiin matalan kynnyksen tukea kansainvälisille opiskelijoille Porvoossa. Tarkoituksena on testata tehokkaita ja kestäviä toimia, joilla tuetaan verkostoitumista ja integroitumista myös korkeakoulumaailman ulkopuolella. Kuitenkin keskeisinä alueina tuessa ovat opintojen sujuva eteneminen sekä työllistyminen Suomeen.

Kaikilla 3AMK-korkeakouluilla on tietysti paljon pysyvämpää ja jo pitkään tarjolla ollutta asiantuntijoiden tukea kv-opiskelijoille. Palveluiden kehittäminen on ollut jatkuvaa. Kun mietitään, mitä näillä resursseilla voidaan vielä tehdä kv-opiskelijoiden integroitumisen eteen, katse kääntyy ammattikorkeakoulujen opetus- ja ohjaushenkilöstön suuntaan.

Opetus- ja ohjaushenkilöstö laajasti mukaan

Onnistuneesti toteutunut integroitumisen tukeminen voi tarkoittaa esimerkiksi opiskelijan kohtaamista ja ohjausta, joka on vaikuttanut selkeästi yksittäisen kv-opiskelijan jatkoon korkeakoulutuksen ja suomalaisen työelämän parissa.

Miten opetus- ja ohjaushenkilöstö voi laajemmin tukea kv-opiskelijoiden integroitumista? Kun työpajassa osallistujilta kysyttiin, mitä AMK-lehtorilta tässä asiassa odotetaan, vastaukset laajenivat. Työpajasta kertyi muun muassa seuraavanlaisia toiveita:

• Opettaja ymmärtää, että jokaisen kv-opiskelijan mennyt, nykyhetki ja tulevaisuus muodostavat omanlaisensa polun.
• Tunnustetaan kv-opiskelijan aiempaa osaamista.
• Kytketään opetukseen ja ohjaukseen työelämävalmiuksien edistäminen.
• Ollaan turvallinen taho luomalla mahdollisuus kysymyksille ja keskustelulle.

Tuotiin esille myös, että kulttuuritietoisuutta tulisi pyrkiä laajentamaan kaikkien korkeakoulun toimijoiden keskuudessa. Sen ei tulisi nähdä olevan ainoastaan niiden vastuulla, jotka pääasiassa työskentelevät kv-opiskelijoiden parissa.

Kielitietoisuus on olennaista

Työpajoissa suomen kielen ja kulttuurin merkitystä arvioitiin opettajien kieli- ja kulttuuritietoisuuden kautta. Opetushenkilöstön ja toimintatapojen kielitietoisuus ja kannustava ilmapiiri edistävät opiskelijoiden kielen kehittymistä ja lisäävät kielen käytön mahdollisuuksia. Opiskelijat toivovat, että heitä rohkaistaan alusta asti käyttämään suomea. Kielitaidon kehittyminen tukee integroitumista muutoinkin kuin korkeakouluopintojen näkökulmasta, kun opiskelija alkaa käyttää kieltä rohkeammin erilaisissa arkipäivän tilanteissa. (Repo Jamal & Vartiainen 2025.)

Kansainväliset opiskelijat toivovat mahdollisuuksia yhteiseen toimintaan ja opiskeluun suomalaisten kanssa. Työpajoissa korostettiin suomenkielisten opiskelijoiden osallistamista esimerkiksi kaveritoiminnan kautta. Yleinen kiinnostus ja lähestyttävyys nähtiin tärkeänä integraation mahdollistajana. On tärkeää pyrkiä löytämään mahdollisuuksia eri kieli- ja kulttuuritaustaisten opiskelijoiden yhteistyöhön. Vuorovaikutteisuuden ja yhteisöllisyyden tukeminen korkeakoulun rakenteissa ja opintojen suunnittelussa vahvistaa kansainvälisten opiskelijoiden osallisuutta koko korkeakouluyhteisössä (Airas ym. 2019).

Kv-opiskelijan suomen kielen oppimista tuetaan mahdollisuuksilla käyttää kieltä eri tilanteissa – niin ammatillisissa kuin vapaamuotoisissakin tilanteissa. Kielitaidon tukeminen on oleellista, sillä kansainvälisten opiskelijoiden kotiutumista merkittävimmin hankaloittava tekijä on puutteellinen kielitaito, ja siihen liittyen vaikeus löytää töitä ja ystäviä (Välimäki ym. 2023). Kielen kehittymisen tukeminen osana korkeakouluopintoja vahvistaa kansainvälisten opiskelijoiden osallisuutta ja luo mahdollisuuksia sekä opiskeluun että työuralle (Airas ym. 2019).

