Yhteisöllisyys ei synny sattumalta – pedagoginen hyvinvointi rakentuu arjen kohtaamisissa

Monipaikkaisessa korkeakouluyhteisössä pedagoginen hyvinvointi on työyhteisön yhteinen tehtävä – ei yksilösuoritus. Yhteisön Parhaaksi (YP) -hankkeessa 2023-2025 tutkittiin aitoja tiimejä ja kehitettiin konkreettisia työkaluja ja näkökulmia, jotka auttavat rakentamaan ja ylläpitämään merkityksellistä ja tuottavaa yhteisöllisyyttä hybridityön arjessa. Kun yhteisöllisyys vahvistuu, myös oppiminen, työhyvinvointi ja organisaation uudistumiskyky kasvavat.

Monipaikkaisen työkulttuurin yhteisöllisyys

Etätyö ja monipaikkaisuus ovat muuttaneet korkeakoulutyön arkea. Spontaanit kohtaamiset, jotka ennen syntyivät käytävillä ja kahvitauoilla, ovat vähentyneet. Toisaalta virtuaaliset työtilat ja foorumit ovat tulleet jäädäkseen ja ne muuttavat yhteisöllisyyden muotoja. Yhteisöllisyyden tarve ja tunne vaihteleekin, ja yhteisöllisyyden kokemukset voivat olla erilaisia. Pedagoginen hyvinvointi rakentuu kohtaamisesta, vuorovaikutuksesta ja yhteisön tuesta – ei yksin työskentelemällä.

Hanke vastasi tähän haasteeseen tutkimalla etätyöskentelyn ja työpaikalla työskentelyn eri muotoja. YP-hanke nosti esiin työn merkityksellistämisen. Oleellista oli tunnistaa, milloin etätyöskentely on tuottavaa ja milloin yhdessä työskenteleminen aidosti lisää työn tuottavuutta ja yhteisöllisyyttä. Samalla tarjottiin keinoja, joilla yhteisöllisyyttä voidaan vahvistaa tietoisesti. Yhteiset pelisääntökeskustelut, kampuspäivien suunnittelu, yhteisöllisyyspuheen vahvistaminen ja arjen kohtaamisten mahdollistaminen sekä fyysisesti että virtuaalisesti nousivat keskeisiksi ratkaisuiksi.

Monitiimisyys yhteisöllisyyden näkökulmasta

Korkeakouluyhteisön työ koostuu useista tiimeistä, joiden tehtävät ja toimintatavat vaihtelevat. Tämä monitiimisyys voi olla voimavara, mutta se edellyttää nopeaa tiimiytymisen taitoa, yhteistä ymmärrystä ja toimivaa vuorovaikutusta. Uusiin jäseniin tutustumiseen ja tiimiytymiseen on hyvä varata tarpeeksi aikaa. Kun tiimit saavat tilaa keskustella, jakaa osaamista ja rakentaa yhteisiä pelisääntöjä, syntyy kulttuuri, jossa jokainen voi vaikuttaa. Tasasuhtainen vuorovaikutus takaa tiimiin kiinnittymisen ja on hyvän tiimin tunnusmerkki.

Vahvuuslähtöinen ajattelu ja muiden osaamiseen tutustuminen luo positiivisen ja avoimen ilmapiirin, jossa voidaan kokea arvostusta ja luottamusta. Hankkeessa kehitetyt työkalut, kuten pedagogisen hyvinvoinnin itsearviointityökalu, ja kahvilakeskustelun malli, tukevat tiimien vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyden kehittämistä sekä kampuksella että etätyössä.

Vastavuoroinen ja struktuurilähtöinen johtaminen

Vastavuoroinen johtaminen tarkoittaa, että jokaisella on rooli yhteisön rakentamisessa – myös ilman johtajapositiota. Johtajan ja esihenkilön rooli on mahdollistaa yhteisöllisyyden muodostuminen. He toimivat sillanrakentajina, jotka luovat tilaa kohtaamisille ja yhteiselle kehittämiselle.

Yhteisöohjautuvuus vaatii rakenteita, luottamusta ja uteliaisuutta. Kun johtaminen tukee yhteisön kehittymistä, syntyy kulttuuri, jossa pedagoginen hyvinvointi voi kukoistaa. Tutkimus osoitti, että tarvitaan struktuurilähtöistä johtamista, jotta yhteisöohjautuvuus voi toteutua.

Vaikuttavuus näkyy arjessa

YP-hanke haastoi korkeakouluyhteisöjä pohtimaan, miten pedagoginen hyvinvointi ja yhteisöllisyys voivat toteutua monipaikkaisessa työssä. Yhteisöllisyyden tunne on dynaamisesti muuttuva ja se luikertelee sinne, missä työ ja toiminta tapahtuu. Se ei tapahdu itsestään, ja sitä tulee tietoisesti kehittää ja vaalia. Kun yhteisöllisyys vahvistuu, työn merkityksellisyys kasvaa, oppiminen syvenee ja organisaatio uudistuu. Tämä on vaikuttavaa – ja työyhteisön parhaaksi.

Yhteisön Parhaaksi -hankkeen toimijat muistuttavat, että pedagoginen hyvinvointi on saavutettavissa, kun sille rakennetaan suotuisa maaperä ja yhteisöllisyyttä rakennetaan tietoisesti kohtaaminen kerrallaan.

Tutustu hankkeen julkaisuihin

Kuva: Haaga-Helia