Ammattikorkeakoulut EU:n TKI-kentällä: kasvua, verkostoja ja vaikuttavuutta

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI-toiminnan) edistäminen ja sen tärkeys on laajalti päätöksentekijöiden pöydällä tällä hetkellä niin Suomessa kuin laajemminkin Euroopassa. Suomessa kansallisen tason tavoitteena on nostaa TKI-panostukset neljään prosenttiin (Parlamentaarinen TKI-työryhmä 2023) ja EU-tasolla kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä (Euroopan komissio 2024). Uudenmaan alueella tavoite on jopa viisi prosenttia (Uudenmaan liitto 2021).

Käytännössä TKI-toiminnan prosentuaalisen kasvun tavoite Suomessa ja Euroopassa laajemmin tarkoittaa, että TKI-toimintaa on laajennettava ja kasvatettava kaikilla keskeisillä elinkeinoelämän ja yhteiskunnan sektoreilla sekä sektoreiden välillä: yrityssektorilla, julkisella sektorilla ja korkeakouluissa. Näin ollen myös ammattikorkeakoulujen on entistäkin vahvemmin panostettava TKI-toimintaan tulevina vuosina.

Kirjoituksessa tarkastelemme ammattikorkeakoulujen roolia erityisesti eurooppalaisina TKI-toimijoina. Näemme, että ammattikorkeakoulut ovat viime vuosina ottaneet tärkeitä askeleita TKI-työssä myös kansainvälisesti, mutta paljon on vielä tehtävää sekä ammattikorkeakouluissa, että kansallisesti Suomen TKI-järjestelmässä. Mahdollisuuksia on paljon, ja niiden saavuttaminen vaatii pitkäjänteisen työn jatkamista korkeakouluissa ja tiivistä yhteistyötä kansallisessa ja kansainvälisessä vaikuttamisessa.

Ammattikorkeakoulujen kansainvälisyys ruokkii alueellista vaikuttavuutta

Suomalaisten ammattikorkeakoulujen rooli on tärkeä sekä Suomen että Euroopan T&K-kasvutavoitteiden saavuttamisessa (mm. Uudenmaan liitto 2024). Lakisääteisen tehtävänsä mukaisesti ammattikorkeakoulut tekevät ’ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä edistävää ja alueen elinkeinorakennetta uudistavaa soveltavaa tutkimustoimintaa, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa sekä taiteellista toimintaa’ (L932/2014).

Vaikka ammattikorkeakoululaki painottaa ammattikorkeakoulujen roolia nimenomaan alueellisen elinkeinoelämän uudistamisen kontekstissa, on kansainvälinen ulottuvuus merkittävä: alueellinen kasvu ja uudistuminen eivät tapahdu umpiossa vaan yhteistyössä laajojen, kansainvälisten verkostojen kanssa. Alueen elinkeinorakenteen uudistaminen edellyttää kansainvälistä yhteistyötä ja samalla myös kansainvälistä rahoitusta.

Esimerkiksi Uudenmaan alueen tavoitteena on olla Euroopan innovatiivisin maakunta (Uudenmaan liitto 2021). Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä alueen eri toimijoiden, kuten ammattikorkeakoulujen, tiedekorkeakoulujen ja paikallisten yritysten tekemänä. Kansainvälinen yhteistyö mahdollistaa parhaan mahdollisen tiedon saamisen ja jakamisen sekä verkostoitumisen muiden EU:n kärkialueiden ja TKI-toimijoiden kanssa. Lisäksi kansainvälinen yhteistyö houkuttelee alueelle asiantuntevia osaajia ja yrityksiä. Se avaa uusia EU-rahoitusmahdollisuuksia: Uudellamaalla tavoitteena on kaksinkertaistaa EU-rahoituksen saanti vuoteen 2030 mennessä. (Uudenmaan liitto 2024.) On selvää, että tämä vaatii vahvaa ja aktiivista työtä eri toimijoilta kansainvälisessä TKI-ympäristössä. Ammattikorkeakoulut ovat Uudellamaalla ottaneet tavoitteen vakavasti.

