Uusi eurooppalainen verkosto osaamisen tunnistamisen tukena

Kuinka yhä monimuotoistuvammaksi muuttuva oppiminen, opiskelu ja osaamisen kehittäminen elinikäisenä ja elämänlaajuisena voidaan joustavasti nivoa korkea-asteen opintoihin ilman, että laadusta tingitään? Miten pienten osaamiskokonaisuuksien tuottama osaaminen on mahdollista tunnistaa osana nykyisiä tutkintorakenteita ja onko sen oltava korkeakoulujen tavoitteena? Millaisia mahdollisuuksia tekoäly tuo osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen? Miten uusien Eurooppa-yliopistoallianssien maiden ja instituutioiden rajat ylittävälle yhteistyölle luodaan hallinnollisesti ja juridisesti kestäviä rakenteita?

Hiljattain perustettu, Euroopan Komission rahoituksella tuettava verkosto European Recognition of Prior Learning Network (E-RPL 2025) pyrkii vastaamaan yllä esiteltyihin haasteisiin sen työn rinnalla, joka tapahtuu EU-päätöksenteon, kansallisten koulutuspoliittisten ratkaisujen ja korkeakoulujen oman kehitystyön tasoilla. Verkosto kokoaa yhteen asiantuntijoita eurooppalaisista tiede- ja ammattikorkeakouluista, opiskelijajärjestöistä, hallinnosta ja kansallisista foorumeista keskustelemaan osaamisen tunnistamisen haasteista, vaikuttamaan päätöksentekijöihin jäsenmaissa ja Euroopan tasolla sekä yhteiskehittämään hyviä käytänteitä.

Kirjoituksessa pohdin, millaista lisäarvoa E-RPL:n mahdollistama verkostoyhteistyö tuo korkeakouluja haastavaan osaamisen tunnistamisen kokonaisuuteen. RPL-lyhenteen rinnalla ja suomenkielisenä vastineena käytän tässä yhteydessä pääosin käsitettä ’osaamisen tunnistaminen’, vaikka prosessiin korkeakouluissa määritelmällisesti kuuluu tunnistamisen lisäksi myös opitun tunnustaminen.

Laaja tehtäväkenttä luo tarvetta uudenlaiselle verkostotyölle

E-RPL-verkosto alkoi rakentua sen tuloksellisen yhteistyön perustalle, jota oli luotu vuosina 2022̶ 2024 EU-hankkeessa 3-IN-AT-PLUS. Yhteiseurooppalaisen verkoston luominen oli tavoitteena hankkeen työpaketissa, jota koordinoi Itävallan kansallinen laadunvarmennus- ja akkreditointitoimisto Agency for Quality Assurance and Accreditation Austria (AQ Austria). Se koordinoi verkostoa edelleen. Hanketoimijat pitivät tärkeänä jatkaa yhteistyötä ja laajentaa sitä alkuperäisen hankkeen ulkopuolisten, osaamisen tunnistamisen kysymysten kanssa työskentelevien tahojen kanssa eurooppalaisella korkeakoulusektorilla.

E-RPL on monipuolinen toimija, joka pyrkii vaikuttamaan ydintehtävänsä eli osaamisen tunnistamisen prosessien kehittämiseen yhteiseurooppalaisten periaatteiden pohjalta. Keinoina ovat keskusteleva vertaisoppiminen, kokemusten jakaminen, yhteiset koulutustilaisuudet ja vierailut sekä kannanotot ajankohtaiseen koulutuspoliittiseen keskusteluun. Lisäksi ollaan käynnistämässä tutkimusyhteistyötä.

Euroopan korkeakoulualue ja yhteiset työkalut

Miksi laajapohjaista verkostoyhteistyötä tarvitaan? Pitkään osaamisen tunnistamisen parissa toimineena on todettava, että mielekkäistä tavoitteista ja työkaluista huolimatta käytännöt ovat korkeakouluissa edelleen kirjavia ja opiskelijan etu ei aina toteudu parhaalla mahdollisella tavalla. Korkeakoulujen autonomiaan ja pitkiin perinteisiin voidaan vedota tilanteissa, joissa uudet ratkaisut tuntuvat liian työläiltä, eikä uusien prosessien luominen hallintoon ole yksinkertaista. Toimiva ja oikeudenmukainen osaamisen tunnistaminen edellyttää sekä pedagogista että hallinnollista kehittämistä, mikä lisää sen vaativuutta. Tällä hetkellä tekoäly mahdollistaa jo joitakin osia kokonaisuudesta ja sen kehitystyö on nopeaa, mutta hallittu käyttöönotto edellyttää arvokeskustelua ja yhteisiä näkemyksiä tavoitteista. Eurooppalainen yhteistyöverkosto on erinomainen foorumi keskustelulle ja yhteiskehittämiselle.

