Opiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus ja sen ohjaus – mitä voimme oppia opiskelijoiden kokemuksista?

Kansainvälinen liikkuvuus korkeakoulutuksessa tarjoaa opiskelijoille erinomaisia mahdollisuuksia kehittää ammatillisia ja henkilökohtaisia taitoja, vahvistaa kielitaitoa ja lisätä kulttuurien välistä ymmärrystä. Ulkomaanjaksojen kautta opiskelijat voivat laajentaa näkemyksiään, lisätä itseluottamustaan ja hankkia valmiuksia, joita työmarkkinat arvostavat yhä enemmän (Euroopan komissio 18.6.2022). Samalla he voivat rakentaa kansainvälisiä verkostoja ja kehittää kykyään toimia monikulttuurisissa työympäristöissä.

Euroopan unionin neuvoston vuonna 2024 antama suositus ”Eurooppa liikkeellä – oppimiseen liittyvän liikkuvuuden mahdollisuudet kaikille” korostaa liikkuvuuden merkitystä osaamisen, uravalmiuksien ja elinikäisen oppimisen tukemisessa. Tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä vähintään 23 prosenttia korkeakoulutuksen suorittaneista olisi osallistunut kansainväliseen liikkuvuuteen. (Euroopan unionin neuvosto 13.5.2024.)

Lisäksi suositus painottaa liikkuvuuden saavutettavuuden parantamista, jotta se olisi aidosti kaikkien opiskelijoiden ulottuvilla. Liikkuvuus nähdään sekä ammatillisen osaamisen kehittämisen että aktiiviseksi kansalaiseksi kasvamisen välineenä, ja se tulisi sisällyttää osaksi korkeakoulujen opetussuunnitelmia ja ohjausprosesseja. (Euroopan unionin neuvosto 13.5.2024.)

Liikunta-alan opiskelijoiden liikkuvuuden nykytila

Liikunta-alalla liikkuvuusjaksojen määrä on vähentynyt merkittävästi viimeisen kymmenen vuoden aikana (Vipunen s.a.). Liikkuvuudella tarkoitetaan Suomesta lähtevää vaihto-opiskelua ja työharjoittelua ulkomailla.

Tarkastelin opiskelijoiden kokemuksia pitkistä kansainvälisistä liikkuvuusjaksoista (yli 3 kk) ja heidän kokemuksiaan liikkuvuuden vaikutuksista ammatilliseen kehittymiseen. Tarkasteltava ajanjakso oli 2014-2024. Liikkuvuusjaksoille osallistuneet opiskelijat olivat opiskelleet liikunnanohjaaja (AMK) -tutkintoa.

Kun vertaillaan lyhyiden ja pitkien vaihtojaksojen suosiota, on havaittavissa selkeä ero: Suomessa opiskelevat liikunnanohjaajaopiskelijat ovat osallistuneet jonkin verran enemmän pitkiin, yli kolmen kuukauden mittaisiin vaihtoihin. Esimerkiksi vuonna 2016 pitkiä vaihtoja tehtiin noin 60, lyhyitä noin 40. Tämä ero on kuitenkin tasoittunut pandemian jälkeen, kun lyhyiden vaihtojen suosio on alkanut elpyä nopeammin.

Koronapandemian aikana korkeakoulujen kansainvälinen liikkuvuus pysähtyi lähes täysin. Vaihtoja on edelleen vähän verrattuna pandemiaa edeltäneeseen aikaan: liikunta-alan opiskelijoiden liikkuvuusmäärät olivat vuonna 2024 vain noin neljänneksen siitä, mitä ne olivat vuonna 2016 (Vipunen s.a.). Liikkuvuuden lasku korostaa tarvetta kehittää ohjausta ja tukipalveluita, jotta liikkuvuusmäärät saataisiin kasvamaan Euroopan unionin neuvoston (13.5.2024) asettamien tavoitteiden mukaisesti.