Ammattikorkeakoulujen rooli alueellisena toimijana ja EU:n TKI-kentällä

Ammattikorkeakoulujen rooli on alueellisena kehittäjänä hyvin laaja-alainen. Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan keskiössä ovat käytännön haasteet ja niiden ymmärtäminen ja ratkaisuiden kehittäminen, mutta samanaikaisesti rooli on tätä paljon syvempi: pelkkä haasteiden ratkaisu ei riitä, vaan on tärkeää ymmärtää syvällisesti myös ratkaisuiden taustalla olevia oletuksia ja ilmiöitä (Heikkinen & Kukkonen 2019). Lisäksi ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnalle ominaisen koulutuksen, uuden tiedon sekä käytännön työelämän yhteyden integraatio ovat ensiarvoisen arvokkaita, sillä usein erilaiset innovaatiot edellyttävät syntyäkseen sitä, että käyttäjillä on käytössään uusin tutkimustieto ja osaaminen (Rissanen 2023).

Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminta tarjoaakin alueen yrityksille uutta tietoa, osaamista ja verkostoja oman toiminnan kehittämiseen ja lisäksi ottaa huomioon globaalin kontekstin ja tavoittelee esimerkiksi globaaleja kestävän kehityksen tavoitteita. Tästä kirjoitimme aikaisemmassa julkaisussa On the road to a more sustainable future for all (eSignals PRO, 2025).

Esimerkiksi Haaga-Helian TKI-vaikuttavuusvisio kuvastaa hyvin ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnallaan tavoittelemaa laaja-alaista yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Visiossa ammattikorkeakoulun TKI-työn katsotaan vaikuttavan eri tasoilla: keskiössä on ihminen ja toiminnan vaikuttavuus kohdentuu yksityisestä (tiimi, työyhteisö, organisaatiotaso) yleisempään. Toiminnan tavoitteena on tällöin laaja alueellinen, kansallinen ja kansainvälinen yhteiskunnallinen vaikuttavuus valituilla teema-alueilla, esimerkiksi kestävän kehityksen edistämisessä. (Huttunen ym. 2025.) Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminta ei siis ole yksinomaan alueen yritysten käytännön ongelmien ratkaisua ja tätä kautta elinkeinorakenteen uudistamista, vaan paljon syvempää, laajempaa ja vaikuttavampaa.

Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminta on jo nyt varsin kansainvälistä. Suomen ammattikorkeakouluista peräti kolmannes on mukana Eurooppa-yliopistoalliansseissa (OPH 2025). Tässä roolissa ne rakentavat eurooppalaista koulutus- ja tutkimusaluetta, edistävät eurooppalaisia arvoja ja identiteettiä sekä lisäävät Euroopan houkuttelevuutta ja kansainvälistä kilpailukykyä. Eurooppa-yliopistoallianssijäsenyydet avaavat ammattikorkeakouluille ja tätä kautta alueille ja koko Suomelle uusia kasvun mahdollisuuksia.

On kuitenkin huomattava, että ammattikorkeakoulujen roolina EU:n TKI-kentällä ei ole pyrkiä olemaan samanlaisia kuin perinteiset tiedeyliopistot: ammattikorkeakoulujen rooli täydentää pikemminkin kuin kilpailee suhteessa tiedeyliopistoihin. Esimerkiksi EU-rahoitteisiin (tutkimus)hankkeisiin ammattikorkeakoulut ja perinteiset tiedeyliopistot tuovat toisiaan täydentävää osaamista ja näkökulmia: kun perustutkimus on yleensä tieteellisiltä ja yhteiskunnallisilta sekä elinkeinoelämän näkökulmasta hyvin epävarmaa, vastaa ammattikorkeakoulujen soveltava tutkimus ketterämmin tarpeisiin, joita nousee elinkeinoelämästä ja yhteiskunnasta. Ammattikorkeakoulujen soveltava tutkimus vaikuttaa ihmisten elämään suoraviivaisemmin ja nopeasti, ja luo usein monipuolista, vaikuttavaa ekosysteemiä ympärilleen (UAS4Europe 2025).

