Systemaattisesti läpiviety kehittämisprojekti parantaa liiketoiminnan kehittämistoimien laatua ja lisää läpinäkyvyyttä yrityksen toiminnassa. Haaga-Heliassa master-opiskelijat tekevät kehittämisprojekteja yrityksille opinnäytetyön muodossa. Osana työtäni ohjaan ja tuen opiskelijoita kehittämisprojektien prosessissa, ja vuosien varrella itselleni on syntynyt selkeä kuva hyvän kehittämisprojektin anatomiasta.
Tärkein osio kehittämisprojektissa luonnollisesti ovat sen tulokset ja niiden pohjalta tehtävät johtopäätökset. On siis tärkeää pohtia, miten niitä käsitellään kehittämisprojektissa ja sen raportoinnissa. Tulokset tarkoittavat kehittämisprojektin aikana syntynyttä dataa: esimerkiksi kyselytutkimuksen jakaumia tai työpajassa syntyneitä ideoita. Johtopäätökset liittyvät siihen, mitä tulokset merkitsevät. Tulokset ovat tulkinnasta vapaata dataa ja johtopäätökset jonkun tulkintaa siitä, mitä tämä tarkoittaa yrityksen kannalta. Nämä kaksi menevät usein sekaisin keskenään ja se voi aiheuttaa päätöksenteossa ongelmia. Johtopäätöksistä voidaan olla montaa mieltä, mutta tulokset ovat mitä ovat.
Tulosluku on raportin tärkein osuus
Tuloksia esitettäessä on hyvä ensin kerrata lyhyesti kehittämistyön aihe ja tarkoitus. Kertauksen jälkeen on tarkoitus esitellä päätulokset ilman mitään tulkintaa tai viittauksia aikaisempaan kirjallisuuteen. Näiden vuoro tulee vasta seuraavassa johtopäätökset-luvussa.
Tulokset olisi hyvä esittää mahdollisimman tiiviisti ja selkeästi. Mikäli dataa esitetään taulukkomuodossa, niin tekstiin voi kirjoittaa tästä vain yhteenvedon. Tekstissä ei kannata toistaa jokaista lukua, joka on jo esitetty taulukossa tai graafissa (Elsevier 2025).
Tulosluku kannattaa jakaa alalukuihin siten, että jokaiselle tutkimuskysymykselle on oma alalukunsa. On tärkeää kirjoittaa vain niistä tuloksista, jotka vastaavat kehittämisprojektin alussa esitettyihin tutkimuskysymyksiin. Mikäli projektin aikana on syntynyt muita tuloksia, niin ne jäävät raportin ulkopuolelle tai ne voi lisätä liitteisiin.
Usein kehittämisprojekteissa käy niin, että tutkimustuloksien perusteella ei olekaan mahdollista vastata projektin alussa esitettyihin kysymyksiin. Tällöin on vielä mahdollista muotoilla tutkimuskysymyksiä uudelleen. On erittäin tärkeää, että lopullisessa raportissa kaikki osa-alueet ovat linjassa keskenään.
Myös tulokset-luvun loppuun kirjoitetaan lukijaa ajatellen lyhyt yhteenveto muutamalla lauseella sekä viittaus siihen mitä seuraava johtopäätökset-luku käsittelee.
Johtopäätökset kehittämisprojektin tuloksista
Tulosluvun jälkeen raportissa seuraa johtopäätökset-luku. Siinä pohditaan, mitä tulokset tarkoittavat kehittämisprojektin tavoitteiden tai tutkimuskysymysten kannalta. Johtopäätösluku on hyvä pitää loogisena ja tiiviinä (Becker 2015). Raportin johtopäätöslukuun kannattaa kirjoittaa seuraavista asioista.
- Johtopäätökset tutkimuskysymyksittäin
Samoin kuin tulosluvussa, myös johtopäätökset kannattaa käydä läpi tutkimuskysymyksittäin, jotta pohdinnan fokus pysyy oikeissa asioissa. Myös johtopäätöksiä tehdessä kannattaa keskittyä vain niihin asioihin, jotka liittyvät tutkimuskysymyksiin. On hyvä aloittaa luku käymällä johtopäätökset läpi tutkimuskysymyksittäin. - Toimeksiantajan näkemys tuloksista
Kehittämisprojektin tulokset kannattaa pyrkiä esittelemään toimeksiantajalle ennen raportin viimeistelyä. Raportin johtopäätöslukuun voi tällöin sisällyttää toimeksiantajan kommentteja kehittämisprojektin tuotoksesta. On hyvä myös kertoa yrityksen suunnitelmista käyttöönottoa tai jatkokehitystä ajatellen. - Tulokset suhteessa aiempaan kirjallisuuteen
Kehittämisprojektin tuotoksia on hyvä peilata suhteessa aiempaan kirjallisuuteen (Eriksson & Kovalainen 2016). Tässä apuna on aiemmin tehty taulukko, johon oli koottu 15 artikkelin tiedot. Kannattaa verrata kehittämisprojektin tuloksia taulukkoon. Mitä uutta tietoa kehittämisprojekti toi, olivatko tulokset samansuuntaisia vai ristiriidassa aiemman tiedon kanssa ja pohdintaa mistä tämä johtui. - Kehittämisprojektin laajempi merkitys
Mitä hyötyä kehittämisprojektin tuloksista on muille yrityksille tai kyseiselle toimialalle? Millä tavoin jokin toinen yritys voisi hyödyntää tässä kehittämistyössä saatuja tuloksia? Mitkä ovat taas hyödyntämisen rajoitukset? Rajoitusten tunnistaminen ei vähennä kehittämistyön arvoa, vaan päinvastoin. Kaikissa tutkimuksissa on rajoitteita ja on hyvä, että osoittaa tunnistavansa oman työnsä rajoitukset. - Ehdotuksia jatkokehittämiseen
Tuloksia käsitellessä syntyi mahdollisesti ajatuksia siitä, mitä olisi kannattanut tehdä kehittämisprojektin toteuttamisvaiheessa toisin. Tai tuotoksena saatiin ehkä yllättäviä tuloksia, jotka nostavat esiin uusia kysymyksiä. Nämä kirjoitetaan jatkotutkimusehdotuksiksi luvun loppuun (Becker 2015).
Kehittämisprojektin raportilla on arvoa myös seuraaville projekteille
On tärkeää muistaa, että kehittämisprojektin arvo ei riipu siitä, otetaanko kehitettyä tuotosta käyttöön vai ei. Moni täydellisesti toteutetun kehittämisprosessin tulos jää syystä tai toisesta ottamatta käyttöön. Huolellisesti kirjoitettu raportti antaa kuitenkin seuraaville samoja aiheita pohtiville joka tapauksessa arvokasta tietoa oman kehittämisprojektinsa pohjaksi.
Tämä kirjoitus on viimeinen kolmiosaisessa Kehittämisprojektin anatomia -sarjassa. Ensimmäisessä kirjoituksessa avasin aiheeseen perehtymistä ja johdantokappaleen kirjoittamista. Toisessa kirjoituksessa keskityin kirjallisuuskatsaukseen ja kehittämismenetelmiin.
Lähteet
Becker, L. M. 2015. Writing successful reports and dissertations. Los Angeles: Sage.
Elsevier Author Services. 2025. How to Write the Results Section: Guide to Structure and Key Points. Scientific Publishing. Luettu 19.11.2025.
Eriksson, P. & Kovalainen, A. 2016. Qualitative methods in business research. 2nd edition. London; Thousand Oaks, CA: Sage Publications.
Kuva: Haaga-Helia