Nordic Business Forum 2025: puheissa korostui palveleva johtajuus

Palveleva johtajuus korostaa tuloksellisuuden lisäksi eettisyyttä. Palvelevan johtajuuden määritelmiin kuuluvat merkityksellinen visio, yksinkertaiset ja standardoidut prosessit, asiakasorientaatio, jatkuva kasvu ja kehittyminen, sekä vallan ja tiedon jakaminen.

Nordic Business Forumin 2025 ensimmäisen päivän johtajuuspuhujia olivat Vintedin perustaja Milda Mitkute, Googlella ja Amazonilla uraa tehnyt Sukhinder Singh Cassidy ja johtajuuskirjailija ja puhuja Simon Sinek. Milda kertoi Vintedin tarinan ja omia johtamisfilosofioita, Sukhinder kertoi, miten organisaatiokulttuuria johdetaan ja Simon laajasti eri teemoista. Monet heidän kertomuksistaan ja opeistaan sopivat palvelevan johtamisen teoreettiseen viitekehykseen.

Palvelevan johtajuuden teoreettinen viitekehys

Tutkimuksien mukaan palveleva johtajuus tuottaa parempaa työyhteisökäyttäytymistä (Searle & Barbuto 2011), työhön sitoutumista (esim. de Sousa 2014), organisaatiotason sitoutumista (Bobbio, van Dierendonck & Manganelli 2012), myyntisuoriutumista ja vähäisempää vaihtuvuutta (Hunter ym. 2013). Palvelevan johtajuuden ensisijaisena tavoitteena on tuottaa hyötyä yksilöille, organisaatioille ja isommille yhteisöille (van Dierendonck & Patterson 2014).

Simon Sinekin kirjassa Leaders Eat Last (2014) korostuu monet teemat, jotka ovat yhteneväisiä palvelevan johtajuuden kanssa. Empaattisuus, luottamus, psykologinen turvallisuus, pitkäjänteiset tulokset. Johtajuus nähdään palvelupositiona ei valtana.

Coetzerin ym. (2017) tekemän meta-analyysin mukaan palvelevaan johtajuudessa eniten mainintoja saivat myötätuntoisuus, rehellisyys, vaatimattomuus, ja kuuntelu.

• Myötätuntoisuus tarkoittaa empatiaa, muista välittämistä ja ystävällisyyttä, muiden hyväksymistä sellaisena kuin he ovat (Barbuto, Gottfredson & Searle 2014; Kincaid 2012; Spears 2010).
• Rehellisyys tarkoittaa nimensä mukaisesti rehellisyyttä, vahvoja moraalisia periaatteita, eettistä käyttäytymistä ja eettisen työilmapiirin luomista (Melchar & Bosco 2010).
• Vaatimattomuus tarkoittaa tasaisuutta, vaatimatonta asennetta ja hyvää itsetuntemusta omista vahvuuksista ja kehittymisalueista sekä kykyä nähdä omat lahjansa ja saavutuksensa oikeasta mittakaavasta. Vaatimattomat johtajat auttavat muita onnistumaan ja antavat tunnustusta muille. (Sun 2013; de Sousa & van Dierendonck 2014.)
• Kuuntelu tarkoittaa aktiivista ja arvostavaa kuuntelua, kysymysten esittämistä osaamisen laajentamiseksi, ja tietoisuutta siitä mitä ei-sanottu (Humphreys 2005; Neubert ym. 2008).

Palvelevassa johtajuudessa keskeistä on merkityksellinen visio

Palvelevassa johtajuudessa keskeistä on visio, ja sen tulee palvella yhteistä hyvää (Coetzer ym. 2017) antaakseen merkityksen työnteolle.

Vintedin visio on tehdä käytettyjen tavaroiden ostamisesta ja myymisestä maailmanlaajuisesti ensisijainen vaihtoehto. Vinted tuottaa rahallista etua sekä myyjille että ostajille, ja ympäristölle kun vaatteet saadaan uudelleenkäyttöön. Vinted myös edesauttaa kuluttajien ja toimijoiden vastuullisuusajattelua ympäristöstä. Kierrätyksen trendiytymisen myötä, ihmiset miettivät enemmän uutta vaatetta ostaessaan myös niiden kierrätysarvoa. Mitkute tuo visiota esille puheissaan, pyrkiessään saamaan ihmiset miettimään uusien vaatteiden oston tarpeellisuutta. Vaatteita kun valmistetaan vuosittain yli 100 miljardia kappaletta, joka tuottaa noin 4-10 % globaaleista ilmastopäästöistä ja 92 miljoonaa tonnia tekstiilijätettä vuosittain.