Euroopan korkeakoulualue EHEA on EU:n alainen toimintojen kokonaisuus, jonka tehtävänä on toteuttaa ja seurata tutkintorakenteiden yhtenäistämiseen tähtäävän, ns. Bolognan prosessin toimeenpanoa. Osaamisen toimiva ja oikeudenmukainen tunnistaminen (RPL, suomeksi usein myös AHOT) on yksi keskeisimpiä mahdollistajia EHEA:n toiminnalle. (European Commission 2025.) Siihen liittyy kokonaisten tutkintojen tunnustaminen hakeuduttaessa jatko-opintoihin (Recognition of Qualifications) sekä esimerkiksi opiskelijavaihdossa suoritettujen opintojen tunnustaminen osana tutkintoa kotikorkeakoulussa eli Recognition of Learning Periods Abroad (EHEA 2025).

Keskeisiä työkaluja kokonaisuudessa ovat ECTS-järjestelmä (European Credit Transfer and Accumulation System 2015), tutkintojen laadunvarmennusjärjestelmä ESG (Standards and Guidelines for Quality Assurance), korkea-asteen tutkintojen yhteiset viitekehykset (Framework for Qualifications), tutkintotodistuksen liite Diploma Supplement sekä ulkoisen laadunvarmennuksen ja akkreditointien yhteinen tietokanta DEQAR (Database of External Quality Assurance Results). (EHEA 2025.) Tutkintojen osalta prosesseja koordinoi Suomessa Opetushallitus, joka myös fasilitoi koulutusta korkeakoulutoimijoille. Ne puolestaan vastaavat autonomiansa puitteissa muun opitun kuin kokonaisten tutkintojen tunnistamisesta, joka on ensin mainittua monitahoisempi ja paljon keskustelua herättävä aihe (Mäkelä 2024).

The EHEA Pathfinder Group (EHEA 2015) toteaa, että korkeakoulujen toiminta ja tulkinnat voivat poiketa varsin paljon niistä suosituksista, joita eurooppalaisen yhteistyön tueksi on laadittu. Niistä jo vuonna 1997 hyväksytty Lissabonin sopimus (Lisbon Recognition Convention 1997) on tärkein. Sen soveltaminen vaihtelee varsin paljon, sillä sopimuksen mukaan RPL-prosessissa tulee huomioida yhteiseurooppalaisten suositusten lisäksi kansalliset, korkeakoulukohtaiset ja tutkintokohtaiset säädökset. Jos korkeakouluissa niin halutaan, tavoitteita voi toteuttaa rajatusti ja perustellen kapeita tulkintoja edellä kuvatuilla näkökulmilla, mikä on vaikuttanut toimeenpanoon ja vastaavasti prosessin tuloksiin. Työtä on edelleen paljon (Bergan & Blomqvist 2013).

Käsitteiden kirjavuus lisää haastetta

Tehtäväkenttä ei ole helppo, ja jo käsitteiden tasolla on monitulkintaisuutta: Recognition of Prior Learning viittaa lähinnä aiemmin hankittuun osaamiseen, mutta etenkin kansainvälisen korkeakouluyhteistyön näkökulmasta on välttämätöntä, että muualla kuin kotikorkeakoulussa hankittavan osaamisen tunnistaminen myös opintojen aikana on sujuvaa ja läpinäkyvää perustuen yhteisille eurooppalaisille periaatteille. Se on tärkeä toiminto joustavalle opintojen etenemiselle silloinkin, kun oppiminen tapahtuu kotimaassa, mutta oman korkeakoulun ulkopuolella.

Osaamisen tunnistaminen on ajankohtainen kehittämiskohde etenkin Eurooppa-yliopistoalliansseissa, joissa on mukana jo valtaosa Euroopan korkeakouluista (EEA 2025). Haaga-Helia kuuluu Ulysseus-allianssiin, jossa kokonaisuudesta vastaa työryhmä nimikkeellä Board of Academic Recognition osana Haaga-Helian vastuulla olevaa työpakettia 3 (Human Capital Development). Kirjoittaja toimii ryhmän puheenjohtajana.

Academic Recognition on käsite, joka sisältää kaiken korkeakouluissa tapahtuvan osaamisen tunnistamisen ja jonka käytöllä vältetään rajaus vain aikaisemmin hankittuun osaamiseen. Termien tasolla lisähämmennystä aiheuttaa, että se puolestaan voidaan sekoittaa käsitteeseen Automatic Recognition, jolla tarkoitetaan useimmiten tutkintojen automaattista tunnustamista hakeuduttaessa jatko-opintoihin. Se kattaa asetuksessa annetun määritelmän mukaan kuitenkin myös vaihto-opintojen hyväksilukemisen kotikorkeakoulussa (Council of Europe 2023), joskin kyseinen toiminto onnistuu toistaiseksi tuskin missään täysin automaattisesti. Todistusten ja opintorekisteriotteiden tarkastaminen on toistaiseksi tarpeen, vaikka tekoälyratkaisuja onkin jo olemassa.

