Lisenssimallien ymmärtäminen digitaalisten sisällöntuotantotyökalujen käytössä matkailualalla

Digitaalisten elämysten, kuten lisätyn todellisuuden (AR), 360°-sisällön ja virtuaalitodellisuuden, käyttö ja virtuaalisuuden hyödyntäminen esimerkiksi markkinoinnissa on yleistynyt matkailussa. Digitaaliseen sisällöntuotantoon on siten tullut kysyntää sekä sisällön tekemisen ammattilaisten tarjoamille palveluille kuin työkaluille, joilla monimutkaisempiakin sisältöjä voi tehdä myös itse.

Virtual Nature –hankkeessa olemme yhdistäneet luontomatkailuyrityksiä suomalaisten virtuaalisia elämyksiä tuottavien yritysten kanssa sekä opastaneet mahdollisuuksiin luoda itse virtuaalisia tuotteita ja markkinointimateriaaleja. Monet kohtaamamme matkailuyrittäjät operoivat pienillä resursseilla, jolloin tee-se-itse-mentaliteetti nousee väkisinkin keskeiseksi tavaksi toimia.

Lisenssien ymmärtäminen on tärkeää, kun valitaan työkaluja sisällöntuotantoon ja jakeluun, esimerkiksi sen takia, ettei tehdä turhaa työtä ja ei jouduta ongelmiin lisenssien vastaisesta käytöstä.

Freemiumista kaupallisiin lisensseihin – työkalujen käyttöehdot pähkinänkuoressa

Digitaaliseen sisällöntuotantoon on olemassa ilmaisia työkaluja esimerkiksi julkisten hankkeiden tuottamana tai yksittäisten henkilöiden tai ryhmittymien luomana. Usein nämä kuitenkin ennemmin tai myöhemmin jäävät päivittämättä ja voivat mennä käyttökelvottomiksi, koska digitaalisten työkalujen ylläpito vaatii resursseja. Näitä resursseja haalitaan käyttäjiltä maksuilla, jotka perustuvat erilaisiin käyttötarkoituksiin tehtyihin lisensseihin. Varsinkin ohjelmistoja tarjoavat yritykset käyttävät erilaisia lisenssimalleja saadakseen tuloja tasaisesti kehitystyön ohessa (Heiden & Bereuten 2022).

Alla on lueteltuna erilaisia yleisimpiä lisenssimalleja, joihin voi törmätä digitaalisessa sisällöntuotannossa. Suuri osa online-työkaluista käyttää freemium-lisenssiä sekä yhdistää siihen kaupallisen ja koulutuksellisen lisenssin. Siten perustoiminnot ja rajattu jakaminen on ilmaista ja näin ollen työkaluja pystyy kokeilemaan ennen kuin maksaa mistään. Mikäli haluaa lisää toimintoja ja esimerkiksi vesileiman poiston, alkaa maksullisuus. Lisäksi mikäli tuotos viedään julkiseksi ja sen avulla ansaitaan rahaa, tulee hankkia kaupallinen lisenssi. Kaupalliset lisenssit ovat monesti hyvin kalliita. Osa työkaluista saattaa käyttää mallia, jossa kaikki on ilmaista siihen asti, kunnes aletaan tekemään rahaa tuotteella ja tällöin työkalun omistava yritys alkaa ottaa siivun tuloista.

Lisenssiehdot löytyvät yleensä työkalun verkkosivujen kohdasta Terms of Use, Licensing tai FAQ. Jos lisenssiteksti on epäselvä, kannattaa ottaa suoraan yhteyttä työkalun tarjoajaan.

