EU AI Act tekee tekoälylukutaidosta pakollisen osaamisen

Tekoälylukutaidon on noustava keskeiseksi teemaksi, kun organisaatiot pyrkivät hyödyntämään tekoälyä vastuullisesti ja tehokkaasti. EU AI Act (Euroopan parlamentti 2023; 2025) tuo sääntelyyn selkeät velvoitteet, mutta todellinen haaste on osaamisen kehittäminen.

Finnish AI Region (FAIR) -hanke on osoittanut, että suurin osa organisaatioista on vasta alkuvaiheessa tekoälyn hyödyntämisessä (Khan 2025). Yrityksillä on kuitenkin kiinnostusta kehittää työntekijöiden tekoälyosaamista, mikä näkyy Haaga-Helian tarjoamilla koulutuksilla. Myös yksilöiden teknisessä osaamisessa on täydennettävää, ja halukkuudessa kokeilla uusia työskentelymalleja on suuria eroja.

Tässä kirjoituksessa tarkastelen, miksi tekoälylukutaito on kriittinen menestystekijä ja millaisia käytännön askelia organisaatioiden kannattaa ottaa – ei vain sääntelyn vuoksi, vaan myös liiketoiminnan kehittämiseksi.

Tekoälyn hyödyntäminen on vasta aluillaan

Useimmat meistä ovat varmaan käyttäneet jotain ilmaista tekoäly sovellusta, kuten Chat GPT tai Copilot. Näistä kokeiluista tekoäly on tarttunut työpariksi, jonka kanssa voi ideoida ja jäsentää ajatuksiaan. Kuitenkin KPMG:n ja Melbourne yliopiston tekemässä laajassa kartoituksessa havaittiin, että Suomessa vain 26 prosenttia kokee omaavansa riittävät tiedot ja taidot tekoälyn hyödyntämisessä (KPMG 2025). Tämä kertoo, että tekoälyn hyödyntäminen ei ole vielä vakiintunut.

Samaan aikaan suuret tietojärjestelmätoimittajat, kuten Microsoft, Salesforce ja SAP, integroivat tekoälyä osaksi järjestelmiään. Tekoäly tietojärjestelmissä voi olla Copilot:sta tai ChatGPT:stä tuttu generatiivisen tekoälyn kehoitepohjainen avustaja. Käyttäjät voivat rakentaa tietojärjestelmään tekoälyagentin, joka käynnistyy tietyissä tilanteissa ja monimutkaisessa skenaariossa hyödyntää toista tekoälyagenttia. (Infotechsys 2025; Microsoft 2025; Salesforce 2025; SAP 2025.) Tekoälyn integroiminen osaksi tietojärjestelmiä kasvattaa vaateita osaamiselle ja kokonaisuuden ymmärtämiselle. Toisaalta integrointi lisää mahdollisuuksia hyödyntää tekoälyä liiketoiminnassa ja parantaa tuottavuutta.

Tekoälysäännös eli EU AI Act ja riskiluokat

EU:n tavoitteena on luoda yhtenäinen oikeudellinen kehys, joka tukee sen arvojen mukaista tekoälyn kehittämistä, käyttöönottoa ja käyttöä. Se edistää ihmiskeskeistä ja luotettavaa tekoälyä, turvaa terveyden, turvallisuuden, perusoikeudet, demokratian ja ympäristönsuojelun sekä ehkäisee haitallisia vaikutuksia ja samalla edistää innovointia. EU:n tekoälyn käyttöä ohjaava tekoälysäädös luokittelee sovellusalueet neljään riskiluokkaan (Euroopan parlamentti 2023; 2025).

1. Kielletty (unacceptable risk): Järjestelmät, jotka aiheuttavat merkittävää haittaa (esimerkiksi sosiaalinen pisteytys, manipuloiva AI) ovat kokonaan kiellettyjä.
2. Korkea riski (high risk): Käyttö kriittisissä toiminnoissa (esimerkiksi terveydenhuolto, rekrytointi) vaatii tiukat vaatimukset, kuten dokumentaation ja valvonnan. Esimerkiksi HR-järjestelmä, jossa tekoälyä käytetään rekrytoinnissa, kuuluu korkean riskin luokkaan.
3. Rajoitettu riski (limited risk): Vaatimus läpinäkyvyydestä (esimerkiksi chatbotit, deepfake-sisällöt).
4. Vähäinen riski (minimal risk): Suurin osa AI-sovelluksista, ei erityisiä velvoitteita.

Tekoälysäädös esittelee uutena käsitteenä tekoälylukutaidon. Tekoälylukutaidolla tarkoitetaan palvelun tarjoajien, käyttöönottajien sekä käyttäjien taitoja, tietämystä ja ymmärrystä tekoälyn mahdollisuuksista ja riskeistä ja sen mahdollisesti aiheuttamasta haitasta. Huomattavaa on, että tekoälylukutaidon vaatimukset vaihtelevat roolin mukaan (esimerkiksi kehittäjä vs. käyttäjä). Kaikilla toimijoilla kuitenkin tulisi olla oman työnsä kannalta ymmärrys mahdollisuuksista, riskeistä ja mahdollisesti aiheutuvista haitoista. (Euroopan unioni 2025.)

Käytännön toimenpiteet organisaatioille

Tekoälysäädöksen neljättä artiklaa alettiin soveltaa 2. helmikuuta 2025, minkä vuoksi jo nyt sovelletaan yritysten velvoitetta toteuttaa toimenpiteitä henkilöstönsä tekoälylukutaidon varmistamiseksi. Valvonta- ja täytäntöönpanosääntöjä sovelletaan 3. elokuuta 2026 alkaen. (Euroopan unioni 2024.)

Tekoälysäädös on riskiperusteinen. Jotta organisaatiolla on edellytykset riskiluokitteluun, tulee käytössä olevat järjestelmät kartoittaa. Kartoitus kannattaa aloittaa analysoimalla nykytila. Nykytilan analyysissä tulee tunnistaa ja dokumentoida käytössä olevat järjestelmät, joissa on integroituna tekoälyä. Tämä sisältää myös kolmannen osapuolen järjestelmät.

Nykytilan kartoituksen pohjalta pystytään arvioimaan tekoälysäädöksen mukainen riskiluokitus. Korkean riskin järjestelmät vaativat erityisiä toimenpiteitä (esim. dokumentaatio, rekisteröinti). Järjestelmäkartoituksen jälkeen analysoidaan ketkä näitä järjestelmiä käyttävät ja missä rooleissa.

Nykytilakartoituksen pohjalta laaditaan koulutussuunnitelma varmistamaan eri käyttäjäryhmille riittävä tekoälylukutaito. Teknologian ja sääntelyn kehittyessä on luontevaa, että kyseessä ei ole kertaluontoinen koulutus vaan jatkuva prosessi.

Tekoäly ei ole enää pelkkä teknologinen trendi, vaan voimavara, joka määrittää organisaatioiden kilpailukykyä enenevissä määrin. EU:n tekoälysäädös tuo selkeät velvoitteet, mutta todellinen kysymys on, miten organisaatiot muuttavat sääntelyn ja teknologian mahdollisuudet käytännön hyödyksi. Organisaatiot, jotka panostavat tekoälylukutaitoon nyt, eivät ainoastaan täytä sääntelyn vaatimuksia – ne rakentavat kilpailuetua tulevaisuuteen.

Kuva: Shutterstock