Academic-Automatic -pohdinta voi esimerkkinä kuulostaa saivartelulta, mutta niitä ja lukuisia muita käsitteitä käytetään monissa ohjeissa ja hallinnollisissa yhteyksissä, jolloin epätarkkuus voi aiheuttaa väärinymmärrysten lisäksi jopa juridisia ongelmia. Täsmälliset ilmaukset ja niiden yhdenmukainen tulkinta ovat osa korkeakoulujen sisäistä ja ulkoista laadunvarmennusta, jonka toimivuus on tärkeä kriteeri esimerkiksi eurooppalaisille yhteis- ja kaksoistutkinnoille. E-RPL-verkosto voi osaltaan helpottaa toimijoiden työtä eri sektoreilla lisäämällä tietoisuutta EHEA:n keskeisistä ohjeistuksista ja niiden tulkinnasta sekä eri käsitteiden yhtenevästä määrittelemisestä.

Monimuotoistuva oppiminen edellyttää joustavampia rakenteita

Lisäulottuvuuksia osaamisen tunnistamisen haastavaan kokonaisuuteen tuo paljon suunnittelutyötä edellyttävä nonformaalin eli epävirallisen tai epämuodollisen sekä informaalin eli arkioppimisen tunnistaminen korkea-asteella. Se on suomalaisissa korkeakouluissa usein jo vakiintunutta, mutta eurooppalaisessa korkeakoulukentässä vielä monesti pienimuotoista tai jäsentymätöntä (Council of Europe 2023; Mäkelä 2024). Laatutyötä ohjaavien ESG-standardien mukaan se on olennainen osa oikeudenmukaista opitun tunnustamisen kokonaisuutta, joka osaltaan mahdollistaa opiskelijoiden sujuvan etenemisen (ESG 2015). Erilaiset työtä ja opiskelua integroivat ratkaisut kuten Haaga-Helian Work&Study -malli voivat luoda uusia, joustavia koulutusrakenteita, ja ne kiinnostavat esimerkiksi E-RPL-verkoston toimijoita.

Myös pedagogiset järjestelyt voivat monimutkaistaa osaamisen tunnistamista. Koronapandemian aikana verkko-opinnot yleistyivät olosuhteiden pakosta, ja nykyään ne voivat muodostaa jo merkittäviäkin osia tutkinnoista (Bruhn-Zass 2022). Verkossa kokonaan tai osaksi suoritettujen opintojen sisällyttäminen tutkintoihin ei kuitenkaan ole itsestään selvää kaikissa korkeakouluissa, vaikka asiasta olisi sovittu ECTS-järjestelmään ja Erasmus-prosessiin kuuluvassa, ennen opiskelijavaihtoa laadittavassa Learning Agreement -sopimuksessa. Yhteistä vuoropuhelua tarvitaan siis oppimisympäristöjen monimuotoistumisenkin näkökulmasta, ja verkostotyö tarjoaa siihen erinomaisen foorumin.

Kokonaisuutta kirjavoittavat edelleen viime vuosina yleistyneet mikrokredentiaalit eli pienet osaamiskokonaisuudet, joista osa on korkeakoulujen tarjoamia ja tutkintojen viitekehykseen integroitavia. Suuri osa tarjonnasta on kuitenkin heterogeenistä, viitekehyksiin kiinnittymätöntä ja kirjavan toimijajoukon markkinoille tuomaa koulutusta. Mikrokredentiaalien laajuus ja lähtötaso vaihtelevat, ja laadunvarmennus ei välttämättä vastaa korkeakoulujen ESG-tavoitteita.

Yhteisten käytäntöjen kehittäminen mikrokredentiaalien tuottaman osaamisen tunnistamiselle vaikuttaa E-RPL-verkoston tähänastisten keskustelujen perusteella varsin vaativalta, ja joidenkin toimijoiden mielestä sitä ei tarvitsisi toistaiseksi edes yrittää. Jollakin tapaa korkeakoulujen on silti hyvä valmistautua johdonmukaisesti siihen, että yhä useammat tutkinto-opiskelijat esittävät muualla suorittamiaan pieniä osaamiskokonaisuuksia osaksi tutkintoaan. Korkeakoulujen on kyettävä tarkastelemaan uusia oppimisen konteksteja suhteessa omaan koulutukseensa vailla perinteiden painolastia. Laatuun on kaiken aikaa kiinnitettävä huomiota, jolloin laajapohjainen keskustelu eurooppalaisten kollegojen kanssa tuo prosessien hiomiseen lisää näkökulmia. Lisääntyvä yhdenmukaisuus ja läpinäkyvyys osaamisen tunnistamisessa lisää opiskelijoiden yhdenvertaisuutta ja edistää osaltaan Euroopan korkeakoulutuksen kilpailukykyä.