Kertalisenssit (Perpetual License)

Kertalisenssi eli kertamaksu elinikäisestä käyttöoikeudesta on perinteisin tapa myydä palvelua. Se on kuitenkin enää harvoin käytössä digitaalisessa sisällöntuotannossa, sillä monet ohjelmistoja tarjoavat yritykset käyttävät nykyään SaaS-liiketoimintamallia (System as a Service), jolloin niiden tuottamat työkalut nähdään palveluna, johon saadaan käyttöoikeus internetin välityksellä, eikä tuotteena (Li, Jia & Juan 2025). Kertalisenssit joudutaan hinnoittelemaan paljon kalliimmaksi kuin tilauslisenssit. Lisäksi tuotteet joudutaan tekemään hiotuiksi tiettyyn hetkeen, eikä niitä välttämättä enää päivitetä valmistumisen jälkeen.

Freemium-lisenssit

Freemium-hinnoittelumalli perustuu ajatukseen, että käyttäjän aika ja vaiva ovat arvokkaita resursseja, joiden avulla voidaan ohjata käyttäjiä maksullisiin versioihin. Ilmaisversio toimii houkuttimena, mutta sen rajoitukset, kuten ominaisuuksien puute tai käytön tehottomuus, voivat saada käyttäjän kokemaan maksullisen version ajallisesti kannattavammaksi vaihtoehdoksi (Cai & Spulber 2023). Näin freemium-malli hyödyntää käyttäjän vaihtoehtoiskustannuksia osana liiketoimintastrategiaa.

Freemium-lisenssit voivat olla yritykselle jopa haitallisia, sillä mitä paremmin käyttäjät pärjäävät ilmaislisenssillä, sen vähemmän heillä on halua maksaa muusta sisällöstä (Hamari, Hanner & Koivisto 2019). Tämän vuoksi freemium-lisenssit saattavat olla niin sanottuja trial- eli kokeilutilauksia, jossa on esimerkiksi kuukausi aikaa testata palvelua ilmaiseksi ennen kuin maksullisuus alkaa.

Tällaiset lisenssit ovat asiakkaalle hyviä testaukseen, sillä lisenssiin ei tarvitse testausvaiheessa käyttää resursseja. Mikäli työkalu osoittautuu hyödylliseksi, siihen voi laittaa rahaa kiinni. Toisaalta kannattaa jo ilmaisversiota kokeillessa miettiä, haluaako tosiaan maksaa kallista versiota, sillä osa palveluista iskee kovan hintalapun heti freemium-lisenssin jälkeen. Freemium-lisensseillä on hyvin usein rajoituksia kaupallisessa käytössä, eikä niillä tehtyjä toteutuksia saa levittää laajalle. Niissä voi olla esimerkiksi katselukertarajoituksia. Lisäksi ne saattavat sisältää mainosbannereita tai vesileimoja.

Tilauslisenssit (Subscription)

Tilauslisenssimallit perustuvat korostuneesti jatkuvaan ja ennustettavaan kassavirtaan – ne edistävät asiakasuskollisuutta ja parantavat asiakaskohtaista elinkaariarvoa. Lisäksi tilausmallien perusmekanismina ovat kuukausi- tai vuosiperusteiset toistuvat maksut, jotka mahdollistavat vakaamman liiketoiminnan suunnittelun ja kasvun (Du et al. 2024).

Asiakkaan näkökulmasta tilauslisenssin vahvuus on, että siitä maksetaan vain niin kauan, kun palvelua tarvitaan. Tosin maksukaudet ovat yleensä lyhimmillään kuukauden mittaisia ja esimerkiksi maksamalla suoraan puoli vuotta tai vuoden, voi summasta saada hieman alennusta. Tämä on yleisesti käytetty malli erilaisissa digitaalisissa sisällöntuotannon työkaluissa. Näin yrityksillä on mahdollisuus tasaiseen kassavirtaan ja näillä resursseilla voidaan ylläpitää ja päivittää palvelua.

Asiakkaalle malli tietysti tarkoittaa koko ajan juoksevaa kulua, sillä vaikka työkalulla olisi saatu toteutus valmiiksi, lisenssiä pitää maksaa myös toteutuksen julkiseen käyttämiseen. Mikäli tilaus lopetetaan, toteutus ei jää käyttöön. Monet digitaaliset sisällöt ovat kampanjapohjaisia tai muutoin toteutettu toimivaksi lyhyen aikaan. Tällöin tilauslisenssit sopivat käyttöön erinomaisesti. Esimerkiksi markkinointiin tehdyt toteutukset ovat usein käytössä vain tietyn ajankohdan.