Ammattikorkeakoulut ja EU:lta saatu T&K-rahoitus

Suomen kansallisen TKI-tavoitteen saavuttaminen on mahdollista vain kansainvälistä rahoitusta kasvattamalla. Ammattikorkeakouluissa on tämän tavoitteen eteen tehty töitä pitkäjänteisesti jo vuosikymmen. Tänä aikana ammattikorkeakoulut ovat kehittäneet TKI-kyvykkyyksiään monipuolisesti (mm. Arene 2025; Maxenius 2023). Työn tuloksena ammattikorkeakoulujen ulkoisen TKI-rahoituksen määrä on kasvanut jopa 142 prosenttia vuodesta 2015 (n. 68 M€ vuonna 2015 – n. 164 M€ vuonna 2023, Vipunen 2025).

Ammattikorkeakoulujen ulkoinen T&K-rahoitus tulee useasta lähteestä. Vipusen (2025) tutkimusrahoitusta seuraavien tietojen mukaan suurin osa rahoituksesta tulee kansallisista lähteistä (91 M€ vuonna 2023), pääosin ministeriöiltä, mutta huomattavaa on, että kansainvälinen rahoitus on kasvanut voimakkaasti. Kansainvälistä rahoitusta oli vuonna 2015 vain 18 M€, mutta vuonna 2023 määrä oli jo lähes 73 M€.

EU:n rakennerahastot ovat ammattikorkeakouluille merkittävin EU-rahoituksen kanava. Esimerkiksi vuonna 2023 ammattikorkeakoulujen ulkopuolisesta rahoituksesta n. 62 M€ eli noin 38 prosenttia tuli rakennerahastoilta, kun puiteohjelmarahoitus jäi alle yhdeksään miljoonaan eli noin 5,5 prosenttia kokonaisuudesta. (Vipunen 2025.) Ammattikorkeakoulujen puiteohjelmasta saama rahoitus on koko Suomen mittakaavassa vielä auttamattoman pieni: rahoituksesta vain 2 prosenttia on kotiutunut ammattikorkeakouluihin (Business Finland 2025).

Puiteohjelmarahoituksen osuuden kasvattamisen eteen on tehty jo vuosia työtä, mutta puiteohjelmassa menestyminen vaatii paljon pitkäjänteistä työtä. Haasteeksi on ammattikorkeakoulukentällä tunnistettu mm. perusrahoituksen heikko taso sekä kasvaneet tutkintotavoitteet. Ammattikorkeakoulut tasapainottelevat resurssien riittävyyden kanssa: kasvaneet tutkintotavoitteet pienemmällä perusrahoituksella syövät nopeasti TKI-toimintaan varattuja resursseja. (Maxenius 2023; Tiitinen 2023.) Puiteohjelmarahoituksen kasvattamisessa on siis ammattikorkeakouluilla yhä edelleen selkeä kasvun paikka, jota olisi hyvä tukea nykyistä vahvemmin myös kansallisesti, erityisesti ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin sekä soveltavan tutkimuksen rahoituksen kohdentamisen kautta (mm. Tiitinen 2023).