Opiskelijoiden kokemukset liikkuvuuden vaikutuksista ammatilliseen kehittymiseen ja urakehitykseen

Kansainväliset liikkuvuusjaksot tarjoavat opiskelijoille merkittäviä ammatillisia hyötyjä, jotka voivat tukea heidän urakehitystään ja monikulttuurista osaamistaan. Tekemässäni kyselyssä vastaajat (n=7) kokivat, että kansainvälinen kokemus paransi heidän kykyään toimia monikulttuurisissa ympäristöissä. Eräs opiskelija kuvasi kokemustaan näin:

”Opin paljon siitä, miten eri maissa liikuntaa ja urheilua kehitetään, ja sain samalla rakennettua kansainvälisiä verkostoja, jotka voivat avata ovia tulevaisuudessa.”

Kaikkien vastaajien mielestä opiskelijavaihdon merkittävimmät hyödyt liikunta-alan näkökulmasta olivat parempi kielitaito ja kommunikaatiokyky sekä itsevarmuuden ja sopeutumiskyvyn kehittyminen.

Kansainväliset opinnot voivat myös toimia suunnannäyttäjinä uravalinnoissa, kuten yksi liikunta-alan vastaaja totesi:

”Vaihto-opinnot avasivat silmäni sille, että liikunta-alan ammattilaisena voin toimia globaalisti ja kehittää uraa kansainvälisissä tehtävissä. Tämä olisi ollut vaikea hahmottaa ilman kokemusta ulkomaisesta korkeakoulusta.”

Lisäksi liikkuvuusjaksot ovat antaneet opiskelijoille lisää itsevarmuutta ja kykyä toimia kansainvälisessä ympäristössä. Tämä näkyy paitsi työelämässä myös yleisessä asenteessa uusia haasteita kohtaan. Eräs vastaaja tiivisti kokemuksensa näin:

”Vaihdossa opin viestimään selkeämmin ja rohkeammin, mikä on ollut korvaamaton taito myös kotimaan työtehtävissä. Nyt uskallan tarttua mahdollisuuksiin, joihin en olisi ennen vaihto-opintoja rohjennut.” 

Kansainvälisissä tutkimuksissa löydetään samanlaisia hyötyjä liikkuvuusjaksojen vaikutuksesta työllistymiseen. Noin 70 prosenttia Erasmus+-vaihtoon osallistuneista sanoo, että heillä on ulkomailta palattuaan parempi käsitys siitä, miten he haluavat kehittyä ammatillisesti (Euroopan komissio 18.6.2022).

Kansainvälistymisohjauksen kehittämiskohteet

Kansainvälisen liikkuvuuden ohjauksessa nähdään kansallisia kehittämistarpeita. Eurostudent VIII -tutkimuksen mukaan liikkuvuusjaksolle osallistuneet kokevat usein, että tiedonsaanti liikkuvuusmahdollisuuksista oli hajanaista ja vaikeasti löydettävää, mikä lisäsi epävarmuutta ja stressiä. Toisaalta näin kokivat vain ne, jotka olivat jo olleet liikkuvuusjaksolla; ne, joilla ei ollut motivaatiota tai kokemusta liikkuvuusjaksosta, kokivat tiedonsaannin riittäväksi. (OKM 2023, 118.)

Liikunta-alan opiskelijoiden palautteiden perusteella myös kansainvälisten opintojen ohjauksessa on kehittämistarpeita. Informaation puute ja epäselvyys koettiin haasteiksi. Esimerkiksi yksi vastaaja totesi:

”Informaatio oli hyvin vähäistä ja epäselvää. Olin stressaantunut, jääkö koko vaihto väliin, jos jokin tärkeä deadline jää huomaamatta.”

Kohdeyliopistojen kurssitarjonta ei aina vastannut odotuksia, mikä aiheutti haasteita vaihtokohteen valinnassa. Eräs opiskelija kuvasi kokemustaan näin:

”Espanjan kielen taitoa ei vaadittu tullakseen valituksi vaihtokohteeseen, mutta perillä selvisi, ettei yhtään englanninkielistä kurssia ollutkaan tarjolla syyslukukaudeksi.”