Koulutuslisenssit

Monet digitaaliset työkalut tarjoavat koulutuslisenssejä, jotka ovat joko ilmaisia tai alennetun hintaisia kaupallisiin lisensseihin verrattuna. Nämä lisenssit ovat nimenomaan tarkoitettu koulutuslaitoksille ja opettajille käytettäväksi opetustilanteissa. Niiden lisenssiehdot tulee lukea tarkkaan, jos aikoo tehdä kaupalliseen tarkoitukseen sisältöä.

Koulutus- ja kaupalliset lisenssit eroavat merkittävästi käyttötarkoituksen ja käyttöehtojen suhteen. Esimerkiksi Adobe tarjoaa monille tuttuihin sisällöntuotanto-ohjelmiinsa Student and Teacher Edition -lisenssejä, joita saa käyttää myös kaupallisesti henkilökohtaisessa käytössä, kunhan ohjelmaa ei jälleenmyydä (Adobe FAQ). Sen sijaan esim. paljon VR-sisällöntuotannossa käytetyn pelimoottorin Unityn Education Grant License on rajoitettu puhtaasti ei-kaupalliseen opetuskäyttöön, eikä sillä tuotettuja sisältöjä saa hyödyntää kaupallisesti missään muodossa (Unity EGL Terms). Näin ollen lisenssin valinta vaikuttaa suoraan siihen, voiko sisällöstä rakentaa kaupallisesti hyödynnettävän tuotteen tai julkaisun.

Kaupalliset lisenssit ja yrityslisenssit

Kaupalliset lisenssit antavat nimenomaisesti luvan käyttää ohjelmistoja tai työkaluja markkinointiin, myyntiin, julkiseen jakeluun ja asiakastyöhön. Ne ovat välttämättömiä silloin, kun sisältöä jaetaan yleisölle tai siitä saadaan tuloa. Useimmat ohjelmistotoimittajat tarjoavat useita erilaisia kaupallisia lisenssejä, jotka voivat perustua esimerkiksi käyttäjämäärään, tuotoksista saatavaan liikevaihtoon tai siihen, missä laajuudessa sisältöä levitetään. Joissakin tapauksissa lisenssi hinnoitellaan yksinkertaisesti korkealle ilman tarkempaa erittelyä, kun taas toisissa järjestelmissä maksu perustuu konkreettisesti käyttöön tai tuloihin, esimerkiksi niin, että tietty osa sisällöstä saatavasta tuotosta jaetaan työkalun omistajalle.

Yrityslisenssit (Enterprise License Agreements, ELA) on suunnattu erityisesti keskisuurille ja suurille organisaatioille, joilla on tarve hallita laajoja käyttäjämääriä ja ohjelmistojen käyttöä keskitetysti. Yrityslisenssit ovat tyypillisesti räätälöityjä sopimuksia, jotka sisältävät joustavuutta käyttäjämäärien, maksuehtojen ja teknisten integraatioiden suhteen. Ne tarjoavat usein rajoittamatonta tai erittäin laajaa käyttöoikeutta, palvelutasosopimuksia (SLA), yksilöityä teknistä tukea ja parempaa budjetoitavuutta. Tällaiset lisenssit ovat erityisen tärkeitä organisaatioille, jotka tarvitsevat ohjelmistoja useilla osastoilla, eri maissa tai projekteissa.

Yrityslisensseillä voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä ja hallinnollista tehokkuutta verrattuna erillisiin kaupallisiin lisensseihin. Esimerkiksi Ironclad kuvaa ELA-mallin keskeiseksi hyödyksi sen, että yksi laaja sopimus voi korvata useita pienempiä, mikä helpottaa hallintaa ja vähentää sopimusriskejä (Ironclad 2025).

