Innovointiosaaminen on yritysten tulevaisuuden kilpailukykyä

Innovaatioista puhutaan paljon, mutta vähemmälle huomiolle jää se, miten innovointia voidaan oppia ja ottaa osaksi yrityksen arjen toimintaa. Innovointiosaamista organisatorisena kyvykkyytenä on mahdollista kehittää systemaattisesti eri toimenpitein. Innovointi ja uudistuminen ovat osa yrityksen strategiaa, ja sitä tapahtuu usein arjen pienissä käytännöissä, joissa jokaisen panosta ja osaamista tarvitaan.

Kirjoituksessa avaamme, mitä innovointiosaaminen on, miten sen vahvistamisessa voisi päästä eteenpäin, ja millä tavalla InnoSprint-hankkeessa voidaan tukea pk-yrityksiä tarvittavien kyvykkyyksien kehittämisessä.

Ihmiset, kulttuuri ja johtaminen yritysten innovaatio-osaamisen ytimessä

Innovaatio-osaaminen tarkoittaa kykyä tunnistaa mahdollisuuksia, ratkaista ongelmia luovasti ja viedä ideat käytäntöön – ei vain yksilötasolla, vaan myös tiimien, organisaatioiden ja verkostojen tasolla. Yksilötasolla innovaatiokyvykkyyden uskotaan liittyvän tiettyihin ominaisuuksiin kuten hyvä itsetunto, joustavuus ja vastuullisuus, tulevaisuusorientaatio, luovan ajattelun taidot ja sosiaaliset taidot. (Hero 2017.) Innovatiivisuutta edistävässä toimintakulttuurissa yksilöiden osaaminen ja rohkeus osataan valjastaa organisaation kehittämistoiminnan hyödyksi.

Yhteisön tasolla innovatiivisuus näkyy tiimien dynamiikassa ja yhteisön toimintakulttuurissa. Monialaiset ja taustoiltaan heterogeeniset tiimit tuottavat yleensä enemmän luovia ratkaisuja kuin homogeeniset tiimit. Innovaatioita syntyy erityisesti rajapinnoilla, joissa eri alojen osaaminen ja ihmiset kohtaavat, ja joissa yhteiskehittely, luovuus ja aloitteellisuus saavat tilaa. Myös vuorovaikutuksen laatu ja konfliktien ratkaisukyky ovat yhteisötasolla tärkeitä innovaatioiden mahdollistajia. (Hero 2017.)

Keskeiseksi kysymykseksi nouseekin se, miten yrityksessä saadaan aikaan sellainen innovatiivisuutta mahdollistava kulttuuri, joka edistää uusien tuote- ja palveluinnovaatioiden tai yrityksen sisäisten prosessi-innovaatioiden kehittymistä.

Yksilöt, tiimit ja yhteisöt harvoin toimivat täysin itseohjautuvasti, vaan tarvitaan myös johdon tukea ja sitoutumista. Johtamisen tärkeimpänä osaamisena voidaan pitää aktiivisen kehittämisen otetta sekä muiden rohkaisemisen ja valmentamisen taitoa. Innovaatioiden johtaminen edellyttää tehokkuuden logiikasta poikkeavaa ajattelutapaa (Uotila 2022). Innovaatioita syntyy yhteistyössä ja verkostoissa, joihin johtamisella voidaan kannustaa. Kaikilla tasoilla juuri taito viedä suunnitelmat käytäntöön on ratkaisevaa, sillä idea ei ole vielä innovaatio.

Yritysten innovaatiokyvykkyyden kasvattaminen

Tuoreen yrityskyselyn mukaan (Viljamaa et al. 2025) keskisuurissa yrityksissä ei koeta suuria rakenteellisia esteitä innovoinnille. Silti innovaatiotyö ei useinkaan nouse liiketoiminnan keskiöön. Merkittävimmäksi esteeksi nousi yksinkertaisesti se, että muut asiat koetaan kiireellisemmiksi. Lisäksi tiukka kilpailu ja epävarmuus uusien ideoiden markkinapotentiaalista jarruttavat kehittämispanostuksia.

