Pro
Siirry sisältöön
Opiskelu

Näyttöpäivillä opitaan haagahelialaisiksi

Kirjoittajat:

Pekka Pitkälä

lehtori
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Sanna Vuorio

lehtori
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Julkaistu : 12.06.2025

Haaga-Helian liikunnanohjaajakoulutuksessa on pidetty näyttöpäiviä jo useamman vuoden ajan. Näyttöpäivät ovat tehokas ja mielekäs tapa toteuttaa aikaisempaa pohjakoulutusta omaavien opiskelijoiden osaamisen tunnistamista alan avain- tai asiantuntijaosaamisissa.

Osaamisen näyttäminen ja tunnistaminen on kuitenkin vain yksi osa näyttöpäivien antia. Yhteen kokoontuminen ja intensiivinen yhdessä tekeminen muiden osaamisen näyttäjien kanssa palvelee myös ryhmäytymistä tulevien opiskelukavereiden kanssa, osaamisvajeen paikkaamista suhteessa Haaga-Helian opetussuunnitelmaan, tulevan koulutuksen pedagogiikkaan tutustumista ja sisäisen opiskelumotivaation herättelyä.

Tehokkuutta opiskelupolkujen nopeuttamiseen

Näyttöpäiville kootaan lukukauden alussa sekä yhteishaun kautta että toisen asteen yhteistyön kautta tulevat opiskelijat. Näillä opiskelijoilla on jo liikunta-alan pohjakoulutus tai soveltuva korkeakoulututkinto – usein myös alan työkokemusta. Opiskelijoilla itsellään on lähtötilanteessa näkemys, että liikunnanohjaajakoulutuksen opetussuunnitelman ensimmäisen vuoden osaaminen on heillä pääosin jo hallussa. Näin ollen heillä olisi edellytykset aloittaa tutkinto-opiskelu suoraan opetussuunnitelman toiselta vuodelta.

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen on oleellinen ja vakiintunut toimintatapa korkeakouluissa. Se mahdollistaa sekä yksilön, oppilaitoksen että yhteiskunnan näkökulmasta sujuvan etenemisen opinnoissa. Tavoiteaikainen tai sitä aikaisempi valmistuminen mahdollistaa nopeamman siirtymisen työelämään. Korkeakoulujen rahoituksessa ja talouden hallinnassa tavoiteaikainen valmistuminen korostuu yhä enemmän. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2024.) Siksi onkin löydettävä tehokkaita ja vaivattomia tapoja nopeuttaa opiskelupolkuja erityisesti silloin, kun osaamista alalta ja työelämästä on kertynyt reilusti jo ennen tutkinnon aloittamista.

Näyttöpäivät ovat resurssitehokkaita

Näyttöpäivien aikana opiskelijat osoittavat ryhmäkoosta riippuen kahdessa tai kolmessa päivässä osaamisensa yhteensä kuudessa 5 opintopisteen laajuisessa liikunta-alan avain- tai asiantuntijaosaamisessa: Liikunnan ja urheilun pedagogiikka 1, Liikunnan ja urheilun pedagogiikka 2, Taidon oppiminen, Toiminnallinen anatomia ja fysiologia, Tapahtumajärjestäminen ja Liikunta-alan toimintaympäristö. Opintopisteitä kertyy päivien aikana monelle yhteensä jopa 30. Liikunnanohjaajakoulutuksen ensimmäiselle opiskeluvuodelle kuuluvat Haaga-Helian yhteisten avainosaamisten näytöt opiskelijat suorittavat opintojen alettua itsenäisesti kaikille yhteisillä demo-toteutuksilla.

Näyttöpäiville osallistuville järjestämme etukäteen verkossa info-tilaisuuden, jossa he voivat keskustella vastaavien opettajien kanssa valmiudestaan osallistua näyttöpäiville. Lisäksi he saavat ohjeet näyttöpäivien kulusta, tehtävistä ja valmistautumisesta. Opiskelijat työstävät etukäteen näyttöpäiville kirjallisia ennakkotehtäviä ja kertaavat osaamistaan opintojaksojen osaamistavoitteiden suunnassa.

Ammattikorkeakoulupedagogiikan mukaisesti osaamisen tunnistamisessa on oleellista huomioida sekä teoriatiedon hallinta että kyky soveltaa sitä käytäntöön (Virtanen ym. 2022). Näyttöpäivien aikana osaamista tunnistetaan käytännössä esimerkiksi ohjaustuokioissa tai lyhyissä esityksissä sekä tenteillä ja ryhmätehtävillä.

Näytöt ottaa vastaan kaksi liikunnanohjaajakoulutuksen lehtoria. Tämä mahdollistaa keskustelun osaamisen arvioinnista, ja takaa sekä opettajien että opiskelijoiden oikeusturvan. Parhaimmillaan kolmen päivän aikana on tunnistettu osaamista satojen opintopisteiden edestä ja saatu 12 opiskelijalle tieto mahdollisuudesta aloittaa opinnot suoraan toisen vuoden opetussuunnitelman mukaisesti. Näin he voivat siirtyä heti opetuksen alkaessa omalle vuosikurssilleen ja nopeuttaa valmistumistaan yhdellä lukuvuodella. Tällöin ryhmäytyminen ja tunneperäinen kiinnittyminen (Korhonen & Toom 2017) opiskeluun on nopeaa ja vahvaa.