Avoimen lähdekoodin lisenssit (Open Source)

Avoimen lähdekoodin lisenssit mahdollistavat ohjelmiston vapaamman käytön, muokkaamisen ja jakelun. Tunnetuimpia lisenssejä ovat MIT, Apache, GPL ja Creative Commons -variantit (Sjölinder 2023). Näiden lisenssien välillä on merkittäviä eroja siinä, miten ne sallivat kaupallisen hyödyntämisen. Esimerkiksi MIT- ja Apache-lisenssit ovat permissiivisiä eli sallivat koodin sisällyttämisen osaksi kaupallisia tuotteita ilman merkittäviä rajoitteita. GPL-lisenssi puolestaan edellyttää, että kaikki muutokset ja johdannaisteokset jaetaan samalla lisenssillä, mikä voi rajoittaa käyttöä kaupallisessa kontekstissa. Creative Commons -lisensseissä tulee kiinnittää huomiota erityisesti siihen, onko kaupallinen käyttö sallittu (esimerkiksi CC BY vs. CC BY-NC).

Yrityksille avoimen lähdekoodin käyttö voi tarjota kustannussäästöjä ja joustavuutta, mutta kaupallistamista suunniteltaessa on tärkeää valita oikea lisenssi. Sjölinderin (2023) mukaan permissiiviset lisenssit soveltuvat yrityskäyttöön paremmin, koska ne eivät rajoita tuotteiden jakelua tai myyntiä.

Sisällön elinkaari ja lisenssien merkitys muokattavuudessa

Lisenssien vaikutus ei rajoitu pelkästään sisällön julkaisemiseen, vaan ne vaikuttavat merkittävästi siihen, kuinka sisältöä voidaan jatkossa päivittää, lokalisoida, yhdistellä tai käyttää uusissa yhteyksissä. Tämä on erityisen tärkeää matkailualalla, jossa sisällöt vanhenevat nopeasti kausivaihteluiden, kohteiden muutosten tai uusien kampanjoiden myötä.

Esimerkiksi sisällöntuotantotyökalu, jonka lisenssi sallii vain staattisen julkaisemisen ilman mahdollisuutta myöhempään muokkaukseen tai sisällön uudelleenkäyttöön toisessa kampanjassa, voi rajoittaa liiketoiminnan ketteryyttä. Tällöin alkuperäisestä toteutuksesta tulee kertakäyttöinen, vaikka teknisesti sen voisi helposti mukauttaa uuteen käyttötarkoitukseen.

Jotkin freemium- ja tilauslisenssit rajoittavat pääsyä lähdetiedostoihin tai vientimuotoihin. Esimerkiksi 360-sisällöissä voi olla rajoitus siihen, missä muodossa sisällön voi ladata ulos työkalusta. Tämä voi estää sen siirtämisen toiseen järjestelmään tai sisällyttämisen osaksi laajempaa kokonaisuutta (esimerkiksi verkkosivujen elämyspaketteja).

Lisenssiin voi liittyä omistajuuteen liittyviä ehtoja, kuten se, kenellä on oikeus jatkokäyttöön, jos tuotanto on tehty yhteistyössä kolmannen osapuolen, kuten opiskelijan, alihankkijan tai ulkopuolisen alustan kautta. Tämän vuoksi on tärkeää varmistaa jo tuotantovaiheessa, että valittu lisenssimalli mahdollistaa joustavan jatkohyödyntämisen. Erityisen tärkeää tämä on silloin, jos sisältö osoittautuu suosituiksi tai kaupallisesti arvokkaaksi.

Riskit lisenssiehtojen rikkomisesta

Monet digitaaliset työkalut on lisensoitu vain henkilökohtaiseen tai ei-kaupalliseen käyttöön jos ne ovat ilmaisia. Jos niitä käytetään esimerkiksi markkinointikampanjoissa, matkailusovelluksissa, messuosastoilla tai näyttelytiloissa ilman asianmukaista kaupallista lisenssiä, kyseessä voi olla lisenssiehtojen rikkomus. Tämä voi paitsi vaarantaa projektin, myös aiheuttaa lisenssin menetyksen tai sopimusrikkomuksen seuraamuksia.