Myös Simon Sinekin tarinat yrityksistä, joilla oli hyvä visio ja missio liittyivät globaaleiden ongelmien helpottamiseen. Sinek painotti, että näitä yritysesimerkkejä on valitettavasti hyvin vähän ja lisää tarvittaisiin sellaisia, jotka vastustaisivat ja toimisivat kapinallisina nykyisiä paineita ja kvartaalituloksia vastaan. Sinekin viesti oli, että kvartaalitulosten sijaan pitäisi seurata pidemmän aikavälin trendejä.

Palveleva johtaminen madaltaa hierarkiat ja kuroo umpeen siilot

Nollatason osaamisella ja vaikeista lähtökohdista skaalautuvan bisneksen rakentaminen Liettuassa kertoo sen, että liiketoiminta ei ole yhtä vaikeaa kuin nöyryys. Palvelevaan johtajuuteen sopien Milda Mitkute toi toistuvasti esiin, että ’emme tienneet, emmekä osanneet, mutta emme pelänneet sen sanomista, ettemme tiedä’. Näin luotiin kulttuuri, jossa ei ole hierarkiaa, ja jossa johdon ei tarvitse piiloutua pukujen ja kapulakielen taakse esittämään viisaita.

Sukhindar Singh Cassidy sanoi, että aloittaessaan työt uudessa yrityksessä hän haluaa saada realistisen kuvan mahdollisimman nopeasti yrityksen tilanteesta. Usein ylin johto ei tiedä tarkalleen tätä tilannekuvaa, jolloin on parempi keskustella alemman portaan kanssa. Useissa organisaatioissa puhutaan siiloista, mutta usein suurin siilo on ylimmän johdon ja muun organisaation välillä. Tämän siilon kuromiseksi umpeen, Sukhindar korosti jalkautumista ja työntekijöiden kuuntelemista, palvelevan johtamisen tyyliin.

Erityisen tärkeää on Sukhindarin mukaan keskustella kriittisten agitaattoreiden kanssa. Näillä ihmisillä on hyviä näkemyksiä siitä, miten organisaatiota tulisi johtaa. Organisaatiot ovat usein vaientaneet heidät poikkeavan ja näkemyksellisen ajattelutapansa vuoksi. He ovat usein löytäneet oman ja tehokkaamman tavan tehdä työtään, etenkin jos organisaatio on liian hidas tai byrokraattinen. Kriittiset agitaattorit eroavat valittajista siinä, että valittajilla ei ole uusia näkemyksiä tai ratkaisuehdotuksia vallitsevaan tilanteeseen.

Empaattisuus on palvelevassa johtajuudessa keskeistä

Ajassa, jolloin Suomi on täynnä yt-neuvotteluita, ja usein epäreiluja tai huonosti hoidettuja irtisanomisia, Simon Sinekiltä kysyttiin irtisanomisista. Hän korosti tässäkin palvelevaan johtajuuteen kuuluvaa empaattisuutta ja yksilön tukemista. Hänen mukaansa lakimiesten takia irtisanottu esitetään yrityksessä usein ’huonona työntekijänä’ vaikka näin ei useinkaan ole – lakineuvottelut edellyttävät tällaista tekstiä.

Simon kuitenkin itse vastaavissa tilanteissa pyrkii nostamaan irtisanottavan itseluottamusta, ja etsimään hänelle paremmin sopivan työn. ’Huonon työntekijän’ leima helpottaa irtisanojan tilannetta ja omaatuntoa, mutta ei ole reilua työntekijälle.

Johtajuutta naisominaisuuksilla

Milda Mitkute on Liettuan ensimmäinen kansainvälisen kasvuyrityksen johtaja, ja erinomainen esimerkki palvelevasta johtajuudesta. Palvelevan johtajuuden ominaisuudet kytketäänkin usein sopivammaksi naisjohtajuuteen ihmisläheisyyden ja vaatimattomuuden takia.

Simon Sinek totesi, että tarvittaisiin naisominaisuuksia johtamiseen lisää, koska hän pitää niitä parempina kuin perinteisiä miesjohtajan ominaisuuksia. Eli joko naisia johtajiksi, tai sitten miehiä ’naisominaisuuksilla’. Tämä herätti yleisössä hilpeyttä – kuitenkin vielä vähän aikaa sitten ajateltiin, että naisjohtajien kannattaisi pyrkiä käyttäytymään miesmäisesti organisaatioissa ollakseen uskottavia.

Kuva: Shutterstock