Amiksesta amkiin – Suomea toisena kielenä puhuvien kokemuksia

Korkeakouluopinnot ovat mahdollinen polku myös ammattikoulusta valmistuneille maahanmuuttotaustaisille henkilöille, mutta opintoihin tarvitaan usein suomen kielen tukea. Korkeakouluun-hanke rohkaisi seuraamaan unelmiaan.

Korkeakouluopinnot kiinnostavat

Ammatillisella toisella asteella on paljon maahanmuuttotaustaisia opiskelijoita. Ammatillisen koulutuksen opiskelijoista 15 % eli 51 900 opiskelijaa oli vieraskielisiä vuonna 2022. Uudellamaalla joka neljäs ammattikoululainen oli vieraskielinen, eli hänen äidinkielensä on jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame. (Tilastokeskus 2024.) Monet heistä haluavat jatkaa opintoja korkeakoulussa, mikä on ilahduttavaa ja tukee tavoitetta nostaa korkeakoulutettujen määrä 50 prosenttiin ikäluokasta.

Ammatillisen koulutuksen aikana ei kuitenkaan välttämättä opi korkeakoulussa tarvittavia tekstitaitoja, koska ammattiopinnoissa suomen kielen ja viestinnän opetus rajoittuu työhön ja työn konteksteihin kiinteästi liittyvään vuorovaikutukseen (Pietilä 2025). Korkeakouluopinnot puolestaan edellyttävät paljon lukemista, tekstien analysointia ja kirjallista raportointia.

Kysyimme korkeakouluun aikovilta ja korkeakoulussa jo opiskelevilta maahanmuuttotaustaisilta opiskelijoilta heidän ajatuksiaan korkeakouluopinnoista. Kahdeksasta haastateltavastamme neljä osallistui alkuvuodesta 2025 järjestetylle Korkeakouluun-tutustumiskurssille, ja neljä oli hiljattain aloittanut liiketalouden opinnot Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa.

Korkeakoulutus avaa uusia mahdollisuuksia

Opiskelijat ovat kertomansa mukaan hakeutuneet opiskelemaan, koska he haluavat syventää osaamistaan ja päästä työskentelemään asiantuntijatehtävissä. Vaikka henkilöllä olisi tutkinto ja työkokemusta ulkomailta, se ei välttämättä auta työnhaussa Suomessa. Suomalainen korkeakoulututkinto nähdään väylänä omaan unelma-ammattiin.

Vastaajat arvostavat Haaga-Helian monipuolista opintotarjontaa, opintojen käytännönläheisyyttä ja joustavuutta opintojen suunnittelussa. Etäopinnot mahdollistavat samanaikaisen työssäkäynnin mutta vaativat toisaalta hyvää ajanhallintaa ja riittävää opiskelukielen taitoa. Moni totesikin, että korkeakoulussa opiskelu vaatii enemmän panostusta kuin ammattikouluopinnot.

Suomen kielen taito avainasemassa

Opintojen vaativuutta ja ajankäyttöä arvioidaan yleensä opintojaksojen kieltä äidinkielenään käyttävän näkökulmasta. Itselle vieraamman kielen prosessointi on hitaampaa, koska tavallinenkin sanasto voi olla osittain vierasta eivätkä kielen rakenteet ole automatisoituneet samalla tavalla kuin omassa äidinkielessä. Kielitaidon vahvistuessa lukeminen, puheen ymmärtäminen, puheen tuottaminen ja kirjoittaminen nopeutuvat. Haastateltavat toivoivatkin, että kielitaidon kehittämiseen saisi tukea esimerkiksi vapaaehtoisilla kursseilla.

Monella vastaajalla oli kokemuksia suomen taitoon liittyvistä haasteista. He kertoivat, että uusia asioita täytyy opiskella paljon kotona, jotta ymmärtäisi opetuksen sisällön. Koevastauksiin annettu aikaraja ei tunnu aina riittävän, sillä kysymysten tulkintaan menee aikaa. Kurssitehtävien ohjeitakin on joskus vaikea ymmärtää, ja varsinkin virtuaaliopinnoissa lisätietojen saaminen saattaa kestää niin kauan, että tehtävä täytyy palauttaa keskeneräisenä.

