Eheän opetustarjonnan muotoilu: toimivat käytänteet lukuvuosisuunnittelussa

Haaga-Helia on yksi Suomen suurimmista ammattikorkeakouluista, jossa opetusta järjestetään ympärivuotisesti. Lukuvuosittain opetustarjonnassa pyörii useita satoja opintojaksojen opetuksia, eli toteutuksia. Opetustarjonnan suunnittelun tavoitteena on tarjota hyvä opiskelurytmi tavoiteaikaiseen valmistumiseen, sekä huolehtia siitä, että opintojaksojen toteutuksia on sopivasti tarjolla kysyntään nähden.

Ensimmäisenä lukuvuotena opiskelijat suorittavat kaikille yhteisiä, sekä tutkintonsa perusopintoja. Edetessään opinnoissaan opiskelija erikoistuu mielenkiintonsa mukaan yhteen suuntautumisvaihtoehdoista. Opiskelija voi suuntautumisvalinnoillaan sekä vapaavalintaisilla opinnoilla räätälöidä itsellensä sopivan opiskelupolun.

Tässä kirjoituksessa kuvaan yleisesti opetustarjonnan suunnitteluun liittyviä prosesseja, sekä käytettävissä olevia työkaluja päätöksenteon tueksi. Korkeakoulujen ja eri tutkintojen opetustarjonnan suunnittelun välisiä eroavaisuuksia löytyy jonkin verran, riippuen esimerkiksi tutkinnon koosta. Suuremmissa tutkinnoissa suuntautumisvaihtoehtoja löytyy enemmän, jolloin tarjolla on enemmän erilaisia oppimispolkuja.

Seuraavan lukuvuoden suunnittelutyö tehdään edellisen vuoden syksyllä

Pääsääntöinen opetustarjonnan suunnitteluprosessi alkaa syyskuussa ja kestää joulukuun puoliväliin asti. Opetustarjonnan suunnittelussa suunnitellaan koko seuraavan lukuvuoden tarjonta edellisen lukuvuoden pohjalta. Esimerkiksi tällä hetkellä kuluva lukuvuosi kestää 1.8.2025-31.7.2026 ja nyt syksyllä suunnitellaan opetustarjonta lukuvuodeksi 1.8.2026-31.7.2027.

Opetustarjonnan suunnittelussa keskitytään seuraavan lukuvuoden tarjonnan suunnitteluun hyödyntäen muun muassa aikaisemman lukuvuoden opintojaksojen toteutusten ilmoittautumismääriä. Lisäksi opiskelijoiden valitsemat suuntautumismäärät antavat lisätietoa siitä, tarvitaanko tulevalle lukuvuodelle suuntautumisopintojaksojen toteutuksia enemmän vai vähemmän.

Opetustarjonnan suunnittelupalavereissa käydään opintojaksokohtaisesti läpi, mikä on toiminut tarjonnassa ja mitä olisi tarve kehittää. Tavoitteena on eheän opetustarjonnan luominen ja hukkatyön minimointi, jota syntyy esimerkiksi silloin, kun toteutuksia joudutaan perumaan vähäisten opiskelijamäärien vuoksi.

Toteutustyypit ja asiantuntijoilta saatava tieto suunnittelun lähtökohtina

Opintojaksoja tarjotaan lähi-, online-, blended- tai virtuaalitoteutuksina. Yleisesti ottaen lähitoteutuksissa luennot sijoitetaan luokkatiloihin, online-toteutuksissa opetus sijoitetaan verkkokanaviin, kuten Zoomiin tai Teamsiin. Blended-toteutuksilla osa opetuksesta on sijoitettu luokkatilaan tai verkkokanaviin ja osa on itsenäistä opiskelua. Virtuaalitoteutuksilla ei ole aikataulutettua opetusta, vaan opiskelija suorittaa itsenäisesti tehtävänsä toteutuksen aikataulujen puitteissa.

Opettajilta saatava tieto on tärkeässä roolissa olemassa olevan datan lisäksi. On tärkeää ymmärtää datan juurisyitä, miksi esimerkiksi jokin toteutus on ollut aikaisempana lukuvuotena suositumpi, kuin toinen, ja millaisessa toteutusmuodossa tietty opintojakso kannattaa tarjota tai miten eri toteutukset kannattaisivat lukkaroida, eli sijoittaa lukujärjestykseen keskenään.

Eri tutkintojen suunnittelijat tekevät tiivistä yhteistyötä keskenään yhteisten opintojaksojen tarjonnan luomiseksi. Tarkastelussa ovat varsinkin opiskelun alkuvaiheen virtuaaliset- ja online-toteutukset. Tutkinnon suunnittelijat pohtivat erilaisia yhteistoteutusmahdollisuuksia aikaisempien toteutusten ilmoittautumismäärien perusteella. Suunnittelussa huomioidaan myös yhteiset linjaukset liittyen toteutusten rytmityksiin, opiskelijoiden maksimimääriin ja organisaation yhteisiin pelisääntöihin liittyen.

Opiskelijat ilmoittautuvat lukukauden loppupuolella seuraavan lukukauden toteutuksille viikon kestävällä ilmoittautumisaikana. Tämän jälkeen nähdään toteutusten ilmoittautumismäärät ja miten suunnittelutyö on onnistunut. Ennen jälki-ilmoittautumisaikaa tutkinnoilla on aikaa reagoida ja räätälöidä tarjontaansa toteutuslisäyksillä tai peruutuksilla.

Opetustarjonnan suunnittelu on jatkuvassa kehityksessä

Opetustarjonnan suunnittelussa nojaudutaan vahvasti menneen lukuvuoden dataan ja kokemuksiin, mutta tarpeen tullen voidaan joustavasti mukautua muuttuviin tilanteisiin lukuvuoden ollessa käynnissä. Täydellistä opetustarjontaa on mahdotonta luoda, mutta tärkeintä on kehittää sitä ketterästi ja seurata aktiivisesti sen toteutumista.

On vaikea ennakoida yli vuoden päähän edellisen lukuvuoden datan perusteella. Edellisten vuosien kokemusten perusteella näyttää kuitenkin siltä, että samat trendit toistuvat uudestaan. Esimerkiksi suuntautumisvalinnat pysyvät suhteellisen samoina vuodesta toiseen, ja tiettyjen opintojaksojen ilmoittautumismäärät säilyvät melko samoina, mikäli ne järjestetään samoina ajankohtina.

Opetustarjonnassa on toki opintojaksoja, joiden vuosittaisissa ilmoittautumismäärissä on enemmän vaihtelua, ja siksi suunnittelun lisäksi vaaditaan reaaliaikaista reagointia. Olisi mielenkiintoista saada tulevaisuudessa lisää ennustustyökaluja opetustarjonnan suunnitteluun. Voisiko esimerkiksi tekoälyllä analysoida mennyttä dataa ja sen pohjalta ennustaa tulevia toteutustarpeita.

Tällä hetkellä pystytään seuraamaan, miten opiskelijat ovat suunnitelleet opintojen ajoitukset, mutta pelkästään siihen ei voi vielä luottaa opetustarjonnan suunnittelussa. Opiskelijoiden ajoitussuunnitelmat ja toteutuneet toteutusten täyttöasteet poikkeavat vielä toisistaan. Opetustarjonnan suunnittelu on kokonaisuus, joka tarvitsee erityistä osaamista ja kokemusta siitä, mitkä tekijät voivat vaikuttaa tietyn opintojakson toteutuksen kysyntään.

Kuva: Haaga-Helia