Horisontti Euroopan vaikuttavuuteen keskittyvä lähestymistapa (impact-oriented; ks. esimerkiksi Trlifaj 2021) soveltuu erityisen hyvin ammattikorkeakouluille. Kaikein kaikkiaan Horisontti-puiteohjelman ja strategisen tutkimuksen neuvoston haut soveltuvat hyvin ammattikorkeakouluille (ks. Tiitinen 2023). Ammattikorkeakoulujen rooli Horisontti-puiteohjelman hankkeissa on keskeinen, koska ammattikorkeakouluilla on usein paras käytännön osaaminen sekä erinomaiset yhteistyösuhteet paikallisiin yhteiskunnan ja elinkeinoelämän toimijoihin. Näin ammattikorkeakoulut voivat tuoda tämän osaamisen ja kumppanit mukanaan hankkeisiin ja toimia käytännössä sillanrakentajina tiedekorkeakoulujen ja muiden toimijoiden välillä.

Ajatuksia uudesta EU:n puiteohjelmasta (FP10/Horisontti Eurooppa II)

Vuosi 2025 on merkittävä tutkimuksen ja innovoinnin uudelleensuuntaamisen osalta EU-tasolla. Euroopan komissio julkaisee vuoden 2025 aikana ehdotuksensa seuraavasta tutkimuksen- ja innovoinnin puiteohjelmasta, johon on viitattu ’FP10:nä’, mutta jonka nimi tulee viimeisimpien tietojen mukaan olemaan edelleen Horisontti Eurooppa. Jo heinäkuussa julkaistiin ensimmäinen osa monivuotisesta rahoituskehyksestä (MFF) vuoden 2027 jälkeiselle ajalle.

Monivuotinen rahoituskehys ja tutkimuksen- ja innovoinnin puiteohjelma pyrkivät edistämään Euroopan globaalia kilpailukykyä, kasvua ja tuottavuutta sekä tällä tavoin vahvistamaan Euroopan asemaa globaalissa kilpailutilanteessa. Euroopan komission heinäkuussa julkaistun esityksen mukaan Horisontti Euroopan budjetti kaksinkertaistuisi edellisen kauden budjettiin nähden, sillä panostukset tutkimukseen, innovaatioihin ja osaamiseen nähdään kriittisen tärkeinä Euroopan kilpailukyvylle.

Vaikka seuraavan Horisontti Eurooppa (FP10) -puiteohjelman on suunniteltu alkavan vasta tammikuussa 2028, keskustelut siitä, miten se tulee muokkaamaan Euroopan alueen tutkimus- ja innovaatiokenttää, ovat olleet käynnissä jo jonkin aikaa. Ohjelmaan vaikuttavat Horisontti Euroopan väliarvioinnin tulokset sekä vuoden 2024 aikana julkaistut eri asiantuntijaryhmien tuottamat selvitykset, kuten Mario Draghin (2025) Euroopan kilpailukyvyn tulevaisuutta koskeva selvitys, Heitorin (Euroopan komissio 2024) ryhmän itsenäinen asiantuntijaraportti ja Sauli Niinistön (2024) puolustusta ja turvallisuutta koskeva raportti. Lisäksi Ursula von der Leyenin poliittiset linjanvedot heinäkuulta 2024 ovat tärkeä uuden TKI-puiteohjelman suunnannäyttäjä.

Käytännössä Euroopan komission tekemät päätökset rahoitusviitekehyksestä tänä vuonna vaikuttavat Eurooppaan todennäköisesti vuosikymmeniä. Nyt on aika myös ammattikorkeakoulujen olla aktiivinen ja yhdessä vaikuttaa tulevaan rahoitusviitekehykseen (Heikkinen 2025). Ensinnäkin ammattikorkeakoulujen on tärkeä saada läpi ymmärrys niiden roolista ja lisäarvosta EU-tason TKI-toiminnassa (Uudenmaan liitto 2024). Toisekseen ammattikorkeakoulujen näkökulmasta on tärkeää lobata rakenteita, jotka tukisivat käytännönläheistä ja alueellisesti vaikuttavaa TKI-toimintaa sekä kumppanuuksien merkitystä: esimerkiksi ammattikorkeakoulujen luontaiset kumppanit yrityssektorilla tuovat erityistä vaikuttavuutta hankkeille (Heikkinen 2025). Yhteistyö yritysten, kaupunkien ja tutkimuslaitosten välillä on ammattikorkeakoulujen selkeä vahvuus, jota on syytä strategisesti edelleen vahvistaa (Uudenmaan liitto 2024).