Seuraamuksia voivat olla pahimmillaan oikeudellisia, jolloin tekijänoikeusloukkauksista voi seurata sakkoja, vahingonkorvauksia tai julkisesti jaettu sisältö voidaan joutua poistamaan, jos se perustuu lisensoimattomaan materiaaliin. Lisäksi luottamusta yrityksen brändiin voi heikentää tietoisuus siitä, että yritys ei toimi vastuullisesti tai lainmukaisesti.

Jos yritys käyttää ulkopuolista sisällöntuottajaa tai opiskelijaa tekemään AR- tai 360-sisältöä, on tärkeää varmistaa, että heidän käyttämänsä työkalut ja materiaalit ovat lisensoitu oikein. Ammattimaisen sisällöntuottajan pitäisi totta kai ymmärtää käyttämiensä työkalujen lisenssiehdot ja kertoa niistä myös omille asiakkailleen, sillä lisenssimaksuista syntyy kuluja itse työn tekemisen päälle.

Lisenssiehdot vaikuttavat suoraan siihen, missä ja miten digitaalista sisältöä voidaan hyödyntää kaupallisesti. Ilman oikeaa lisenssiä esimerkiksi 360-videon tai AR-sovelluksen käyttö verkkosivuilla, sosiaalisessa mediassa tai myyntitapahtumissa voi olla luvanvastaista. Tämä rajoittaa sisällön käyttöä markkinoinnissa ja voi estää sen muuttamisen tuotteeksi, jota myydään esimerkiksi matkailupakettien tai elämystuotteiden osana.

Lisäksi kaupalliseen käyttöön suunnatut lisenssit voivat olla hinnaltaan huomattavia, mikä tulee ottaa huomioon jo sisällöntuotannon suunnitteluvaiheessa. Toisaalta oikein valittu lisenssi mahdollistaa ammattimaisen ja laajamittaisen käytön ilman oikeudellisia riskejä.

Jos sisältö tuotetaan alun perin ilman kunnollista lisenssiä tai vain rajoitetulla lisenssillä, sen myöhempi laajentaminen tai uudelleenkäyttö voi olla hankalaa tai mahdotonta. Esimerkiksi jos sisältöä halutaan jakaa uudelle markkina-alueelle, käyttää uusilla alustoilla tai yhdistää muuhun kaupalliseen materiaaliin, lisenssirajoitukset voivat estää tämän.

Lisenssin puutteellinen ymmärrys voi siis estää liiketoiminnan kasvun ja digitaalisten palveluiden kehittämisen. Yritysten kannattaa valita alusta asti lisenssimallit, jotka tukevat pitkän aikavälin tavoitteita ja skaalautuvuutta.

Käytännön kokemukset lisenssien käytöstä

Teimme Virtual Nature –hankkeessa lisätyn todellisuuden (AR) toteutusta, johon käytimme 8th Wall -työkalua. Aloittaessamme sen käytön ilmaista lisenssiä sai käyttää vain muutama henkilö omiin tarkoituksiinsa tai hieman alle pari sataa dollaria maksavalla Pro-kuukausilisenssillä pystyi tekemään useampia toteutuksia isommalla organisaatiolla. Kaikki toteutukset, jotka keräsivät satoja näyttökertoja, pyydettiin joko poistamaan tai ostamaan niille kaupallinen lisenssi. Kaupallinen lisenssi per toteutus maksoi 700 dollaria kuussa. Koska toteutuksemme voisi kerätä monia näyttökertoja, olisi meidän pitänyt olla valmiita maksamaan kaupallisen lisenssin summa, joten lähdimme kartoittamaan muitakin työkaluja.