Työpajoissa nostettiin esille suomen kielen ja kulttuurin merkitys, ja opettajien kieli- ja kulttuuritietoisuuden merkitys. Opetushenkilöstön ja toimintatapojen kielitietoisuus ja kannustava ilmapiiri edistävät opiskelijoiden kielen kehittymistä ja lisäävät kielen käytön mahdollisuuksia. Opiskelijat toivovat, että heitä rohkaistaan alusta asti käyttämään suomea. Kielitaidon kehittyminen tukee integroitumista muutoinkin kuin korkeakouluopintojen näkökulmasta, kun opiskelija alkaa käyttää kieltä rohkeammin erilaisissa arkipäivän tilanteissa. (Repo Jamal & Vartiainen 2025.)

Suomen kielen merkitys integraatiossa huomioidaan myös oikeusministeriön selvityksessä, jonka mukaan koulutusjärjestelmän on huolehdittava valmistuvien mahdollisuudesta toimia asiantuntijoina suomen kielellä, ja korkeakouluja suositellaan siirtymään yksinomaisesta englannin kielen käytöstä monikieliseen toimintaan ja opetukseen (Onikki-Rantajääskö 2024).

Viime vuosina korkeakouluissa onkin kehitetty kielituettuja tai kaksikielisiä, kansainvälisille opiskelijoille suunnattuja koulutusmalleja, jotka tukevat opiskelijan integroitumista ja työllistymistä Suomessa. Tästä esimerkkinä Metropolian ja Tampereen ammattikorkeakoulun OKM:n rahoituksella kehittämä Toiminnallisesti kaksikielinen sairaanhoitajakoulutus (TOKASA).

Kyseessä on toimiva ja pysyvä tutkintokoulutusmalli, jossa kielenopetus on integroitu alan substanssiopintoihin ja näin on mahdollistettu tutkinnon suorittajan työllistyminen Suomessa ammatin vaatimalla kielitaitotasolla.

Opetushenkilöstön osaaminen ja toimijuus

Miten opetushenkilöstön osaaminen voisi rakentua, kun keskitytään kv-opiskelijoiden integroitumiseen? Toteutettujen työpajojen ja pedagogisen johtamisen kirjallisuuden pohjalta olemme luoneet kolmitasoisen mallin opetus- ja ohjaushenkilöstön osaamisen kehittämiseen sekä henkilöstötiimien toimintaan ja esihenkilöiden toteuttamaan johtamiseen.

Ensimmäisellä tasolla opetus- ja ohjaushenkilöstöön kuuluva ymmärtää kv-opiskelijoiden integroitumisen tärkeyden. Samoin ensimmäisellä tasolla osaamiseen sisältyy jo tarjolla olevien tukipalvelujen tunteminen ja opiskelijan ohjaaminen niiden pariin. Esimerkkeinä hankkeen työpajoissa tuotiin esille Metropolian Welcome Hub sekä Haaga-Helian INTEGRA-hanke Porvoon kampuksella.

Toisella tasolla opetus- ja ohjaushenkilöstön osaamisessa korostuu se, että opetuksen ja ohjauksen suunnittelu rakentuu inklusiivisen pedagogiikan periaatteilla (Bies-Wikgren & Kaukinen 2025). Tarvitaan kulttuurista responsiivisuutta (Gay 2002), jossa vuorovaikutus opiskelijoiden kanssa ja moniammatillinen yhteistyö korkeakoulun sisällä korostuvat. Kyse on opettajan osaamisesta esimerkiksi kulttuurisensitiivisessä vuorovaikutuksessa (kiinnostuksen osoittaminen, osallistuminen, tuomitsemattomuus, uteliaisuus, korkeiden odotusten ilmaiseminen) ja tehokkaassa kulttuurienvälisessä viestinnässä (opiskelijan ja opettajan välillä, opettajan ja ryhmän välillä, opiskelijoiden kesken).

Lisäksi keskeistä on opettajan kulttuuritietoisuus: Miten kulttuuri vaikuttaa opetukseeni? Mitä kulttuuriin perustuvia oppimismieltymyksiä minulla on? Tärkeää on myös itse opetus- ja ohjaustoiminta, joka voidaan nähdä kulttuurisesti responsiivisena. Esimerkkejä tällaisesta ovat opiskeltavien sisältöjen kytkeminen kunkin opiskelijan omaan viitekehykseen, yhteisöllisen oppimisen toteutuminen monimuotoisissa ryhmissä sekä läpinäkyvyys opiskelijoiden arvioinnissa ja toisaalta avoimuus opiskelijoilta saatavassa palautteessa. (Gay 2002.)