Uudistuva EU:n TKI-rahoituksen kenttä on ammattikorkeakouluille mahdollisuus, jota tarvitaan niin alueellisesti, kansallisesti kuin EU-tasollakin T&K-tavoitteiden saavuttamiseksi. On hyvä huomata, että edellisen puiteohjelman linjaukset painottivat perustutkimusta, mutta Horisontti Eurooppa puolestaan on tuonut vahvemmin esiin tiedon luomisen ja sen käytäntöön viemisen tärkeyden. Esimerkkinä tästä ovat mm. yhteiskunnallisten haasteiden, kuten ilmaston muutokseen sopeutumisen ja hiilineutraaleiden ja älykkäiden kaupunkien tuominen mukaan rahoituksen viitekehykseen.

Ammattikorkeakoulujen lisäarvo kansainvälisinä TKI-toimijoina on tunnustettava

Elämme muuttuneessa ja koko ajan muutoksen kourissa olevassa maailmassa, jossa paikkoja tiukalle eristäytymiselle ei ole, vaan painopiste on yhteistyössä. Ammattikorkeakoulut ovat vahvoja verkostoissa toimimisen agentteja, joilla on vahvat perinteet alueellisessa kehittämistyössä ja erinomainen ymmärrys elinkeinoelämän ja monien yhteiskunnan toimijoiden tarpeista. Monitieteisesti laajoissa kansainvälisissäkin verkostoissa tehty vaikuttava soveltava tutkimus on viime vuosina yleistynyt ammattikorkeakouluissa ja Eurooppa-yliopistojäsenyyksien myötä suhteet eurooppalaisiin yliopistoihin ja korkeakouluihin ovat vahvistuneet merkittävästi.

Lisäksi ammattikorkeakouluissa on vahvistettu kykyä toteuttaa kansainvälistä TKI-työtä. On esimerkiksi kehitetty TKI-työn johtamista, prosesseja, tutkijoiden ja muiden TKI-työtä tekevien henkilöstöryhmien urapolkuja, TKI-kulttuuria ja kumppanuuksia (mm. Arene 2025). Suomen ammattikorkeakouluista lähes kaikki ovat sitoutunut eurooppalaiseen tutkimuksen ja tutkijanurien kehitystyöhön (CoARA – Coalition for Advancing Research Assessment). Perinteisesti kehittämistoimintaan keskittyneiden ammattikorkeakoulujen tutkimuskulttuuri (Timonen ym. 2022) näyttääkin ottaneen pitkäjänteisen työn seurauksena merkittäviä harppauksia kohti kyvykästä ja kestävää kansainvälistä TKI-toimintaa.

Koko Suomen etu on, että ammattikorkeakoulujen rooli ja lisäarvo kansainvälisinä TKI-toimijoina tunnistetaan ja tunnustetaan. On turha kiistellä siitä, ovatko ammattikorkeakoulut erilaisia kuin yliopistot, ja mitä eroja on. Eroavaisuuksien sijaan on tuotava esille ammattikorkeakoulujen osaamista ja tekemistä ja rakennettava paikkoja yhteiselle tekemiselle. Hedelmällistä on toisiaan täydentävän osaamisen vahvistaminen ja yhteisten näkökulmien löytäminen.

Onnistuminen vaatii yhä edelleen pitkäjänteistä työtä ja panostusta niin ammattikorkeakouluilta itseltään kuin Suomen sisäisen TKI-järjestelmän kehittämiseltä mm. ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin ja soveltavan tutkimuksen rahoitusten kautta. Meillä itsellämme on avaimet kädessä tulevaisuutemme rakentamiseen.

Kuva: Shutterstock