Jokaisella työntekijällä on ainutlaatuisia voimavaroja ja vahvuuksia, jotka voivat rikastuttaa työyhteisöä.
Vahvuuslähtöisyys ja erilaisen osaamisen hyödyntäminen työyhteisössä muodostavat yhdessä positiivisen tavan tarkastella työelämää, työyhteisöjä ja työympäristöjä sekä niiden monimuotoisuuteen liittyviä mahdollisuuksia ja haasteita. Voimavara- ja vahvuusnäkökulma tarkoittaa työpaikoilla yksilön ja yhteisön vahvuuksien tunnistamista ja hyödyntämistä tavalla, joka edistää positiivista ilmapiiriä, motivaatiota ja tuottavuutta.
Työn ilon palautus: työntekijän vahvuudet luovat merkityksellistä työelämää
Omien voimavarojen ja vahvuuksien hyödyntämisessä itsetuntemus on tärkeässä roolissa. Voimavarat ilmenevät ja näkyvät eri ihmisillä eri tavoin. Ne voivat näkyä fyysisinä ja psyykkisinä ominaisuuksina kuten positiivisuutena, aktiivisuutena ja tunteena omasta sisäisestä voimasta: mahdollisuutena toimia ja päättää omista asioistaan. Voimavarat voivat olla myös erilaisia taitoja, kykyä ilmaista tunteita, sosiaalisia suhteita ja yhteisöllisyyttä.
Vahvuusnäkökulman mukaan omien vahvuuksien tunnistaminen on tärkeää, koska sillä on yhteys positiivisiin tulevaisuuden odotuksiin. Positiiviset tulevaisuudenodotukset kasvattavat puolestaan minäpystyvyyttä, mikä lisää ihmisen hyvinvointia elämän eri osa-alueilla. Lähtökohtana on ajatus siitä, että jokaisella yksilöllä on jo näkyvissä olevaa osaamista, kykyjä ja taitoja tai vielä piilossa ja kehittymässä olevaa potentiaalia sekä vahvuuksia.
Keskittyminen vahvuuksiin ja osaamiseen on tärkeää tämän päivän työelämässä. Kun ihminen tiedostaa omat vahvuutensa ja pystyy hyödyntämään niitä, hänen itsearvostuksensa ja itseluottamuksensa vahvistuvat. Minäpystyvyys on voimavara, joka useiden tutkimusten perusteella vaikuttaa ehkä eniten ihmisen suoriutumiseen ja toimintakykyyn. Jokainen ihminen on jossain asiassa osaava ja moni jopa lahjakas.
Yksilön näkökulmasta katsottuna on kyse ihmisarvosta, inhimillisestä kasvusta, itsemääräämisoikeudesta ja itsensä toteuttamisesta. Työnantajan näkökulmasta taas on kyse innovatiivisuudesta, tuottavuudesta ja kannattavuudesta.
Ketjut kuntoon – hanke työyhteisöjen tueksi
Ketjut kuntoon -hankkeessa edistämme ja sujuvoitamme heikommassa työmarkkina-asemassa olevien siirtymistä työmarkkinoille. Lisäämme työkykyä vahvistavia toimenpiteitä, palveluja ja ohjausta, jotka edistävät työllistymistä sekä rikastutamme työyhteisöjen moninaisuutta tarjoamalla käytännön työkaluja hyviin ja syrjimättömiin rekrytointikäytänteisiin.
Etsimme parhaillaan keinoja tuoda osatyökykyisten henkilöiden osaamista esille, jotta pystyisimme entistä paremmin vähentämään työllistymisen esteitä. Toimimme valtakunnallisesti työyhteisöjen tukena ja autamme kehittämään yrityksiin monimuotoisia toimivia käytänteitä sekä vahvuuslähtöistä ohjausta.
Ketjut kuntoon -hankkeessa teemme tiivistä yhteistyötä työelämän kanssa. Työyhteisöjä tuemme aidoissa arjen tilanteissa uuden työntekijän valmennuksessa ja perehdytyksessä. Hanketoiminnan myötä olemme järjestäneet erilaisia työpajoja esimerkiksi voimavarainventaarioon ja vahvuuslähtöiseen ohjaukseen. Tavoitteena meillä on vähentää työyhteisöjen kuormitusta osaamista vahvistamalla. Autamme yrityksiä kehittämään jo olemassa olevia rekrytointi- ja perehdytyskäytänteitä.
Vahvuusperustainen ajattelutapa tuo työpaikoille vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia
Monimuotoisen työelämän haasteisiin vastaaminen vaatii uudenlaista ajattelutapaa, jossa joustavat toimintatavat toimivat olennaisena periaatteena. Yritykset ja työyhteisöt, jotka tunnistavat ja hyödyntävät työntekijöidensä vahvuuksia, vahvistavat motivaatiota, tehokkuutta ja kilpailukykyä. Tämä näkökulma ei ainoastaan tue yksilöiden hyvinvointia, vaan edistää koko työyhteisön menestystä ja kestävää kehitystä. (Kokkinen 2020.)
Voidaksemme hyödyntää vahvuuksiamme, tarvitsemme työympäristön, joka tarjoaa vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia tehdä omia valintoja. Työntekijän pitää olla tietoinen eri vaihtoehdoista ja meillä kaikilla pitää olla mahdollisuus toimia. Lisäksi resurssit sekä kyky toimia omien valintojen mukaisesti ovat merkityksellisiä.
Vahvuusperustaisesta ajattelusta muodostuu uudistava ilmiö, kun se rakentuu positiivisen toimintakulttuurin kautta. Näiden kysymysten äärellä moniammatillinen yhteistyö ja rakentava vuorovaikutus työelämäyhteistyökumppaneiden kanssa on erilaisia näkökulmia avartavaa ja monella tapaa antoisaa – myös Ketjut kuntoon -hankkeessa.
ESR-rahoitteisessa Ketjut kuntoon -hankkeessa edistetään ja sujuvoitetaan heikommassa työmarkkina-asemassa olevien siirtymistä työmarkkinoille (1.1.2025-30.6.2027). Tavoitteena on lisätä työkykyä vahvistavia toimenpiteitä, palveluja ja ohjausta, jotka edistävät työllistymistä sekä rikastuttaa työyhteisöjen moninaisuutta tehostamalla keinoja ja tarjoamalla käytännön työkaluja hyviin sekä syrjimättömiin rekrytointikäytänteisiin.

Lähteet
Bakker, A. B., & van Woerkom, M. 2018. Strengths used in organizations: A positive approach of occupational health. Canadian Psychology/Psychologie canadienne, 59(1), 38-46.
Kokkinen L. (Toim.) 2020. Hyvinvointia työstä – 2030 – 2030-luvulla -Skenaarioita suomalaisen työelämänkehityksestä. Työterveyslaitos. Luettu 16.6.2025.
Kuva: Shutterstock