Tekoälykoulutuksen tila Euroopassa

Tekoälyn käytön ja ymmärtämisen opettaminen on ensiarvoisen tärkeää, sillä se valmistaa opiskelijoita tulevaisuuden työmarkkinoille, joissa tekoälyllä on yhä suurempi rooli. Tekoälyosaaminen mahdollistaa innovatiivisten ratkaisujen kehittämisen monilla aloilla, kuten terveydenhuollossa, liikenteessä ja ympäristönsuojelussa. Lisäksi tekoälyn ymmärtäminen auttaa opiskelijoita arvioimaan kriittisesti sen eettisiä ja yhteiskunnallisia vaikutuksia, mikä on välttämätöntä vastuullisen teknologian kehittämiseksi.

Koulutuslaitokset voivat tarjota syvällistä ja monialaista koulutusta, joka yhdistää teoreettisen tiedon ja käytännön sovellukset, valmistaen opiskelijoita kohtaamaan tekoälyn tuomat haasteet ja mahdollisuudet.

Tekoälystä on tullut tärkeä osa tietotyöläisen perusosaamista, mikä asettaa haasteita koulutustarjonnalle vastata työvoimamarkkinoiden tarpeisiin, erityisesti kun tekoäly kehittyy nopeasti. Kirjoituksessa tarkastelen mikä on tekoälykoulutuksen tila Euroopassa vuonna 2025.

Kyselytutkimus eurooppalaisille koulutuslaitoksille

Haaga-Helia toteutti tutkimuksen Generative AI skills academy (GenAISA) -hankkeen puitteissa, jossa selvitettiin generatiivisen tekoälyn koulutustarjontaa Euroopassa.

Kyselytutkimus oli kohdistettu yliopistoille, ammatillisen koulutuksen tarjoajille sekä muille koulutuskeskuksille, jotka tarjoavat tällä hetkellä koulutusta (generatiivisen) tekoälyn alalla. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 96 eri toimijaa Euroopasta, jotka edustivat erilaisia koulutuslaitoksia. Vastanneista lähes puolet edusti insinöörialoja, 27 % koulutusaloja ja liiketaloudenaloja vain 6 %. Vastaajista 68 % edusti koulutuslaitosten professoreja ja opettajia.

Kyselyssä keskityttiin seuraaviin teemoihin:

• Ymmärrys alan nykyisestä koulutustarjonnasta.
• Tiettyjen alueiden tunnistaminen, joilla tarvitaan lisäkoulutusta generatiivisesta tekoälystä.
• Asianmukaiseen koulutukseen pääsyn haasteiden ja esteiden tunnistaminen.
  

Hankkeessa tavoitteena on korjata osaamisvaje generatiivisen tekoälyn alalla suunnittelemalla, kehittämällä ja testaamalla kahta opetussuunnitelmaa, toisen korkea-asteen koulutukseen ja toisen ammatilliseen koulutukseen.

Tekoälykoulutus tarjonta Euroopassa

Generative AI Education Offering In Europe 2025 kyselystä selvisi, että suurin osa (63 %) oppilaitoksista tarjoaa opiskelijoilleen tekoälykoulutusta ja lähes kolmas osa suunnittelee tarjoavansa koulutusta tulevien vuosien aikana. Suurimmat syyt sille, että koulutusta ei ole vielä tarjolla olivat koulutusohjelmien kehityshaasteet, sopivien teknologioiden ja työkalujen puute sekä tekoälyn nopea kehittyminen.

Generatiivisen tekoälyn koulutuksia tarjosi selvityksen mukaan vain noin puolet vastanneista oppilaitoksista ja noin viidesosalla oli suunnitelmissa lisätä opintoja koulutustarjontaan parin vuoden sisällä. Tutkimuksen perusteella Generatiivisen tekoälyn opetusta koulutuskokonaisuuksissa ei ole huomioitu samalla tavalla kuin tekoälykoulutuksen. Tämä johtunee siitä, että generatiivinen tekoäly alueena on paljon tuoreempi, kuin tekoälyn ja koneoppimisen.