Kolmas taso kiinnittyy opetus- ja ohjaustoimintaa laajemmin kv-opiskelijan kokonaisvaltaiseen integroitumiseen korkeakouluyhteisön lisäksi suomalaiseen yhteiskuntaan ja ennen kaikkea työelämään. Suurena haasteena työpajoissa nähtiin kv-opiskelijoiden harjoittelu- ja työpaikkojen saaminen. Työyhteisöjen rooli on merkittävä opiskelijoiden kielitaidon kehittymisessä, ja kieli- ja kulttuuritietoisten käytänteiden lisääminen myös työ- ja harjoittelupaikoilla edistää opiskelijoiden integraatiota (Repo Jamal & Vartiainen 2025).

Yhteistyö ja vuoropuhelu korkeakoulun ja työelämän välillä on tärkeää: se edistää kulttuuritietoisuutta myös työelämässä ja siten sujuvoittaa kansainvälisten opiskelijoiden sopeutumista suomalaiseen työelämään.

Pedagogisen johtamisen mallia tarvitaan

Pedagoginen johtaminen kv-opiskelijoiden parempaan integroitumiseen tarkoittaa toimintatapoja ja keinoja, jotka mahdollistavat opetus- ja ohjaushenkilöstön osaamisen kehittämisen ja sitoutumisen vastuullisuutta korostavaan opetukseen ja ohjaukseen. Korkeakoulun pedagogisessa johtamisessa on mahdollista luoda mittareita edellä esitettyjen kolmen tason toteutumiselle. Mittareiden avulla voidaan vastaavasti selvittää nykytilaa ja asettaa kehittämistavoitteita.

Tavoitteena on, että mahdollisimman suuri osa opetus- ja ohjaushenkilöstöstä saavuttaa ensimmäisen tason (kuvio 1). Toiselle tasolle pyrittäisiin nostamaan esimerkiksi puolet opetus- ja ohjaushenkilöstöstä. Tavoite voi tuntua vaikeasti saavutettavalta, mutta inklusiivista korkeakoulupedagogiikkaa tavoitellaan muutenkin jo laajasti eri alueilla (Salakari & Holmberg 2025). Selvää on, että tulevaisuudessa korkeakouluopiskelijoiden moninaisuus lisääntyy. Pienentyvien ikäluokkien takia Suomi ja suomalainen korkeakoulutus selviävät vain lisäämällä kv-opiskelijoiden määrää.

Kuvio 1. AMK-opetushenkilöstön pedagogisen johtamisen malli kv-opiskelijoiden integroitumisen tukemisessa.

Kolmannella tasolla voidaan tällä hetkellä nähdä erityisesti korkeakoulujen englanninkielisten tutkintojen tutkintovastaavat ja muu opetus- ja ohjaushenkilöstö, joiden työssä korostuu kv-opiskelijoiden osuus. Myös tällä tasolla olevien osuutta opetus- ja ohjaushenkilöstöstä olisi nostettava.

Kolmannella tasolla olevilla opetus- ja ohjaushenkilöstön jäsenillä on usein muunlainen tausta kuin monen sukupolven ajan Suomessa asuneilla. He ovat itse kouluttautuneet ja työllistyneet eri kulttuuritaustoja sisältäneessä ympäristössä joko Suomessa tai muualla. He voivat jo pelkästään esimerkillään edistää kv-opiskelijoiden integroitumista.

Hallinnollisempaa johtamiskeskustelua sävyttävät resurssit. Ensimmäisellä tasolla opetushenkilöstön resurssi voi vastata yleisiä koko opetushenkilöstöä koskevien koulutusten tuntiresurssia. Pedagoginen osaaminen toisella tasolla perustuu opettajankoulutuksessa hankittuun osaamiseen mutta edellyttää jatkuvaa kehittämistä omassa opetuksessa.

Pedagogisessa johtamisessa opettajat tarvitsevat struktuuria (Mehto & Lahtela 2025, 59). Mallimme toisella tasolla opetushenkilöstöllä tulee olla mahdollisuuksia (paikkoja ja aikoja) kv-opiskelijoiden integroitumisen tukemiseen ja tämän alueen yhteiskehittämiseen kollegoiden kanssa. Tällaisia ovat usein perinteisten kokousten sijaan erilaiset tulkintafoorumit (Mäki 2023, 50) ja merkitysneuvottelut (Vanhanen-Nuutinen 2023, 42).

Kolmannella tasolla opettajan tehtävät laajenevat tiiviimpään yhteistyöhön ammattikorkeakoulun kansainvälisten toimintojen asiantuntijoiden kanssa. Luontevaa on olla mukana järjestämässä ammattikorkeakoulun kansainvälisten vieraiden ohjelmaa ja erilaisia kansainvälisiä tilaisuuksia. Nämä ovat erillisiä, usein tapauskohtaisia, työaikaresursseja vaativia tehtäviä.

Korkeakoulun rakenteissa on tärkeää tunnistaa, että kansainvälisten opiskelijoiden integraation ja sen myötä opintojen etenemisen ja työllistymisen tukeminen sekä pedagoginen johtaminen vaativat resursseja eri tasoilla.