Kansainvälisiä mahdollisuuksia ei aina korostettu riittävästi opintojen alkuvaiheessa ja henkilökohtaista tukea kaivattiin. Yksi vastaaja tiivisti tämän haasteen seuraavasti:

”Apua saattoi kyllä pyydettäessä saada, mutta kv-asiantuntijaan oli todella vaikeaa saada yhteys ja tukeminen vaihto-opintoihin liittyvissä asioissa oli välttävää…”

Nämä kommentit korostavat vastaajien kokemaa tarvetta parantaa korkeakoulujen kansainvälisten opintojen ohjausta ja tiedon saatavuutta. Jotta liikkuvuusjaksojen määrää voidaan lisätä, tarvitaan motivointiin lisää tukea. Kansainvälisten asioiden koordinaattorit korkeakouluissa tarvitsevat ympärilleen myös muita ohjauksen ammattilaisia tukemaan opiskelijan hakeutumista liikkuvuusjaksolle ja tiedon saatavuutta. 

Miten kehittää kansainvälisen liikkuvuuden ohjausta?

Korkeakoulujen tiukemmat valmistumistavoiteet ja vertaisopiskelijoiden kokemusten puute hidastavat vielä osittain liikkuvuuden suosion palautumista. Koska korkeakoulujen liikkuvuudelle asetetut tavoitteet seuraaville vuosille ovat korkeat, korkeakoulujen tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota kansainväliseen ohjaukseen.

Kansainvälisten opintojen ohjauksen kehittämiseksi voidaan nostaa neljä pääkohtaa, jotka vastaavat liikkuvuusjakson kokeneiden opiskelijoiden esiin nostamiin haasteisiin:

Kansainvälistymismahdollisuuksien esiintuominen jo opintojen alkuvaiheessa voi madaltaa kynnystä ja antaa aikaa suunnitella vaihto- opintoja tai kansainvälistä harjoittelujaksoa. Tämä vahvistaa opinto-ohjaajien ja ryhmänohjaajien roolia alkuohjauksessa, jotta tieto vaihtomahdollisuuksista ja hyödyistä tavoittaa opiskelijat ajoissa.

Liikkuvuusjakson kokeneiden alumnien hyödyntäminen ohjauksessa. Vertaistuen hyödyntäminen on tärkeää, sillä vaihdossa olleet opiskelijat ja alumnit voivat toimia merkittävinä roolimalleina ja tarjota käytännön neuvoja vaihtokohdekorkeakoulusta ja -maasta sekä rohkaista liikkuvuutta harkitsevia.

Saavutettava tuki kaikille on välttämätöntä erityisesti niille opiskelijoille, joilla on vähemmän mahdollisuuksia kansainväliseen liikkuvuuteen. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi taloudellisen tuen mahdollisuuksien läpinäkyvyyttä ja joustavampia opintopolkuja, jotka huomioivat opiskelijoiden erilaiset lähtökohdat ja elämäntilanteet. (EU 2024.)

Opintojen hyväksiluvun selkeyttäminen voi poistaa merkittäviä esteitä liikkuvuudelle ja edistää tasa-arvoisia mahdollisuuksia lähteä vaihtoon. Tavoitteena on, että opiskelijat voivat suunnitella kansainvälisiä opintojaan luottavaisin mielin, ilman pelkoa valmistumisen viivästymisestä (koetuista esteistä ks. OKM 2023, 34, 118). Myös vahvempi partnerikorkeakoulujen tuntemus oppilaitoksessa helpottaa hyväksilukujen suunnittelua ennen ja jälkeen vaihto-opintojen. 

Tutkimusten mukaan kansainvälinen kokemus on merkittävä urakehityksen ja työllistymisen vahvistaja. Kansainväliset liikkuvuusjaksot tarjoavat opiskelijoille mahdollisuuksia kehittää ammatillisia taitoja, kielitaitoa ja monikulttuurista osaamista. Hyvin suunniteltu ja saavutettava ohjaus voi osaltaan edistää opiskelijoiden kansainvälistä liikkuvuutta ja siten parantaa heidän valmiuksiaan työllistyä.