Millaisia tekoälytaitoja tarvitaan?

Kysyttäessä koulutusten sisällöstä, tekoälykoulutukset ovat insinööripainotteisia (kehitys, tietoturva), mikä peilaa hyvin vastaajien koulutusaloja (49 % insinöörialoja). Koulutusten sisällöstä huomion arvoista oli, että myös käyttäjäkeskeinen sisältö (miten tekoälyä käytetään) nostettiin vastanneiden toimesta korkealle (33 %). Tämä tarkoittaa, että tekoälykoulutus sisältää sekä teknologiapainotteista, että käytännön läheistä sisältöä. Koulutusten taso vastaajien kesken oli hyvin samanlainen ja pääasiassa tarjonta keskittyy aloittelijoiden ja keskitason opintoihin.

Tutkimuksessa selvitettiin korkea-asteen ja ammatillisen koulutuksen edustajilta, että millaiset tekoälyyn liittyvät taidot ovat tärkeitä. Tämän tavoitteena oli selvittää, eroaako eri osaamisalueiden arvostus näiden välillä ja miten merkittävästi.

Korkea-asteen edustajat arvostivat teknisen osaamisen selkeästi tärkeämmäksi (esimerkiksi kielimallien kehitys), kun taas ammatillisen koulutuksen edustajat arvostivat tärkeämmäksi niin sanottuja pehmeitä taitoja (soft skills), kuten kriittinen ajattelu ja tekoälyn etiikka. Ero johtunee siitä, että korkean asteen koulutustarjonta keskittyy enemmän tekoälyn tekniseen puoleen, kun taas ammatillinen koulutus keskittyy enemmän käytännönläheiseen toteutukseen.

Taitoihin liittyvästä kyselystä saatiin selville, millaisia taitoja eri koulutusasteet arvostavat ja tämän tiedon valossa uusien kurssi- ja koulutuskokonaisuuksien kehittäminen on helpompaa. Erityisesti alakohtaisten (esimerkiksi liiketoiminta) koulutusten tarjontaa tulisi kasvattaa ja priorisoida. Tutkimuksessa saatuja tuloksia on tarkoitus hyödyntää hankkeessa uusien opintokokonaisuuksien kehittämiseksi.

Lisäksi tutkimuksesta selvisi, että ammatillisen koulutuksen sisällön ei tarvitse vastata korkeakoulujen vaatimaa sisältöä, vaan sen tulisi keskittyä vahvistamaan ymmärrystä tekoälystä ja miten sitä sovelletaan ja käytetään erilaisissa ympäristöissä.

Tekoälykoulutuksen vaatimukset kehittyvät nopeasti

Työmarkkinoiden määrittäessä uusien kykyjen tarpeen ja teknologioiden vauhdikas kehitys asettavat oppilaitoksille merkittävän haasteen pyrkiä reagoimaan ajoissa.

Tutkimuksen tuloksena saimme selville, että tekoälyn ja generatiivisen tekoälyn koulutukselle on tilausta, vaikka tarjontaa on jo kohtuullisesti. Teknologian nopea kehitys pakottaa kuitenkin kehittämään olemassa olevia koulutuksia vastaamaan nykyajan tarpeita.

Koulutusten kehittämisen lisäksi opettajien henkilökohtainen kehittyminen on tärkeää, jotta osaaminen ja taidot pysyvät ajan tasalla. Yhteistyö eri oppilaitosten ja teknologia-alan yritysten kanssa on erittäin tärkeää, koska tämä mahdollistaa nopean reagoinnin ja kehityksen jatkuvien muutoksien keskellä, sekä uusien näkökulmien ja tarpeiden tunnistamisen.

Kuva: Haaga-Helia