Näiden tulosten taustalla voi piillä toimintakulttuuri, jossa innovaatiot nähdään irrallisena – ikään kuin ylimääräisenä projektina varsinaisen liiketoiminnan rinnalla. Tällöin kehittämistyö jää helposti jalkoihin arjen operatiivisten paineiden alla. Jotta innovoinnista tulisi aidosti vaikuttavaa, sen tulee olla osa yrityksen strategiaa ja arkea, ei vain satunnainen ponnistus. (Sippola 2024.) Innovatiivinen yrityskulttuuri pitää sisällään kykyä kehittää, oppia ja uudistua systemaattisesti. Kun innovaatiotoiminta integroidaan osaksi jokapäiväistä tekemistä, siitä tulee yritykselle uusiutumisvoimaa tuottava perustoiminto.

Kokeilevaa kehittämistä voidaan tehdä kaikilla tasoilla ja kaikissa rooleissa, ja se puolestaan mahdollistaa nopean kehittymisen sekä sitouttaa henkilöstön mukaan prosessiin. Pk-yrityksissä haasteena voi olla resurssien rajallisuus, mutta samalla niiden ketteryys ja matala hierarkia mahdollistavat nopean kokeilun ja päätöksenteon (Uotila 2022.)

Yritysten toimintaympäristön muuttuessa nopeasti varsinkin monimutkaisten ratkaisujen kehittäminen edellyttää verkostoissa työskentelyä ja yhdessä kehittämistä. Avoin vuorovaikutus, jatkuva oppiminen ja rohkeus kokeilla uutta nousevat keskeisiksi taidoiksi. Jotta yksilöt voivat toimia rohkeasti ja aloitteellisesti, he tarvitsevat psykologisesti turvallisen työympäristön, jossa ideointi, kysymysten esittäminen ja epäonnistuminen ovat sallittuja ja jopa toivottuja kehittämisen käytäntöjä (Kauppi 2025.).

Tällaisen kokeilukulttuurin omaksuminen ja siihen sisältyvä yhteiskehittämisen työtapa vie kohti innovatiivisempaa yritystä. Oppien jakaminen, virheiden salliminen ja niistä oppiminen on keskeistä ja unohtamatta kehittämistoiminnan systemaattista dokumentointia ja seuraamista.

Innovaatiot lentoon

Menestyvä innovaatiokulttuuri syntyy arjen teoista: avoimesta viestinnästä, yhdessä kehittämisestä ja jatkuvasta uteliaisuudesta. Pk-yrityksen vahvuus on sen ihmisissä, kun heidän ideoilleen annetaan tilaa kasvaa. Innovaatiot lentoon- webinaarisarjamme tuo yhteen kehittäjät ja yritykset innovaatioteemojen ympärille. Tapaamiset ja suunnittelut yritysten kanssa tuovat asiakkaan tarpeet esiin ja oman osaamisemme yritysten käyttöön.

Kehittämisessä liikkeelle voi lähteä vaikkapa innovaatiokartoituksesta. Sen avulla saa konkreettisen kuvan siitä, miltä innovaatiovalmiuksien osa-alueet näyttävät oman yrityksen kannalta. Kartoituksen pohjalta kehittämistoimet voidaan kohdistaa niihin osa-alueisiin, joissa on eniten potentiaalia.

InnoSprint-hankkeen innovaatiokyvykkyyden kartoitukset ja palvelumuotoilua hyödyntävät Design Sprintit, sekä työpajat ja webinaarit auttavat yritystä tunnistamaan osaamisensa ja kehittämiskohteensa. Yritykset saavat helppoja ja kätevästi sovellettavia työkaluja ideoiden ja ajatusten jatkotyöstämiseen innovaatioiksi.

Kuva: Shutterstock