Kartoitus- ja kehitystyötä tehdessämme 8th Wall kuitenkin muutti yllättäen lisenssiehtojaan ja niiden hinnoittelua. He poistivat Pro-lisenssin kokonaan ja jäljelle jäi vain ilmainen lisenssi sekä white label –lisenssi. Ilmaisen lisenssin käyttö on sallittu myös kaupallisiin tarkoituksiin. Ehtoja tämän lisenssin käyttöön on mm. 8th Wallin logoruudun esittäminen toteutusta avatessa sekä Powered by 8th Wall -tekstin käyttö latausruuduissa. White label –lisenssi poistaa näiden 8th Wall -mainintojen käytön ja antaa mahdollisuuden tehdä toteutuksesta täysin asiakkaan omannäköisen ja brändin mukaisen. Tämä lisenssi on toteutuskohtainen ja maksaa 700 dollaria kuussa. Lisäksi 8th Wall antaa myös mahdollisuuden tapauskohtaisesti määritellyille yrityslisensseille. Yrityslisenssi on pakollinen, mikäli yritys tekee yli miljoonan dollarin vuosittaista liikevaihtoa tai sillä on yli miljoonan dollarin rahoitus.

Toinen esimerkki lisenssien käytöstä hankkeessa on ollut 360-virtuaalikierroksia varten tarvitut työkalut. Olemme pystyneet käyttämään ThingLink-työkalua testaamiseen ja esimerkkien rakentamiseen, sillä se tarjoaa koulutuslisenssiä. Näitä toteutuksia ei voi kuitenkaan käyttää kaupallisesti. Lisäksi olemme toteuttaneet esimerkkejä Marzipano-työkalun avulla, jolla on avoimen lähdekoodin ilmainen lisenssi eli sillä voi tehdä virtuaalikierroksia täysin ilmaiseksi, myös kaupalliseen käyttöön. Käyttäjä saa toteutuksen tekemisen jälkeen työkalusta zip-tiedoston, joka täytyy osata viedä omalle nettisivupalvelimelleen, jotta virtuaalikierroksen saa käyttöön.

Lisenssiosaaminen mahdollistaa vastuullisen ja ketterän digikehittämisen

Digitaalisten sisältöjen tuotanto matkailualalla edellyttää yhä monipuolisempaa työkalujen tuntemusta – mutta ennen kaikkea ymmärrystä siitä, miten eri lisenssimallit vaikuttavat sisällön käyttöön, jakeluun ja kaupallistamiseen. Artikkelissa esitellyt lisenssityypit, freemium, tilaus, koulutus, kaupallinen, yritys ja avoin lähdekoodi, eivät ole vain teknisiä yksityiskohtia, vaan strategisia valintoja, jotka vaikuttavat suoraan liiketoiminnan joustavuuteen, kustannuksiin ja laillisuuteen (Hamari et al. 2019; Du et al. 2024; Sjölinder 2023).

Virtual Nature -hankkeessa opimme käytännönläheisesti, kuinka tärkeää on sovittaa työkalun lisenssimalli projektin tavoitteisiin: koulutuslisenssi voi riittää prototyyppiin, mutta kaupallinen käyttö vaatii laajemmat oikeudet. Hankkeessa käyttämiemme kaltaisten työkalujen käyttö osoitti, kuinka lisenssien ehdot voivat muuttua nopeasti, ja kuinka tärkeää on budjetoida lisenssikustannukset jo suunnitteluvaiheessa.

Lisenssiosaaminen onkin osa kestävää digitaalisuutta. Se auttaa välttämään riskejä, varmistaa sisällön jatkohyödynnettävyyden ja tukee yrityksiä ottamaan käyttöön skaalautuvia ratkaisuja. Oikeilla valinnoilla matkailuyritykset voivat hyödyntää avoimen lähdekoodin mahdollisuudet ja rakentaa digitaalisia elämyksiä, jotka ovat paitsi vaikuttavia, myös vastuullisesti toteutettuja.

Muistilista vastuulliseen digisisällön tuotantoon

Lopuksi listaamme muutaman muistamisen arvoisen kohdan vastuullisen digisisällön tuotantoon lisenssien näkökulmasta.

Kuva: Shutterstock