Monelle maahanmuuttotaustaiselle englanti ei ole sujuva työ- tai opiskelukieli, vaan yhtä lailla vieras kuin suomi. Näemme, että tämä tekee suomenkielisistä opinnoista usein luontevamman valinnan, etenkin kun tavoitteena on työllistyä suomenkieliseen työympäristöön. Lisäksi suomeksi opiskeleminen tukee laajemmin kotoutumista yhteiskuntaan. Se vahvistaa paitsi kielitaitoa myös kulttuurista ymmärrystä ja luo yhteyksiä muihin opiskelijoihin, opettajiin ja työelämään. Korkeakouluopinnot suomeksi voivat siten toimia sekä väylänä ammatilliseen kehitykseen, työelämään, että kiinnittymisenä uuteen kotimaahan.

Uudet taidot ja tuttavuudet motivoivat

Vastaajat kuvasivat opiskelun mielekkyyttä monin eri tavoin. Opintojen kautta he ovat oppineet uusia, omien tavoitteidensa kannalta merkityksellisiä asioita, jotka lisäävät tunnetta siitä, että oma osaaminen kehittyy ja vie kohti toivottua tulevaisuutta. Erityisesti kohtaamiset muiden opiskelijoiden kanssa ovat olleet tärkeitä: vertaistuki, yhteiset keskustelut ja jaetut kokemukset rakentavat yhteisöllisyyttä ja auttavat jaksamaan opinnoissa. Tämä sosiaalinen ulottuvuus ei ainoastaan tue opiskelumotivaatiota vaan vahvistaa myös osallisuuden tunnetta korkeakouluyhteisössä.

Myönteiset kokemukset lisäävät luottamusta siihen, että korkeakouluopinnot ovat mahdollisia ja saavutettavissa, vaikka alussa opiskeluun liittyisi kielihaasteita tai epävarmuutta. Kurssilla tai opintojen alkuvaiheessa saatu kannustava palaute, selkeä ohjaus ja opiskelijan omien vahvuuksien esiin nostaminen voivat olla ratkaisevia tekijöitä jatkopäätöksissä. Monet opiskelijoista kokivat ylpeyttä ja iloa siitä, että olivat tarttuneet haasteeseen ja ottaneet ensimmäiset askeleet kohti korkeakoulutusta.

Korkeakouluun-hanke tukemassa jatko-opintojen suunnittelua

Syksyllä 2024 alkaneen Korkeakouluun-hankeen aikana suunnitelimme ja toteutimme maahanmuuttotaustaisille ammatillisen toisen asteen opiskelijoille suunnatun Korkeakouluun-tutustumiskurssin. Kurssin tavoitteena oli rohkaista kyseistä kohderyhmää hakeutumaan korkeakouluopintoihin ammattikoulun jälkeen. Kurssi toimi esittelynä esimerkiksi siihen, millaista opiskelu korkeakoulussa on, millaisia taitoja korkeakouluopiskelu vaatii, millaisia opiskelumahdollisuuksia korkeakoulut tarjoavat ja kuinka hakeutuminen korkeakouluopintoihin tapahtuu.

Kurssin toteutuksen pohjalta heräsi kysymyksiä siitä, millaisella sisällöllisellä ja pedagogisella ratkaisulla tutustuminen korkeakouluopintoihin palvelisi opiskelijoita vieläkin paremmin. Kurssi tarjosi arvokasta ensikosketusta korkeakouluympäristöön, mutta toisaalta se saattoi jäädä pintapuoliseksi suhteessa niihin valmiuksiin, joita korkeakouluopinnoissa tarvitaan.

Heräsi ajatus, olisiko opiskelijoille hyödyllisempää osallistua johonkin tutkinnon perusopintokokonaisuuteen, joka olisi muokattu heidän tarpeitaan tukevaksi esimerkiksi ohjauksen ja S2-tuen avulla. Tällöin osallistujat pääsisivät kehittämään alakohtaista ja akateemista kielitaitoa autenttisessa kontekstissa, tutustumaan tarkemmin oppimisen tapoihin ja arviointikäytäntöihin sekä rakentamaan luontevampia suhteita opettajiin, opiskelijoihin sekä koko korkeakouluyhteisöön. Samalla vahvistuisi kokemus siitä, että korkeakoulu ei ole kaukainen tai vieras paikka, vaan mahdollinen ja saavutettavissa oleva polku ammatillisen toisen asteen jatkoksi.

Kuva: Shutterstock