Laajapohjainen asiantuntijoiden ja organisaatioiden verkosto

Harris ja Wihak (2018) pitävät osaamisen tunnistamista korkeakoulujen suurimpana haasteena, ja Conrad (2022) määrittelee aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen peräti korkeakoulujen ’suurimmaksi kompastuskiveksi’. Tarvitaan laaja-alaista ja moniin eri korkeakoulutoimintoihin ulottuvaa yhteistyötä, jossa on mukana myös koulutuksen muita toimijoita kuten opiskelijajärjestöjä, koulutuspoliittisia päättäjiä, yrityksiä ja korkeakoulujen erilaisia alliansseja kuten Eurooppa-yliopistot.

European RPL Network mahdollistaa keskustelua ja yhteiskehittämistä monin eri tavoin. Yhteistyö verkoston kollegoiden kanssa niin pienistä kuin laajemmista ajankohtaisista aiheista tuo uusia näkökulmia, joita voi edelleen levittää omassa organisaatiossa. Hyvien käytäntöjen jakaminen on olennainen osa verkoston työtä, ja siihen on mahdollisuus kokousten ja alaryhmätyöskentelyn lisäksi esimerkiksi opintovierailuilla.

Verkostossa on edustettuna eri maiden kansallisten foorumien ja korkeakoulujen lisäksi ministeriöitä, järjestöjä kuten ammattikorkeakoulujen European Association of Institutions in Higher Education (EURASHE), laatutyötä koordinoiva European Association for Quality Assurance in Higher Education (ENQA), opiskelijajärjestöjen liitto European Student Union (ESU) sekä neljä itsenäistä asiantuntijaa eri maista. E-RPL kokoontuu verkkokokousten lisäksi kerran vuodessa lähitapaamiseen, ja lisäksi järjestetään opintokäyntejä vertaisoppimisen tueksi ja julkaistaan kannanottoja. Alaryhmiä on perustettu esimerkiksi elinikäisen oppimisen ja joustavien oppimispolkujen sekä korkea-asteelle hakeutumisen teemoilla. (E-RPL 2025.)

Vuosittain laajin ja myös kaikille avoin foorumi on verkkokonferenssi, joista viimeisin pidettiin 4.11. 2025 otsikolla Bridging Worlds: RPL as a driver for Lifelong Learning, Collaboration, and Innovation in Practice. Konferenssia seurasi 181 osallistujaa eri puolilta maailmaa ja puhujia oli yhteensä 24. Teemoina olivat joustavat oppimisratkaisut, katsaukset jäsenmaiden kansallisiin tilanteisiin sekä tekoälysovellukset osaamisen tunnistamisen tukena. Haaga-Helian restonomikoulutuksen Work & Study -painotteinen monimuotototeutus esiteltiin yhtenä esimerkkinä joustavista opintopoluista. Konferenssin materiaalit ja esitysten tallenteet ovat vapaasti käytettävissä AQ Austrian E-RPL-verkkosivuilla.

Kohti kansallista verkostoa myös Suomessa

Kirjoittaja kutsuttiin aikaisemman AQ Austria -yhteistyön ansiosta mukaan verkostoon vuonna 2023 Individual Expert -nimikkeellä, koska Suomessa ei toistaiseksi ole kaikkien korkeakoulujen yhteistä, kansallista osaamisen tunnistamisen verkostoa. Sellaiselle olisi tarvetta, jotta saisimme yhteiset puitteet työlle, jota kaikki korkeakoulut joka tapauksessa tahoillaan tekevät. Pohjoismaiden Ministerineuvoston alainen Kansallinen validointiverkosto on tehnyt tärkeää työtä, mutta korkeakoulujen erityistarpeet tulisivat paremmin huomioiduiksi yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteisessä verkostossa.

Suomalaisten korkeakoulujen käytännönläheistä ja ratkaisukeskeistä toimintatapaa arvostetaan Euroopassa, ja meillä olisi paljon annettavaa kansainväliselle yhteistyölle myös osaamisen tunnistamisen haastavassa kokonaisuudessa. Esitänkin tässä kutsun kotimaisille korkeakoulutoimijoille: olisiko mahdollista koota Suomeen yhteistyöelin, jossa voisimme yhdessä kehittää tätä kokonaisuutta? Toiminnan käynnistyttyä kansallisen verkoston olisi mahdollista hakea E-RPL:n jäsenyyttä. Se toisi valmiin yhteiseurooppalaisen foorumin hallinnolliselle ja pedagogiselle kehittämistyölle, joka ei oppimispolkujen monimuotoistuessa ja kansainvälisen yhteistyön lisääntyessä ainakaan vähene.

Kuva: Shutterstock