Sisäisen motivaation herättelyn päivät

Opintojen sujumisen näkökulmasta on oleellista herättää opiskelijan sisäinen motivaatio. Sisäisen motivaation keskeisiksi elementeiksi nähdään pätevyyden kokemukset, mahdollisuus autonomiaan sekä yhteenkuuluvuuden tunne. (Ryan & Deci 2000; UKK-instituutti s.a.) Kaikkia näitä näyttöpäivien aikana mahdollistetaan ja tuetaan.

Moni on epävarma omasta osaamisestaan ja pärjäämisestään tullessaan korkeakouluun, mutta näyttöpäivien aikana tätä huolta on mahdollista hälventää. Nopea tieto osaamisen tasosta suhteessa osaamistavoitteisiin ja rakentava vuorovaikutteinen palaute näyttöpäivien tehtävistä ja onnistumisista tukee opiskelijan pätevyyskokemusta. Tieto siitä, että osaaminen riittää opintojen aloittamiseen toiselta vuodelta, on hyvin merkityksellinen motivaation kannalta. Toisaalta rakentavasti ja kannustavasti annettu palaute siitä, että osaamisen näyttö on hyväksytty välttävällä arvosanalla, voi innostaa opiskelemaan opetussuunnitelman mukaisia asioita lisää omatoimisesti. (Mikkola & Haltia 2019.)

Näyttöpäivien tehtävänannot pyrimme laatimaan selkeiksi, mutta kuitenkin sellaisiksi, jotka jättävät liikkumavaraa ja valinnanmahdollisuutta osaamisen näyttäjälle. Opiskelijalla on autonomiaa sen suhteen, millaisia ratkaisuja hän eri näytöissä tekee. Näyttöpäivien aikana opiskelijalla on mahdollisuus myös punnita omia tavoitteitaan ja ratkaisujaan sen suhteen, kokeeko hän oikeaksi paikaksi opintojen jatkolle ykkös- vai kakkosvuosikurssin. Nämä autonomian kokemukset tukevat aktiivisen toimijuuden ja oma-aloitteisuuden omaksumista koko opintojen ajalle.

Näyttöpäiville kokoonnutaan liikunnanohjaajakoulutuksen kampuksille (esim. Vierumäki, Varala). Intensiiviset yhdessä kampuksella vietetyt jännittävätkin päivät edistävät huomattavasti yhteenkuuluvuuden tunnetta. Näyttöpäivien aikainen vuorovaikutus niin opettajien kuin vertaisten kanssa lisää opiskelijan tunnetta koulutusohjelmaan ja sen yhteisöön kuulumisesta.

Pidämme vuorovaikutuksen tietoisesti hyvin avoimena ja hierarkian matalana osaamisen näyttäjien suuntaan, jotta kokemus hyväksytyksi tulemisesta juuri sellaisena kuin on, vahvistuisi. Aktiivinen vuorovaikuttaminen osaamisen näyttäjien suuntaan mahdollistaa tutkintomme koko henkilöstön tietoisesti vaaliman positiivisen ja jokaista arvostavan hengen välittymisen uusille opiskelijoille (Tvedt, Vasalampi & Virtanen 2025).

Opettajien välisellä rennolla vuorovaikutuksella pyrimme osaltaan viestimään koulutusohjelman välittömästä ilmapiiristä. Haluamme pitää kynnyksen kysyä ja ihmetellä uusia asioita näyttöpäivien aikana matalana ja siten helpottaa jokaisen yhteisöön ja sujuvaan opintojen alkuun pääsyä.

Näyttöpäivien jälkeen opiskelija on tutustunut jo osaan uusista opiskelukavereistaan, muutamiin henkilökunnan jäseniin, opiskelukampukseensa ja erityisesti Haaga-Helian liikunnanohjaajakoulutuksen pedagogiseen lähestymistapaan, opiskelukäytänteisiin ja ilmapiiriin. Tästä hänen on hyvä jatkaa!

Lähteet

Korhonen, V., & Toom, A. 2017. Opintoihin kiinnittymisen ja hyvinvoinnin yhteyksien tunnistaminen sekä pedagogisen hyvinvoinnin tukeminen korkeakoulun opetusyhteisössä. Teoksessa: Korhonen, V., Annala, J. ja Kulju, P. (toim.). Kehittämisen palat, yhteisöjen salat – Näkökulmia koulutukseen ja kasvatukseen s. 131-154. Tampereen yliopistopaino. Tampere. E-kirja.

Mikkola, P. & Haltia, P. 2019. Aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen korkeakouluissa. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Luettu 4.6.2025.

Opetus- ja kulttuuriministeriö 2024. Korkeakouluille uudet rahoitusmallit. Luettu: 4.6.2025.

Ryan, R. M. & Deci, E. L. 2000. Self-determination theory and the facilitation of intrinsic motivation, social development, and well-being. American Psychologist, 55(1), 68–78.

Tvedt, M.S., Vasalampi, K. & Virtanen, t. 2025. Does perceived support from teachers moderate the relationship between personal resources and engagement among upper secondary school students? European Journal of Psychology of Education (2025) 40:46.

Virtanen, A., Tynjälä, P., Virolainen, M. ja Heikkinen, H.L.T. 2022. Opiskelijan oppiminen työelämäyhteistyössä – pedagoginen näkökulma. Teoksessa: Mäki, K. ja Vanhanen-Nuutinen, L. (toim.) Korkeakoulupedagogiikka – Ajat, paikat ja tulkinnat. s. 172-191. Haaga-Helia. Helsinki. E-kirja.

UKK-instituutti s.a. Psykologiset perustarpeet ja liikkuminen. Luettu: 3.6.2025.

Kuva: Haaga-Helia