Pro
Siirry sisältöön
Opiskelu

Karriärsnack – ruotsin kielen osaamisesta on hyötyä

Kirjoittajat:

Arja Aktan-Helminen

opettaja
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Riitta Forsnabba

lehtori
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Julkaistu : 09.06.2025

Englannin kielen taito on kiistatta tärkeää globaalissa työelämässä. Suomessa kuitenkin ruotsin kielen osaaminen on yhtä lailla merkityksellistä. Koska ruotsin kieli on toinen Suomen virallisista kielistä, sen hallitseminen voi tarjota huomattavia etuja työmarkkinoilla. Erityisesti julkisella sektorilla sekä yrityksissä, jotka toimivat Pohjoismaiden alueella, ruotsin kielen taito voi olla ratkaiseva tekijä urakehityksessä.

Tässä kirjoituksessa tarkastelemme tarkemmin ruotsin kielen merkitystä työelämässä ja sen vaikutusta urakehitykseen kahden eri haastattelun kautta. Haastattelut tehtiin osana Karriärsnack-hanketta.

Kielitaito on yksi erottautumiskeino työnhaussa

Ensimmäinen haastateltavamme oli Haaga-Helian alumni, joka työskentelee pankin asiakaspalvelutehtävässä ja käyttää ruotsia päivittäin. Opiskelijan äidinkieli on suomi ja jo opiskeluaikana, kun opiskelija haki työharjoittelupaikkaa, hän saikin sen pankista ruotsin kielen osaamisensa ansiosta. Valmistuttuaan Haaga-Heliasta opiskelija sai vakituisen työn toisen pankin asiakaspalvelusta ja yksi ratkaiseva tekijä työpaikan saamisessa oli ruotsin kieli.

Toinen haastateltavamme oli rekrytoija, jonka asiakkaina ovat lähinnä pk yritykset Suomen ja Ruotsin markkinoilla. Hän kertoi, että suurin osa tämän rekrytointiyrityksen tehtävänannoista tulee Suomesta, mutta Ruotsi on ollut viimeiset 5-10 vuotta kasvavasti mukana.

Monet ruotsalaiset Suomessa toimivat yritykset etsivät myynnin ja asiakaspalvelun tehtäviin ruotsin kielen taitoista henkilöä ja suomalaiset yritykset etsivät esimerkiksi sopivaa myyjää Ruotsin markkinoille. Muita maita, jotka etsivät suomalaisia työntekijöitä tämän rekrytointiyrityksen kautta ovat Tanska, Baltian maat ja Saksa.

Rekrytoija korosti, että menestyäkseen työhakijan on hyvä rakentaa verkostoaan. Työntekijöitä etsitään verkostojen ja sosiaalisen median kautta, kuten esim. LinkedIn, josta hän kertoi löytävänsä noin 40 % kiinnostavista rekrytoitavista henkilöistä.

Rekrytoija painotti, että kaikenlainen osaaminen on tärkeää, myös kielitaito. Työmarkkinat ovat nykyisin haastavat, ja niille pääsy voi olla hankalaa ja siksi on erittäin tärkeää kyetä erottumaan muista. Myös jo kauan työelämässä olleiden saattaa olla vaikea löytää töitä. Siksi kielitaito on aina plussaa. Ruotsin kielen tarve ja kiinnostavuus on lisääntynyt viime aikoina, mikä saattaa johtua ruotsalaisten yritysten tulosta Suomen markkinoille. Toisaalta suomalaiset yritykset tähyilevät kohti Ruotsia ja sitä kautta edelleen Euroopan markkinoille.

Kielitaito kehittyy kuten muutkin taidot – harjoittelulla

Molemmissa haastatteluissa tuli esiin, että ruotsin kielen osaamisen ei tarvitse olla täysin sujuvaa ja oma kielitaito kehittyy kieltä käyttämällä.

Alumnin mukaan kollegat auttavat ja suullinen taito kehittyykin vain puhuen. Alumni koki oman kielitaitonsa ja ammattisanastonsa kehittyneen asiakaspalvelussa sujuvammaksi. Alumni mainitsi, että on palkitsevaa saada asiakkailta myönteistä palautetta ruotsin puhumisesta: joidenkin asiakkaiden suomen kieli ei ole vahva tai he arvostavat yleisesti sitä, että saavat hoidettua pankkiasioitaan omalla äidinkielellään. Asiakkaina saattaa olla myös ruotsalaisia.

Rekrytoija korosti sitä, että small talk, ruotsiksi småprat on tärkeää. Vaikka sopimukset ja neuvottelut käydäänkin englanniksi, småprat olisi hyvä hallita uskottavuuden vuoksi. Siten pääsee helpommin sisälle asiakkaan työyhteisöön, uusille aloille ja alueille. Asiakas voi olla Vaasasta, Länsi-Uudeltamaalta tai vaikkapa Ahvenanmaan saarilta, jossa voi olla hankalaa myydä suomeksi.

Jopa politiikassa on etua osata molempia kotimaisia kieliä. Monet suomalaiset poliitikot ovat kielitaitoisia ja kykenevät antamaan haastatteluja maan molemmilla kielellä ja pääsevätkin kielitaitonsa ansiosta näkyvästi esille.

Miten omaa kielitaitoa voi alkaa parantaa

Ruotsin kielen kehittymisen ei tarvitse olla vaikeaa tai raskasta. Voi aloittaa tervehdyksillä ja sitten käyttää pikkuhiljaa lisää lauseita. Kotona ennen työpäivää voi opetella vaikka jonkun uuden sanan ja käyttää sitä töissä tai vapaa-ajalla. Kannattaa kuunnella ruotsinkielistä musiikkia, ruotsinkielisiä uutisia tai radiokanavia (esim. x3m, radio vega, p3). Yksi tapa on mennä kesätöihin asiakaspalvelutehtäviin esimerkiksi kesäravintolaan jollekin kaksikieliselle paikkakunnalle.

Tärkeintä on rohkeasti käyttää jokapäiväisessä elämässä sitä kielitaitoa, jonka on jo hankkinut, ja muistaa, että kielen oppimiseen kuluu aikaa. Kieltä ei heti tarvitse osata sujuvasti, vaan pitää uskaltaa vahvistaa taitojaan onnistumisen ja erehdyksen kautta. Lopulta sitä huomaa, että ruotsin kieli alkaa vähitellen sujua. Övning ger färdighet – harjoitus tekee mestarin!

Haastattelut ovat osa Tre Smeder-säätiön rahoittamaa Haaga-Helian Karriärsnack-hanketta, jonka kohteena ovat pääkaupunkiseudun lukiolaiset sekä Haaga-Helian omat opiskelijat. Hankkeen tavoitteena on kannustaa suomenkielisiä lukio- ja korkeakouluopiskelijoita panostamaan ruotsin kieleen sekä opintojen aikana että tulevaisuudessa.

Kuva: Haaga-Helia